Saarroksissa

Voi himpu, mulla on näköjään taas joku aterioinnin jälkeinen syväjäädytys meneillään, ihan hitsin kylmä. :/ Äsken vielä pesin kädet huussivisiitin yhteydessä melkoisen virkistävällä kaivovedellä ja nyt ei meinaa saada näpyteltyä, kun sormista on suunnilleen tunto veke. No, toi on pientä, sisko nimittäin kävi aamulla uimassa eli hää on kyllä melkoisen paljon sissimpi kuin allekirjoittanut, joka tyytyi vaan pluttaamaan lämpimässä saunassa ja kietoutumaan sen jälkeen lämmitettyyn pyyhkeeseen. Neiti.

Aamupäivällä käytiin taas äipän kanssa sienessä ja kyllä siellä vaan vielä niitä piisasi. Välillä olin ihan patissa, kun ei meinnannut päästä eteen, taakse eikä sivulle, kun kaikkialla oli suppiksia ja piti yrittää välttää niiden tallomista. Olin varmaan lähemmäs puol tuntia putkeen kyykyssä / linkussa ja joka tapauksessa pää alaspäin, tuntui jo, että menee ihan veri päähän ja jalat hapoille. :D Tossa metsässä (= toisella puolella tietä kuin missä ollaan normisti käyty) oli joku todella vallitseva sammalilmiö, se sammal tuntui nielleen vähän kaiken alleen, jatkuvasti vaan rutskui jalan alla ja tunsi, että joku kaatunut puu siellä taitaa sammaleen alla lymyillä. Sienetkin se oli haudannut alleen, ensin näkyi vaan pieni vilahdus suppista ja sitten kun tutustui lähemmin, niin sieltähän löytyikin sammaleen alta koko perhe ja puol sukua.

Kerrankin en oo ihan ranteet auki siitä faktasta että huomenna on maanantai, Hki-päivä tekee ihmeitä! :) Ei silti kylläkään yhtään huvittais suunnata Turkuun, mennyt ihan hitsin nopsaan taas tääkin viikonloppu. Tänään pitäis vielä parturoida siskon otari ja omat kynnet (tai muuten tulee Ystävistä parhaimmalta sanomista, kun nää on taas ihan yöh-pitkät), pikkasen pyykätä ja perata niitä suppiksia. Kiireinen ilta tulossa siis ja huomenna 06:28 junaan eli herätys on melkoisen varhainen. Pitäkääs peukkuja, että VR tällä kertaa haluaa viedä mut perille asti ja vieläpä ihan ajoissa...

Nyt on varmaan pian isänpäivän kakkukahvien vuoro, joku tyylikkäästi unohti lahjan kotiin eli iskä saa tänään vaan lämmintä kättä (= monta halia) ja jotain konkreettisempaa jahka seuraavan kerran nähdään. No, onneks ajatus on tärkein. Kai.

Onneks en oo ainoo, jolla on ongelmia kakshaaraisten latvojen kanssa...

Nyt on niin kertakaikkisen heikko yhteys, että siirryn suosiolla sumpille. Ens viikolla ois tavoitteena löytää tänne viikollakin, en haluuu-uuu olla pelkkä viikonloppubloggari, tahtoooooo tilittää täällä viikollakin. :)