Lompsis

Tää lähtis nyt lomalle ja sanois tosi pikaisesti moi, koska on ehkä ihan vaan hitusen vaiheessa toi pakkaus... ;D

Palataan sunnuntaina, ihanaa viikkoa!

Not.

Hyvä kombo

Tertsus mökiltä! Tein ihan sai-raan hyviä tortilloja, joita koitan nyt sulatella - pakko vetää pian vaakatasoon ihan siitä ilosta, että tää istuma-asento on pötsille turhan ahdistava. :D Tortillojen jauhelihamössykkä onnistui jotenkin erityisen hyvin tällä kertaa, oli ihan täydellinen se jauheliha-juustoraaste-kuivattu sipuli-kesäkurpitsa-tacomauste-chilituorejuusto-kuohukerma -kombinaatio. Tortillan väliin vielä kurkkua, salaattia, ananassalsaa ja hampparikastiketta niin jo toimi, suosittelen!

Jotenkin tajuaa vasta täällä mökillä miten pitkällä kevät jo on. Ihan käsittämätöntä, että vasta yhdentoista maissa alkaa kunnolla pimenemään. Ja niin vihreetä kaikkialla, että suorastaan silmiä särkee. Voi kun huomenna olis hieno ilma, että pääsis hengailemaan pihalle (joo, oon sokerista, sateessa ei sinne sovi mennä). Aamulla pitäis dumpata talviturkki tohon jorpakkoon, sisko sitä kävi pari tuntia sitten mittailemassa ja on kuulemma luvassa 10,5 asteinen kylpy - nice... Ehkä hiukan suuremmalla innolla odotan grillikauden korkkausta, sitä onkin jo tovi venattu. Olin jotenkin ihan öönä kaupassa, enkä oikeen hokannut mitäs kaikkea sinne grilliin kuuluikaan lykätä. On mulla parit pihvit, halloumia, paprikaa ja kesäkurppaa, mut kai me jotain muutakin on grillattu? Grillivinkkejä siis otetaan vastaan, mulla takoo nyt ihan tyhjää muun kuin makkaran osalta. Et oliks niinkö jotain muitakin vihanneksia tms. terveellistä grillattavaa kuin Kabanossi ja Wilhelmi?

Mennyt taas ihan hiton liian nopeesti tää viikonloppu, toi viikko oli jotenkin niin repaleinen, että oon ihan sekaisin päivistä. Kiva viikko kyllä sinällään, kun maanantai meni Hkissä, torstai oli totaalivapaa ja perjantaikin suurimmaks osaks - ei huono. Ens viikolla pitäis vielä pinnistää maanantai ja tiistai ja sitten koittaa talviloma osa III eli loppuviikko vapaata - ei ollenkaan huono. :)

Jahas, isukki vinkkaili, että pitäis vapauttaa heitin makkari eli taidan siirtyä omaan punkkaan köllimään massuni viereen (tää etukeno risti-istunnassa sängyllä ei oo kauheen hyvä yhdistelmä yltiötäyden mahan kanssa). Pitäkääs peukkuja, että aamulla paistaa aurinko, ettei tarvi pilvisellä pulahtaa sinne astetta viileempään kylpyyn.

Shop til u drop

Oho, kerrankin oon simopoikki jostain ihan muusta syystä kuin töistä - iso ruksi seinään. (Sovitaan, että sillä, että eilen oli vapaa ja tänään olin töissä vaan pari tuntia ei oo asian kanssa mitään tekemistä...) En oo mikään himoshoppari ja toi keskustassa vietetty parituntinen kävi to-del-la voimille. Siihen parin tunnin lompustamiseen kun yhdistettiin puolentoista tunnin seisominen poliisilaitoksella ja vartin venailu pankissa, niin jalat on nyt mallia limppu. Raastaa suuresti, kun tätä ei pysty naputtelemaan selällään kintut kattoa kohden. :(

Kohtalotoveri täältä.

