Sivut

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Piece of cake

Ärgh, ärsyn hidas yhteys edelleen. Oisin väkerrellyt Ifolorin kuvakirjaa joululahjaksi, mutta yhteys on niin heikko ettei ees starttaa koko ohjelmaa. :( No, toivotaan, että inspiraatiota löytyy taas pian uudestaan. Noi kuvakirjat on kyllä mun mielestä ihan huippuja ja vallan mainioita lahjaideoita. Tekasin viime jouluksi perheelle kirjan meitin yhteisestä Gdanskin reissusta ja siskolle oman meitin toisesta reissusta. Ystävistä parhainta muistin synttärinä dokumenttiopuksella meidän viimeisimmistä vuosista, valitettavasti ei löytynyt matskua (sähköisessä muodossa / tarpeeksi hyvällä resoluutiolla) alkuvuosista. (Tai no, tiedä sitten miten valitettavaa, ettei ihan niitä kauheimpia teinityylejä oo tullut ikuistettua / ikuistuksia säilöttyä...) Pohjavaihtoehtoja noissa on ihan loputtomasti eli kirjasta saa varmasti räätälöityä just oman näköisen. Kuvatekstit ja muuta tajunnanvirtaa vielä mukaan, niin varsin personoitu ja persoonallinen paketti on valmis. Ohjelma on tosi simppeli ja toimitukset nopsia (tosin joululahjat kannattaa laittaa työn alle ajoissa). Noi ei oo mitenkään hinnalla pilattuja ja näköjään saa 15 prossan alennuksen jos pykää kirjan 15.11. mennessä. (Pykäis hitto soikoon jo yhteys pelais, tuplamur.)


Just laitoin Ystävistä parhaimmalle viestiä, että hitsi kun on ikkis, kun tulin ohimennen syynänneeks meidän Tallinnan kuvia. Ois ihan hirmunen matkakuume taas, mut ei kyllä budjetti riitä seutulippua pidemmälle. Onneks maanantaina pääsee taas töiden puitteissa Hkiin ja saa siinä samalla treffattua Ystävistä parhaimman. Kerrankin ootan maanantaita suorastaan innolla. :) Loppuviikko onkin sitten sitäkin hirveempi, kun täytyy kiriä se päivän poissaolo, mut murehditaan sitä vasta sitten, kun se osuu kohdalle. 


Tää päivä meni taas jotenkin hurjan nopeesti (ei varmaan mitään osuutta asiaan sillä, että pääsin ylös vasta puolenpäivän tietämillä), en oo vieläkään tottunut siihen, että tulee niin hitsin varhain pimeetä. Käytiin äipän kanssa hiukan käpyttelemässä ja vartti sen jälkeen kun oltiin kotiuduttu oli ihan pilkkopimeetä. Ihan kiva, että ehdittiin ajoissa takas, täällä kun ei oo katuvaloja. :D (Okei, oli mulla taskulamppu varoiks mukana.)

Huomenna ois tarkoitus käydä (hiukan varhaisemmassa vaiheessa päivää) tarkistamassa josko metsä vielä tarjoaa sieniä ja illalla onkin sitten pakko perata edellisiä saaliita ennen kuin homehtuvat partsille. Sienestäminen on ihan huippua, mut se perkaaminen vähän vähemmän. Erityisen hyviä suppisohjeita otetaan vastaan, niitä kun löytyy pakkasesta (ja partsilta) ihan reilusti. Joku piirakkaohje ois vallan kiva... :)

Tjoo, nyt on pepa siinä määrin puutunut, että taidan vaihtaa koneen kirjaan ja kallistua vaaempaan tasoon. Huomiseen!


2 kommenttia:

  1. Jeps, noi kuvakirjat on kyllä mainio lahjaidea! Pöh... toivotaan että rupee yhteys pelittämään.

    PS. nams mikä kakku! :)

    VastaaPoista
  2. Juu, ne on ihan mahtavia! Jos multa kysytään, niin ikuistettuja muistoja parempaa lahjaa ei olekaan. Takkuaa edelleen yhteys siinä määrin, että taidan suosiolla siirtää kirjan kasailun kotisohvalle.

    Kakku oli eri herkkua ja a la sisko, meitsi on äärettömän lahjaton leipoja, joku osuus pissii aina. Siis ihan aina. :D Mut onneks meillä on toi yks mestarileipuri perheessä, niin pysytään kakuissa. :)

    VastaaPoista

Oi ihanuutta, kommentit on parhautta! ISO kiitos, tykkään! :)