Sivut

maanantai 25. helmikuuta 2013

Älä sano sitä asterilla



Oon ihastunut kukkaveitseeni. Kuvan neilikkakimppu on kolmeviikkoinen.


Googlailin hiukan kukkien kieltä ja kovin on monenmoisia tulkintoja. Toivottavasti esim. kaikki verenpisaran joskus vastaanottaneet on koodanneet sen "Nähdään vanhassa paikassa" -viestin. Vaihtoehtoisesti antaja on toki voinut viestiä myös sydämensä vuotavan verta... Että tuota. Ehkä täytyy toivoa, että jos joskus saan kukkia, niin eivät tuu verenpisaran muodossa... Eikä asterin.
  

lauantai 23. helmikuuta 2013

MSF*

Voi iiiih, kun mulla on hyvä mieli! Ollut jotenkin aivan erityishyvä ja ihana viikko ja oon ihan fiiliksissä. Mulla on maailman ihanimpia ystäviä, jotka on taas tälläkin viikolla tuottaneet mulle pohjatonta riemua. ♥ 


Näin kohta 3-vee -lempparipoitsua maanantaina ja oli niin ihana huomata ettei hän vierastanut yhtään, vaikka viimeks nähtiin ennen joulua. Hän oli niin mussu, kun parkkeeras koko ajan ihan viekkuun ja viimeisen tunnin hengaili vaan sylkyssä. ♥ 

Tiistaina koin taas niitä leffahetkiä Erittäin hyvän ystävän kanssa, hitto että meillä kyllä menee jutut välillä niiiiin siististi, ihan kuin jossain astetta nokkelammassa sitcomissa. Ihan mahtia, kun toinen aloittaa lauseen "Mut mites..." ja keskeytät heti alkuunsa toteamalla vain "Joo!", jonka jälkeen kumpikin myhäilee tyytyväisenä. Tuli taas otettua muutama kunnon hepuli ja vaan käkätettiin täristen lounaalla työkamujen pyöritellessä silmiään ympärillä. Parasta. ♥

Keskiviikkona parannettiin maailmaa yhden ystävän kanssa ja tuli ulkoiltua siinä ohessa parisen tuntia. Siinä kyllä huvi ja hyöty yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla, happea ja huumoria samassa paketissa. Ja niin ihana huomata, että terveydellisiä haasteita kokenut ystävä on oikeinkin hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin henkisestikin. ♥

Torstaina taas kummimussu hemmotteli mua ekalla ihkaomalla hymyllä. Voi löööv. Ei oo kyllä ihanampaa kuin vauvan hymyilevät silmät. Hän oli niin sulkku ja hassu tätinsä sai hänet hiukan hekottelemaankin välillä. Heitin bokseri on edelleen sitä mieltä, että oon senkin sylikummi ja hää tunki vähemmän sulavasti kainaloon, kun lirkuttelin poitsulle. Ihanat miähet. ♥ 

Eilen kävelin varta vasten kuskin puolelle, että pääsin halimaan yhtä kamua oikein kunnolla, siitä pelkääjän paikalta on niin hankala rutistaa. Ko. kamu aiheutti alkuillasta totaalirepeämisen bussissa, kun hirnuin tekstarillensa oikein kunnolla ja tiedostin vasta sen jälkeen ympäristöni. Hymyillen naputtelin vastinetta ja huomasin vasta lopuks, että kuski katteli mua hymyillen peilistä. Oltiin sitten yhtä hymyä. ♥ 

Tänään sain ihanan viestin serkulta ja vaihdeltiin sydämiä puolin ja toisin. Näitä tällaisia: ♥


Nyt pääsen rakkaiden kanssa mökille, perhe on paras. Tai ainakin siihen asti kunnes kiristää hermoa ekan kerran. No, suunnitelmissa hyvät eväät, hyvä ruoka ja parempi mieli - herkut vaan tulille jos alkaa tunnelma tiivistyä. Ei vaan, on ne ihkuja. ♥ 

Just yhtä ihanaa viikonlopun jatkoa myös sulle! 