Passin noutaminen tosiaan osoittautui passin hakua pitkällisemmäks prosessiks, passia hakiessa ei tainnut mennä jonottaessa kuin puolisen tuntia, mutta tänään venasin puoltoista tuntia, että pääsin puoleks minuutiks asioimaan tiskille eli sanomaan nimeni, jotta sain passin kouraani. Time well spent. Ei kyllä mikään ihan loputtoman kehittynyt systeemi, kun passia noutavat joutuvat venaamaan sitä hakevien joukossa, kauheesti oisin arvostanut jotain hiukan nopsempaa ratkaisua...

Sen passiprojektin jälkeen kävin pikaisesti töissä, siellä vietetty aika kutistui lähinnä lounaaseen, kun hiukan pyllähti aikataulu sen passijonottelun myötä. Sen jälkeen olikin aika huoltaa kynnet kesäterään ja sieltä kun vapauduin niin pääsin jotenkin ihan irti kaupoissa. Vähän mun piti katsoa jotain kesätarpeellista, mut jotenkin sain hassattua sinne puol omaisuutta ja vähän ylikin. Eiks se oo ihan hyvä balanssi, jos ostaa pari muutaman euron toppia ja sit hassaa ihan järjettömän summan maaaaaailman epäkäytännöllisimpään harsounelmaan, jolle on käyttöä ehkä kaks kertaa kesässä? Vähän niinku plus miinus nolla, eik jeh?

Joku muukin kanveesissa täällä.

Huomenna pitäis suunnata mökille ja edessä taitaa olla talviturkin upotus, kun kerran on jo laiturikin paikoillaan. Onneks luvassa on myös grillikauden korkkaus, sitä onkin ihan vaan vähän odotettu. :) Toivotaan, että sää suosii, ottaisin mieluusti hiukan päivetystä niiden parin maanantaina terassihetken seurauksena ilmestyneen pisaman kaveriksi...

Aijuu: Pakko vinkata, kun käytiin maanantaina Kitchissä syömässä ja oli taas ihan älyttömän hyvää. Se KitchBurger (hyi-vuohenjuuston tilalle nam-mozzarellaa) on vaan niiiin hyvä ja kivasti tuunattu perinteisestä burgerista. Palvelu oli jälleen, hmmmm, hiukan erikoista, mutta lämpeni loppua kohden ja sillä burgerilla sai paljon anteeksi. Ja kyllä, pystyin taas syömään itseni niin ylitäyteen, että oli pientä puistatusta ja vilunvärettä koko junamatka sitä satsia sulatellessa. :D

1 + 10 = 11

Little B paiskasi kysymyshaasteella, homman nimi on vastata yhteentoista kysymykseen ja keksiä samanmoinen satsi itse.

Tässä saadut kyssärit ja niihin vastausta:

1. Mikä inspiroi sinua?

Tällä hetkellä ei valitettavasti kovin moni asia. Oon jotenkin niin kroonisen väsynyt ja kypsä, että tällä erää inspiroidun pitkälti vain haaveilemalla jostain ihan muusta kuin vallitsevasta tilanteesta. Sanotaan siis, että haaveet.

2. Miten asut ja miten haluaisit asua?

Asun kerrostalossa yksin, joskus vielä toivottavasti rivarissa / omakotitalossa kaksin, kolmin tai neljin.

3. Oletko tyytyväinen työhösi?

Työ itsessään on jees, sen määrä ja siitä saatava korvaus ei.

4. Mitä harrastat?

Haaveilua ja hypoteettista ryhtymistä.

 

5. Mitä aamuihisi kuuluu ja paljonko aamutoimiisi menee aikaa?

Aamu alkaa kroonisella ja ylenpalttisella torkutuksella ja jatkuu sen jälkeen pommiin nukkumisen myötä varsin kaoottisena ja kirosanoja vilisevänä. Tämän lisäksi aamuun kuuluu lehden luku, jonkin sortin aamiainen, suihku, hampaiden pesu, tukkatappelu, naamakatastrofi, vaatekriisi ja bussista myöhästyminen.

6. Missä olet hyvä?

Huomiseen siirtämisessä.

