Maailmanlopun merkit

Sori kaverit... Älkää ampuko viestintuojaa, mutta nyt näyttäis pahasti siltä, että se maailmanloppu tuleekin vasta tänään. Jotkut maailmanlopun merkit ainakin on ilmassa, sillä allekirjoittanut heräsi jos seiskalta ja nyt on jo riisipuurotkin muhimassa uunissa. O.o Siinä määrin poikkeuksellista, epäluonteenomaista ja erikoista, että eiköhän tänään jotain muutakin mullistavaa tapahdu. Ei tiätty haittais vaiks olis jotain muutakin kuin se maailmanloppu. Mun puolesta vois vaikka olla tän mun monivuotisen saamattomuuden loppu ja jatkossa luontainen varhainen herätys. Jooko?

Eilinen sujui kaikinpuolin rauhallisissa merkeissä, apehdittiin hyvin ja ähkyyn asti ja vaan oltiin, se on kyllä parasta. Tää päivä on perinteisesti sellanen pyjamapäivä, hiihdetään vaan kaikki aamutakeissa ja mussutetaan suklaata joka käänteessä. Parasta sekin. 

Huomenna tuleekin sukua kylään ja ajattelin taas vaihteeksi tekaista Hellapoliisin Banoffeen, se on niin äärimmäisen simppeli, että onnistuu jopa multa. Oon vielä hiukan oikaissut tosta eli teen herkun ihan normaaliin piirakkavuokaan ja laitan vain puolet banaaneista. Tulee ihan tarpeeks banaaninen mun makuun vaikka jättää päällisen banskut veke, säilyykin sitten nätimpänä, kun se tummuva banaani ei näy sieltä kerman ja keksimurujen alta. Kannattaa testiä, niin herkkua ja eri näppärää, kun vaan paranee vanhetessaan eli sen voi tehdä valmiiksi odottelemaan jääkaappiin jo hyvissä ajoin. Ne Bastogne-keksit myös tekee kivaa jouluisuutta, yks tota maistanut työkamu kysyikin onko mausteena piparimaustetta vai mistä jouluinen maku tulee.

Välipäiviksi pitäis virittäytyä töihin, mutta se ei oikeestaan tee tiukkaakaan, kun suurin osa on vapaalla ja ne vähät töissä pakertavat pääsääntöisesti erittäinkin leppoisalla tuulella. Johonkin väliin pitäis vielä mahduttaa treffit yhden Turussa sukuloivan ystävän kanssa + käydä tervehtimässä ekaa kertaa toisen ystävän viikko sitten maailmaan tullutta maailman parasta joululahjaa. Kuvista päätellen nuoriherra on varsinainen hurmuri ja varmasti taas kohtalokas tälle mun orastavalle vauvakuumeelle. Hiukan ehkä pääsin taas irti Stockan lastenosastolla ja tulokkaan lahjapussista löytyy nyt öbaut puolet Teddy Kompanietin valikoimasta. Mutku ne on niin ihkuja! En vaan voinut vastustaa kiusausta... (Myöskään sen 4-6 kk:n ikäisille tarkoitetun pyjaman suhteen... *köh* *kasvunvaraa*)

Jeps, mutta nyt täytyy varmaan käydä kurkkaamassa sitä mun puuroa. Oikein oivaa joulupäivän jatkoa kaikille, olkoon se täynnä yhdessäoloa, jouluherkkuja, kynttilänvaloa, lepoa ja nautiskelua!

Kuvitus täältä, täältä, täältä ja täältä.

  

Joulua!

Tunnelmallista, tuoksuvaa ja taianomaista joulua!

♥

Voiiiiiii.... Ollut ihan mahtavin ystäväviikko. Tai oikeestaan pari viikkoa. Tai kai aina on enempi vähempi ystäväviikko, mutta nää pari viikkoa on olleet jotenkin erityisen mahtavat. Parhautta. ♥

Näillä erityisen ystävällismielisillä ja ystäväorientoituneilla viikoilla oon:

Juhlistanut itsenäistä Suomea seurueessa, josta olin suurimman osan nähnyt yli vuosi sitten. Voi kun lämmitti mieltä nähdä pari erityisen ilahtunutta ilmettä, kun saavuin (vain tunnin myöhässä, *köh*) paikalle. Oi. ♥ 

Tarjoutunut avuksi yhdelle ystävälle, jonka iloisen yllättynyt ilme tämän kuultuaan oli kerrassaan korvaamaton. Itse nakkikaan ei ollut paha, päinvastoin, mutta erityisen hyvä mieli tuli siitä, että pystyi olemaan avuksi. Ystävälle. ♥ 

Liikuttunut huomatessani miten innoissaan ystävät ovat olleet yhdestä allekirjoittaneen kohdalle osuneesta hyvästä jutusta. Lämmittänyt melkein enemmän se myötäelo ja -ilo, kuin se itse juttu. Niisk. ♥ 

Tippaa on linssiin nostanut myös huomata miten vähän pienemmät ystävät, lempparitytsyt ja -poitsu juoksevat nykyään halaamaan ja sopottavat hengästyneen innostuneesti kuulumisiaan. Löööv. ♥ 

Räkättänyt tälläkin viikolla vedet silmissä Erittäin hyvän ystävän kanssa yhtä sun toista, hitto että se ihminen voi tuoda ihan loputtomasti iloa mun elämään. Eilen jouduin puremaan sormea melkoisella voimalla etten olisi ulvonut naurusta töissä. Se tukahtunut puhina varmaan tosiaan oli normaalimman kuuloinen ratkaisu. Heh. ♥ 