*Maailmoja Syleilevä Fiilis
   

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Fuusiotortillat

Tää ei oo salakavalasti muuntumassa ruokablogiksi vaikka kovin kokkauspainotteista onkin ollut viime ajat. Mut minkäs teet, kun tulee niin hyviä komboja, että ne on pakko jakaa tännekin. Viimeisimpänä fuusiotortillat, ollos hyvä:

Tapahtumapaikka: Mökki
Päärooleissa: Parasta ennen päivämäärän juuri kohdanneet tortillalätyt ja paketillinen lihapullia
Juoni: Syöjien määrä puolittunut syystä X, lihapullat syötävä syystä Y
Lavasteet: Kestävän kehityksen mukaiset, luontoystävälliset kertakäyttöastiat
Kulisseissa: Estradille myös halajava aioli


Puvustus:

tortillalättyjä
lihapullia
munakoisoa
oliiviöljyä paistamiseen
kermaa
valkosipulia
paahdettua sipulia
tuorejuuston jämä
juustoraasteen jämä
pähkinäpussin jämä
mausteita
salaattia
tomaattia
kurkkua
basilikaa
aiolia


1. näytös: Pilko munakoiso pieniksi paloiksi ja anna muhia runsaassa oliviiöljyssä murskatun valkosipulin (2-3 kynttä) kera. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Paloittele mukaan paketillinen lihapullia, lisää reilusti paahdettua sipulia, noin puoli purkkia tuorejuustoa (esim. paprika-chili) sekä kunnon loraus kermaa. Mausta viherpippurilla yms. mielimausteillasi. Ripottele mukaan juustoraasteen ja pähkinäsekoituksen jämät ja anna muhia hellalla.

Väliaika: Lihapullamöhellyksen muhiessa hellalla pilko salaatin jämät, loput tomaatit, kurkku ja basilika (kertakäyttö)lautaselle. Lämmitä tortillalätyt.

2. näytös: Kata pöytään möhellys, kasvikset, tortillalätyt ja aioli. Ja ne aistikkaat kertakäyttölautaset. Rakenna tortilla voitelemalla lätty aiolilla ja kasaamalla päälle niin paljon em. aineksia ettei lätty meinaa enää rullautua. 

Aplodit: Totea jämäkombo oikeinkin toimivaksi ja päätä tehdä sitä joskus vielä ihan tarkoituksella.




keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Möherö

Joskus kannattaa jättää käymättä kaupassa. Tänään se poiki niin maukkaan kaappien kätköistä -kombon, että jaetaans se täälläkin:


Möherö

pätkä munakoisoa
kuskusta
valkosipulia
paahdettua sipulia
hunajaa
luumuja
mausteita
pähkinä/siemensekoitusta
reilusti oliiviöljyä paistamiseen
sitruunalla maustettua avokadoöljyä




1. Päätä passata kauppareissu. Vaihda jalkaa ja huokaile avonaisen jääkaapin edessä.

2. Bongaa halloumi-munakoisotorneista jäänyt pätkä munakoisoa. Siirry huokailemaan kuiva-ainekaapin eteen. Inspiroidu ja keitä pari desiä vettä ja kippaa se parin kuskus-desillisen päälle kannen alle muhimaan. Pilko munakoiso sopiviksi paloiksi, puserra pari valkosipulinkynttä tirisemään pannulle runsaassa oliiviöljyssä. Siis todella runsaassa, munakoiso imee sitä itseensä ihan simona. Kippaa munakoisot pannulle ja anna tiristä. Mausta anteliaasti esim. mustapippurilla ja chilirouheella, rouhaise mukaan myös suolaa.

3. Toista kohta 1. Bongaa tällä kertaa jääkaapista viimeistä matkaansa odottavat yltiöhappamat luumut. Nappaa ilahtuneena luumut kaapista, mutta älä raapaise rasian terävällä reunalla poskeesi. Viipaloi sen verran luumuja kuin kuvittelet jaksavasi ronkkia annoksesta pois jos luumu ei olekaan hyvä ratkaisu. Kippaa myös luumut pannulle. Totea, että runsas oliiviöljy on muisto vain, lisää hiukan öljyä ja vähennä hiukan lämpöä.