7. Mikä on sun tämän kesän pakko saada-vaate?

Ööööh... Onko mulla sellaista?

8. Lempihahmosi telkkariohjelmassa?

Niles Frasierissa.

9. Minkä luonteenpiirteen haluaisit muuttaa itsessäsi?

Saamattomuudesta olis kiva päästä.

10. Tykkäätkö mökkeilystä?

No kyllä, on ainakin useimmiten ykköstä.

11. Oletko loman tarpeessa?

OLEN. Onneks minisellainen on luvassa ens viikolla. ♥

 

Ja tässä tulis mun kyssät:

 

1. Minkä kirjan luit viimeksi, oliko se hyvä?

2. Mitä asiaa kadut viimeisen vuoden ajalta?

3. Juna vai bussi, miksi?

4. Ikävin tunne?

5. Suosikkiravintolasi?

6. Viime kesän ykköshetki?

7. Talviturkin upotus kertamolahduksella vai hitaasti hivuttaen?

8. Tuli vai vesi?

9. Lempimausteesi?

10. Jos saisit yhden päivän olla kuka tahansa, kuka olisit?

11. Miten kypsiä nää kysymykset oli asteikolla 1-5?

 

Pistäkääs tilittäen:

 

Kirsu

Toppis

Hepa

Ja ihan kuka tahansa muukin, joka tän tästä haluaa napata.

 

 

Tässähän se osa Hki-Tku välistä sujahti vallan kivasti ja mäkin maltoin olla tovin fiilistelemättä tota Helsinkiä... Nyt vielä viimeinen puol tuntia haaveissa, morjens!

 

 

Itsepetos on avain onneen

Jösses mikä keli! Oli pakko tulla hetkeks henkäsee sisätiloihin ettei tuu ihan yliannostusta. Pientä rajaa jo näköjään sainkin tohon dekolteelle ja päähän säteilyä myös ilmeisen hyvin, kun se hiukan jomottelee - ahneen palkka... ;D Ollut ihan huippupäivä, vaiks sitä ihan yksinäisessä ylhäisyydessäni oonkin vietellyt. Oon haaveillut siitä, tästä ja tosta, toivottavasti joku niistä päätyisi ihan toteutukseen asti. Oon sen verran hyvällä mielikuvituksella siunattu, että viihdyn jossain omassa haavelandiassani hyvinkin pitkään häiriintymättä ollenkaan siitä, ettei sillä oo todellisuuden kanssa mitään tekoa. Ihan yliarvostettua joku realismi.

Parasta todellisuuspakoa ja haavemaksimointia.

Tää on hyvää pohjustusta huomisen Hki-päivälle, sen jälkeen tulee varmaan taas haaveiltua tovi jos toinenkin... Hiukan ehkä oon tänään haaveillut siitä, et tekis haaveista totta. ♥ 

Ihan uskomaton keli kyllä. Oon vaan fiilistellyt koko päivän, hengaillut partsilla, kuunnellut kaikkia vanhoja ihkuja Spotifysta, selaillut kaikki rästiin jääneet lehdet läpi, tehnyt hyviä löytöjä Twitterissä, hemmotellut ihoa ja hoivannut jalkoja kesäkuntoon, siivoillut hiukan tosi vähän okei sijannut sängyn ja pessyt pyykkiä, laulanut ääneen, nauranut ääneen (joo, harkitsen lääkitystä), juonut liikaa kahvia ja liian vähän vettä, onnitellut äitiä ♥, lakannut varpaankynnet, mallaillut kesäkenkiä, löytänyt ikuisuuden kadoksissa olleen paidan pyykkikopan pohjalta (öhöm) ja syönyt nakkeja (joojoo, taas, se on se yks ja sama megapakkaus).

Me ollaan Annan kanssa mummoja.

Tänään pitäis vielä koeajaa huomiset palaveripökät ja ulkoiluttaa pyörää. Voiskohan noi kaks yhdistää vai onko se vaan uusien housujen polvet auki repivän kaatumisäksidentin kerjäämistä...?