Seurannut lämmöllä miten tärkeän ihmisen ääneen tulee erityistä lämpöä tämän puhuessa itselleen tärkeistä ihmisistä ja asioista. Todennut olevani tärkeä myös. ♥ 

Melko varautuneena ihmisenä paljastanut itsestäni ystävälle jotain arkaa ja haavoittuvaa ja epätäydellistä ja selvinnyt siitä hengissä. Hitto että luottamus on pelottava juttu. Jumantsui. ♥ 

Fiilistellyt illan kesäisen Helsingin reissun kuvia kaihoillen. Ollapa siellä. Ystävistä parhaimman kanssa. ♥ 

 

Plussaa ja miinusta

Tykkään...

...  kynttilänvalosta ja kuumasta glögistä. Ja tästä viltistä.

... puoliarkillisesta talouspaperista. Suhtauduin siihen alkuun todella epäluuloisesti, mutta nyt en voi ymmärtää miksi kukaan käyttää ehdoin tahdoin tuplamäärän paperia, kun 99,9 prosenttiin paperitarpeista riittää se puolikas arkkia.

... siitä, että aamulla ei soi kello. Parhautta. 

... mun uudesta neuletakista. Se on sellanen halittavan ihana, jonka sisään voi upota. Lähdin ostamaan pipoa, palasin neuletakin kanssa. Ja laukun. Ja huivin. Eiks ne nyt oo aika sama asia?
 
...  kookosöljystä. Ei tunnu pakkasetkaan iholla kuivuutena, kun sutii tota pintaan säännöllisesti.

... tosta lumesta. Oli ihan huippukaunista, kun käpyttelin kamujen luota kotiin. Ja hiljaista. Ja vähemmän pimeetä. 

... hymyilevistä ihmisistä. Ovat tosin valitettavan harvassa.

... 2,5-vee lempparipoitsusta. Parhautta, kun hää varta vasten roudaa tuolin viereen, katsoo kauniisti silmiin ja hymyilee ujosti. Lööv.

... siitä, että Cittarista saa piilarinestettä. On ehkä saanut jo kauankin, itse bongasin moisen putelin vasta tovi sitten. (Toki vasta sen jälkeen, kun olin kituutellut yhden viikonlopun mökillä minimaalisella nestetipalla, kun en ehtinyt ajoissa optikolle.)

... puhtaista lakanoista. Puuvillasatiiniset on ihanimmat. 

... ystävän yllätyksenä ja pyytämättä leipomasta limpusta. Muuten vaan -lahjat on parhaita. 

... kukista. Että voi yksi kimppu saada ihmisen hyvälle tuulelle. Vielä kun löytäisin jostain sellaisen leikkokukkaveitsen, niin sais nyrhittyä ne imupinnat hiukan ammattimaisemmin.

... possuista. Syökää kanaa!

... Sokos Wiklundin alakerran kahvilan* take away -mukeista. Ei polttanut yhtään sormia ja kannen suutuntuma oli hyvä.

... Fröbelin palikoista. Palikoiden tuotantoon tänään varsin intensiivisesti tutustuneena täytyy nostaa hattua siitä, miten antaumuksella hommaansa tekevät. Lempparipoitsu on ihan fani.



En tykkää...

... löysistä sukista. Ei oo mitään raastavampaa kuin, että sukka lähtee kiertymään kengässä niin, että pian kantapää on jalkapöydän päällä tai koko kantapää paljaana sukan valuttua kohti varpaita. Argh.

... yli-itsevarmoista ihmisistä. Ei tarvi olla koko ajan äänessä ja aina ei voi olla oikeessa.

... mainosjakeluista. Selaan ehkä promillen luukusta tipahtavasta mainospeestä, mutten kuitenkaan pysty laittamaan sitä ei mainoksia -tarraa oveen, jos siellä kuitenkin joskus ees kerran olisi jotain mielenkiintoista.

... aurajuustosta. Enkä vuohenjuustosta. Sitä raclette-juustoa en pysty ees maistamaan, haisee mädäntyneiltä jaloilta.

... saamattomuudesta(ni). 

... huonosta käsihygieniasta. Nestemäisen käsisaippuan pitäis olla lakisääteinen juttu, ei oo kauheesti ällöttävämpää kuin henkilö, joka ei pese käsiään kunnolla. Kyllä vaan jaksaa loputtomiin hämmentää ne leidit**, jotka vessakäynnin jälkeen vaan käyttää kädet vesihanan alla sekunnin verran, mikä pointti siinä on?

... hämyreistä.

... siitä, että unohdan aina puhtaat pyykit koneeseen ja bongaan ne siinä vaiheessa, kun yritän silmät ristissä navigoida sohvalta sänkyyn. Gnrh. Eiks vois olla jotain ripustusautomaattia?

... pölyjen pyyhkimisestä. Kaikki pluttaus (tiskaus, vessan ja lattian pesu) menee, mutta pölyjen pyyhintä on kyllä niin arsesta. Imurointi myös.

... siitä, että mun vuorokausirytmi on just näin olematon.



*Näitä saattaa olla käytössä muuallakin, en vaan oo vielä bongannut.
**Ehkä miehetkin tekee näin, havainnointia tullut suoritettua pitkälti vain naisten veskissä.