4. Tunne kokkauksellista hurmosta ja siirry takaisin kuivakaapille soveltamaan. Tiristä vähemmän juoksevaksi muuttuneesta hunajaputelista pannulle sen verran kuin jaksat puristaa (noin 1 tl), lisää reilusti paahdettua sipulia.

5. Kippaa mukaan kuskus sekä ripottele sekaan pähkinä/siemensekoitusta. Totea, että kuskusta oli suhteessa muihin aineksiin aika reilusti ja möherö näyttää aika kuivalta. Pelasta tilanne lorauttamalla joukkoon vielä vähän lisää öljyä, tällä kertaa sitruksista avokadoversiota.

6. Nauti esim. Clipperin Zen Again teen kera ja totea, että möherö toimisi erityisen hyvin jonkun lisukkeena, jos vaan olisi se joku minkä kanssa sitä nauttia. Mieti mitä teit eilen Prismassa, ruokaostokset kun eivät selkeästikään olleet ohjelmassa.

7. Käy närppimässä hetken päästä vähän lisää möheröä ja totea, että se on hieman jäähtyneenä vielä parempaa, parhaimmillaan varmaan huomenna.




  
Edit 14.2.: Tuunasin möherön lounasevääksi jatkamalla sitä salaatilla (romaine) ja fetalla, toimi erinomaisen hyvin savulohen lisukkeena. :)

  

tiistai 12. helmikuuta 2013

Jotain hyvää

Allekirjoittaneen keittiössä parhaat jutut on yhtä simppeleitä kuin kokki...

Mössäkkäiset paprikat

400 g jauhelihaa
sulatejuustoa (parisen ruokalusikallista)
1 tlk chilimaustettua tomaattimurskaa
sipulia
valkosipulia (ainakin kolme kynttä)
kuivattua sipulia
mustapippuria
viherpippuria
ykkösmaustetta
muita mausteita maun mukaan
paprikoita
juustoraastetta

1. Ruskista jauheliha. Lisää pannulle kaikki muut ainekset paprikoita ja juustoraastetta lukuunottamatta. Anna muhia kunnes sulatejuusto on täysin sulanut ja mössö aika kiinteää.

2. Tee tähän asti jauhelihamössöä ja mieti mitä sen kanssa söisi, muista sitten että jääkaapissa on paprikoita ja pikapuoliin hyvästä kyseenalaiseksi muuttuva juustoraaste. Halkaise paprikat ja laita pellille leivinpaperin päälle. Täytä paprikat mössöllä ja ripottele päälle reilusti juustoraastetta.

3. Anna oleilla 200C-uunissa kunnes juusto on ottanut väriä. Nauti salaatin kera.

4. Jäljelle jääneen mössön voi käyttää vaikka kesäkurppapaistoksen täytteenä. Itketettyä kurppaa levyinä uunivuoan pohjalle, päälle ripaus tacomaustetta ja mössön jämä + reilu kerros juustoraastetta. 200C kunnes juusto saanut väriä.



Ja koska tilaa jäi vielä jälkkärille, niin kasaa esim. lasiin tms. jälkkärikulhoon

viikunahilloa
turkkilaista jogurttia
karamellisiirappia
pähkinärouhetta

Kaikki sekaisin ja kohti kupua. Viikunahillo antaa kivan hienostuneen säväyksen ja siirappi tuo sopivasti makeutta. 



Suunnittele homma simppeliä kokkia paremmin eli kutsu joku ruokapalkalla tiskaamaan...

 

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Ihana miäs

Sukat pyöri jaloissa heti ensikohtaamisesta ja siitä asti oon ollut tosi myyty, mitä enemmän on nähty. Miäs on kietonut mua pikkusormensa ympärille vähitellen mutta vääjäämättömästi, flirttaillut vähän väliä ja toisinaan esittänyt hiukan vaikeammin saatavaa. Tänään sydämeni nyrjähti lopullisesti paikaltaan ja laskeutui herran jalkojen juureen. 