If you feel is fine

Phuuuuuuuuuuuaaaaaaaaaaahjjjjjrrrrrrrrrnnnnnnnnnhhhhhhhhhhhhhhhggggggggggggggggh.

Siinä se viikko sitten tulikin raportoitua, ei mulla muuta, kiitti moi.

Nooo, voin mä sen verran avata tota puhinaa, että viikko on ollut pitkä, jos se ei tosta tullut selväksi. Toi aloitus kuvaa sitä puhkuntaa, huokailua ja pöhinää, jota nykyään tiedostan pitäväni töissä melko jatkuvasti, en varmaan oo ollenkaan raskas kämppis kollegoille, kaatuu pian sermit välistä... Eilen päätin (työ)päiväni (mulla ei oo tarpeeks energiaa mihinkään itsetuhoiseen) iltaysiltä ja olin bussissa niin koomassa, että tajusin istuneeni jossain märässä vasta bussia vaihtaessani. Vasen kankku oli ihan märkä, enkä todellakaan halua tietää miksi. Yritän vaan vakuutella itelleni, että joku oli vaan pitänyt märkää sateenvarjoa siinä penkillä tms., että kyse ei oo mistään sen intiimimmästä eritteestä. Oli paidan helma, farkut ja pikkarit vasurista ihan märät ja kuorin ne jo tossa eteisessä suoraan pesukoneeseen. En välittänyt sen lähemmin perehtyä kosteuden lähteeseen, mut sovitaan jooko että se oli vaan vettä tai korkeintaan penkille läikkynyttä mehua. Mut siis oikeesti, miten seis saa ihminen olla, ettei tajua istuvansa noin märässä penkissä, että tulee kolmen kankaan läpi? Phuuuuuhnnjjgggnnhhhhh...

Osa koomasta sai selityksen myöhemmin illalla, kun suihkun jälkeen (jynssättyäni, kuorittuani ja puunattuani vasenta kankkua erityisen hartaudella) keskityin hengittämään ja räpyttämään silmiä sängyssä grilliltä haetun sämpylän ja karkkipussin kera (kaupat ei olleet enää auki, muutenhan oisin syönyt vain salaattia ja hedelmiä), niin alkoikin yhtäkkiä ukkostaa. En ollut yhtään tajunnut, että oli ukkosta ilmassa ja meitsi siitä(kin) syystä niin flaati. Oon tosi ukkosherkkä ja aina ihan jyrän alle jäänyt, kun on ukkosta ilmassa. Olo helpottaa heti ukkosen purkauduttua, mutta siihen asti pää on raskas, ajatus ei kulje (oli tosiaan taas ihan my finest work tossa ylitöissä... ;D) ja hengittäminenkin on jotenkin hankalaa, joskus oikein painaa rintaa. Onks kellään muulla tällasta vaan oonko ainoo outo? Oon joskus töissä tätä yrittänyt selittää, mut en oo oikeen saanut vastakaikua.

Oli kyllä muutenkin aika ukkosta tää koko viikko. Oon taas käynyt äärimmäisen hedelmällistä keskustelua kiinalaisen, ei ihan niin kielitaitoisen, toimittajan kanssa ("If you feel is fine.."), oppinut kansainväliseltä vieraalta, että halppislennot ovat kuin bussimatkailua, mutta kaikki jäävät pois vasta päätepysäkillä ("RyanAir... It's like a bus with wings...") ja reklamoinut toimittajaa huonosta laadusta ("Blokkasimme itse neljä huonoa pois, on mahdollista, että sinne jäi vielä öbaut kahdeksan huonoa." "Ymmm. Kävimme koko erän läpi ja näitä huonoja on 358. Tuhannesta.").