Mulla on maailman ihanin, suloisin, komein ja hyväkäytöksisin kummipoika, joka oli tänään koko pitkän ristiäispäivän niin fiksu ja filmaattinen, että pappikin oli vaikuttunut. Miäs piti mun kanssa silmäpeliä koko toimituksen ajan, lauleli virsissä mukana, myötäili papin puheita eikä ollut moksiskaan, kun välillä otettiin pienet pääpesut. Muutenkin herra jaksoi edustaa moitteettomasti koko päivän, otti vaan pienet unet välillä ja taas jatkettiin hyväntuulista öhinää. Kummitäti on niin otettu, ylpeä ja liikuttunut, että meinaa haljeta. (Oma osuutensa on ehkä myös yltiöhyvillä ristiäistarjoiluilla, joita piti laatutestata useamman sortin ja kierroksen verran.)

Joskus ne horoskoopitkin pitää paikkansa...
 Kyseinen on sekä kummipoitsuni äipän että allekirjoittaneen ennuste tälle viikolle. ♥ 


Oi ihanuutta. Nyt käperryn vällyihin mahani viereen ja jään odottelemaan ihanalla miähellä kyllästettyjä unia.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Mässäilevät munkit ja kummalliset kubistit

Uuh, onpas mulla taas ollut kiva viikko. Siis vapaa-ajan puitteissa, suotta mennä siihen työviikkoon... Sen verran pitkä viikko näemmä, että maanantaista ei enää mitään muistikuvia (siis oikeesti, ei minkäänmoista muistijälkeä mitä oon tehnyt töiden jälkeen), mutta tiistai-ilta kului teatterissa, keskiviikko kummimussun ja kumppanien parissa, eilen parannettiin maailmaa Erittäin hyvän ystävän kanssa ja tänään hengailin kummipoitsun äipän kanssa vimosilla ristiäishankinnoilla. Parasta. 

Vähemmän parasta on, että kiskastuani irtotiskistä ostamani salaatin, mulla on ollut erittäinkin huono olo viime tunnit. Otin pienet (ei ihan niin suunnitellut) unetkin, mutta olo ei helpannut yhtään. Nyt yritän kehitellä kaikenlaista sijaistoimintaa etten miettis tota massua. No, mitä ikinä, niin kunhan on ohi sunnuntaiks, ritiäisissä jänskätettävää ihan tarpeeks muutenkin, tarvi mitään pötsiä ressata siihen lisäks... 




Keskiviikkona oli ihan huippua, kun oltiin yhden kamun ja jälkikasvunsa kanssa kummimussulla kylässä. Ko. kamulla on kaks aivan ihanaa tyttöstä ja olin ihan fiiliksissä, kun nuorempi ja ujompi heistä turvautui muhun ja sittemmin vapautuikin illan mittaan. Hää oli niin suloinen, kun kiehnäsi vieressä koko ajan ja esitti vaikeesti saatavaa, syliin sai maanitella öbaut puol tuntia, vaiks näki että mieli teki tulla. Sen palkitsevampaa olikin, kun hää loppuillasta rötväs sylkyssä varmaan tunnin ja sitten piti jo letittää tukkaa ja piirellä selkään, kutittaa kylkiä ja juoksuttaa sormia käsivarsia pitkin. Ehkä liikkiksintä oli, kun osan hengatessa olkkarissa, hää toistuvasti kuiskas "tuu mun kaa", kun ei yksin tohtinut liittyä seuraan. Meillä oli sellanen oma salaseura (päätin suosiolla säästää sen "seurassa ei saa kuiskia" -muistutuksen toiseen kertaan) ja liikuttiin tiiminä koko ilta. Ihana pieni. ♥ 

Kummimussukin oli taas niin vieraskorea ja esitteli parhaimpia puoliaan. Toivon tosiaan, että on yhtä hyvällä päällä sunnuntaina ettei kummitätsy oo ihan helisemässä. Hän seuraa jo niin kovasti kaikkea ympärillään ja interaktiivisuus on kova juttu, saattaa olla että se passiivinen köllöttely ristiäisrituaalien aikana ei oo ihan niin siisti homma... *gulps* No, täytyy siinä vaiheessa ulkoistaa hänet kummisedälleen, en oo kovin mustis siitä sylikummeudesta. :D