No joo, sepä siitä. Peruspeen lisäksi oon vaihtanut monia yhdistäviä silmien pyöräytyksiä kollegoiden kanssa, nauranut paljon, viettänyt laatuaikaa kerrassaan hurmaavan melkein 2-vuotiaan herran kanssa ja syönyt Kupittaan Cittarin salaatin. Plussan puolella ollaan siis. :)

Tänään pitäis räjäyttää tää kämppä atomeiksi ja illemmalla koittaa vähän aktivoitua pyörän selkään, jäänyt taas kaikki ulkoilu ihan ajatuksen tasolle tällä viikolla. :( Maanantaina luvassa reissupäivä Hki:ssä, Ystävistä parhain ja yks toinenkin sinne muuttanut kaveri - parhautta! Sit voin taas seuraavat pari kuukautta nyyhkiä miten niiiiin haluan muuttaa sinne - mahtavuutta!

No, sitä odotellessa käyn kurkkaamassa muiden kuulumiset ja jatkan omien unelmien toteutumisesta haaveilua täällä sängynpohjalla. Jossain välissä kauppaan, olis sit ees LKHM vuorossa, niin olis jotain iloa. Viimeks käytiin henkevä keskustelu mun ostamasta Pirkan sitruunapestosta (on hyvää!), nyt vois koittaa osuttaa koriin jotain eksoottisempaa ja kattoo mitä siitä saa aikaseks. Siis keskustelua. ;)

Hämmentävät pestonakit

Hyvinkin pikainen moi, kun ajattelin vielä yrittää pientä pyörälenkkiä jos noi nakit vaan suvaitsis hiukan laskea, etteivät pyöri kurkunpäässä ylämäessä. Kävin kyllä kaupassa tänään, mut jotenkaan ei (taaskaan) ollut ajatus ihan mukana ja siinä vaiheessa, kun piti kokkailla totesin, ettei sieltä mitään järin normia komboa taida syntyä. Olin joskus ammoin ostanut jonkun megapaketin nakkeja ja niissä alkoi päivämäärä lähestyä. No, nakkasin ne uuniin ja totesin sen jälkeen, että multa on sekä aioli että ketsuppi loppu eli ou mai gaad, eihän ne nakit ilman niitä toimi. Siinä jääkaappia syynätessä osui simmuun peston jämät ja päätin ne hyödynnellä noihin nakkeihin. Lopputulos oli hämmentävän hyvä, varsinkin kun kyseessä oli sitruunainen pesto, jota vielä ryyditin parmesaanilla. Jos siis haluat hämmentävän, mutta hyvä elämyksen, niin toimi seuraavasti:

- Lado nakit vuokaan (-> jälkiviisaasti voin kertoa, että kannattaa käyttää vuokaa tms. laidallista astiaa ja latoa aika tiiviisti, jos laittaa väljästi pellille, niin suurin osa pestosta ja juustosta on nakkien väleissä, ei nakeilla).

- Paista nakkeja kunnes ovat viittä vaille valmiita.

- Ota vuoka uunista ja sivele nakeille (Pirkan) sitruunapestoa ja ripottele päälle parmesaania ja/tai juustoraastetta (itse raastoin Oltermannin jämästä hiukan ja sitten meni hermo raastamiseen, niin jatkoin parmesaanijauheella).

- Laita nakit takaisin uuniin ja paista vielä hetken aikaa, jotta juusto sulaa ja saa hieman väriä.

- Nauti salaatin kera, esim. avokado/kaalisalaatti mustapippurilla ja sitruunaisella avokadoöljyllä toimi hyvin.

Maistuu paremmalta kuin näyttää...

Photo May / You

Mää.

Photo May / Bird

Tosi putkeen käynnistyi tää toukokuun kuva päivässä -setti... Jos sitten näin viidennen päivän kunniaksi korkkaisin koko homman... :D

Kuvan tipu löytyy olkkarin seinältä. Hää on kotoisin Gdanskista, taiteilijan nimmarista ei ota mitään tolkkua, mutta oli kuulemma ko. teosta kaupanneen tyypin serkku. Serkun töitä tuli hankittua kaikkiaan kolme.

Ei mitään raportoitavaa

Höh. Oonpas mä taas ollut nihkeesti linjoilla. En tiedä mihin toi aika taas muka meni, mut voin kertoo, että toi kolmipäiväinen työviikko kävi ihan täydestä. Huoh. No, nyt onneks melko tajuissani kerrankin nauttimassa lauantaista hyvissä ajoin. Mulla oli aamulla joku mielenhäiriö ja kävin kiskasemassa tihkusateessa (todellakin alkoi sataa vasta viis minuuttia sen jälkeen kun lähdin) tunnin pyörälenkin ja nyt olo on kerrassaan (yli)suorittanut. Lopun päivää voikin sitten lusmuilla. :D

No ei vaan, pakko hiukan huushollata räjäyttää tää kämppä, kun yks kamu saattaa piipahtaa kylässä. Tai sit mä meen sinne, mut siivottava on kuiteskin, tää on taas luokkaa lätti. Harmi, että sää on noin suhru, oli tarkoitus ulkoilla heitin jälkikasvun kanssa, mut ei kyllä kauheesti kiinnosta hiekkalaatikon reunalla hengailu tossa tihkussa. Toivottavasti pääkaupunkiseudulla on paremmat kelit ettei HCR:läiset joudu sateessa juoksentelemaan. YP:kin siellä laukkaa ja pari työkamua, toivottavasti pääsevät kuivina maaliin.

Viikkoon ei tosiaan mahdu ihmeitä. Olin vielä hiukan puolikuntoinen ja keskiviikkona ja torstaina olo oli kerrassaan flaati. Pää oli jotenkin ihan pehmee, yläselässä tuikki ja rinta oli raskas ja olin taas melko vakuuttunut, että mulla on a) keuhkoveritulppa b) sydänlihaksen tulehdus tai c) molemmat. Tälleen luontaisena optimistina uumoilin just noita, esim. mikään alkava yskä tai ylipäätänsä pitkittynyt tauti ei käynyt mielessä. :D No, oli mitä oli, nyt olo on jo normimpi, joskin kaikki on edelleen enemmän tai vähemmän ylivoimaista - kivaa kun peruskunto on nolla, niin pienen sairastelun jälkeen se on totaalisesti miinuksella. :/ Jälkiviisaasti voi taas todeta, et ois ehkä kannattanut huilia päivä tai kaks himpessä, niin ois tautikin ollut nopsemmin ohi. Mut kun oon tällanen kiireinen, tärkee ja korvaamaton ihminen, niin enhän mä voi olla töistä pois.

Näin se meni.

Ei maar, kai se on pakko tarttua rättiin ja sitten imuriin, ei tää jaarittelemalla parane. Toivottavasti sää paranis päivän mittaan ja pääsis ulkoilemaan ilman, että on Esteri huudeilla. Aurinkoista - tai ees sateetonta - lauantaita!

Sheepless in Turku

Ehkä mun pitäis siirtyä tonne makkarin puolelle, kun ei tässä sohvalla saa reviteltyä yhtään niin sulokkaasti kuin toi emo tossa tovi sitten... Kauheen kiva ettei taas nukuta yh-tään, vallan mainio aamu luvassa jälleen. :/

Kuvatuksia

Haudi... Kypsin vappu ever on suoritettu ja kohta suunta kohti kotia. Ei tästä sen enempää, pinna melkoisen kireellä ja mieli paha eli tää miniloma oli oikein onnistunut.

Bongasin (taas) Tiinan blogista toukokuun kuvahaasteen ja ajattelin (taas) ottaa tähän osaa. Katsotaan josko tää toukokuu menis hitusen paremmin putkeen, toi huhtikuu hiukan hyytyi loppua kohden. 

Hiukan nyt käpystän tän heti alkuunsa sillä olo ei oo järin peaceful eli toistaseks en oo löytänyt inspiraatiota tohon ekaan aiheeseen. Katsotaan jos illemmalla löytyy joku sisäinen rauha, mut toistaiseksi skippaan ton ekan kuvan.

Bongasin myös Jennin blogista kivan Päivä kuvina -haasteen ja meinaan senkin tässä joku päivä toteutella jahka inspis iskee heti aamusta (ts. muistan heti aamusta kuvia räpsiä). Kuvauksellista toukokuuta siis itse kullekin, lähtekää mahd. moni mukaan noihin haasteisiin, näitä on kiva seurata!