Mitäs sit muuta? Tällä viikolla oon virittäytynyt talviloman tunnelmiin, kun YP sai vihdoin postitettua Mondon Praha-oppaan, jota on ollut toimittamassa mulle viimeiset kolme kuukautta. Ensiselailulla aivan mahtava opus, joka virittelee tunnelmaan ja saa matkakuumeen nousemaan. Tästä on näköjään just tullut uusi painos, toi mulla oleva on vuodelta 2004 eli jokunen paikka on saattanut hitusen muuttua. Mut tärkeintä tossa onkin se tunnelma ja yleisinfo, jos ei joku pulju oo enää pystyssä, niin sitten mennään johonkin toiseen. Mut voiko Antti Helinin esipuhe enää paremmin nostaa odotuksia:

"Praha on niin keskellä Eurooppaa, sen sydämessä, kuin vain voi olla. Kaikki, mitä Keski-Euroopassa on koskaan ollut, löytyy Prahasta: murhatut marttyyrit, keskiyön kummitukset, mässäilevät munkit, paholaisen palvelijat, absinttihöyryiset taiteilijat, kummalliset kubistit, vainotut juutalaiset, sosialismin saarnamiehet ja kiihkeäsieluiset opiskelijat."
_ _ _

"Ketkä asuttaisivatkaan paremmin tätä ihmeellistä kaupunkia kuin tšekit, jotka rakastavat satuja. Tarinoiden lisäksi prahalaiset rakastavat mustaa huumoria ja olutta. Sen parempaa yhdistelmää voi kaupungille tuskin löytää."

Siihen perään vielä Ilkka Kariston Prahaan sijoittuva (tosi)tarina Kaksikymppiset niin oon ihan myyty ja nyhdän aamukampaani fanaattisesti. 

"Kello oli jo yli kaksi. Baarimikko tahtoi ajaa meidät kadulle. "Haluaisitko mennä katsomaan paikkaa nimeltä Nový Svět, Uusi Maailma?" Martina kysyi. Vain idiootti kieltäytyisi. Minua ei häirinnyt edes tieto aikaisesta aamuherätyksestä - olin seuraavana päivänä jatkamassa matkaani Venetsiaan. Martina osti baarimikolta vielä viinipullon mukaamme. Selitin, että moinen ei olisi Suomessa mahdollista. "Täällä palveltiin janoisia jo 1300-luvulla", baarimikko vastasi."

Oih.

Mondon oppaat on kyllä olleet ihan huippuja, Roomassa ja Barcelonassa ois jäänyt paljon kokematta ilman oppaan vinkkejä, harmittaa ettei Budapestiin tullut moista hankittua. Parhainta noissa kyllä on se tunnelman luonti ja maalailu, joka saa odottamaan reissua kahta kiihkeämmin. Nyt taidankin käpertyä Praha-oppaan viereen ja sukeltaa "maagisen kaupungin salaisuuksiin", ne mysteerit saa tulla uniin asti.




torstai 7. helmikuuta 2013

Erikoisihana nauta

Ooo, oi, voi ja ihanuutta! Sain ihanaiselta Ladyltä suorastaan suloisen tunnustuksen:





Voi en kestä, vähänks ihanaa. Oon kovasti otettu valikoituessani tunnustettujen joukkoon, tää vois taas kannustaa bloggailemaankin hitusen tiuhemmin... Erityisen otettu oon laatulihan määritelmästä: "Saatte olla vapaasti jatkamatta tätä eteenpäin, mut tahdoin antaa tän teille koska ootte erikoisihanoita nautoja!" Jään märehtimään tätä otettuna ja onnessani.

Käytän nyt oikeuden olla jakamatta tätä eteenpäin, koska inhoan laittaa blogeja mitään paremmuusjärjestykseen. Lemppareita löytyy tosta oikeasta palkista ja siitäkin vain osa, koska oon äärimmäisen laiska päivittelemään tota listausta. Silläpä toivonkin, että teette osan duunista mun puolesta ja vinkkaatte omista lemppareista kommenteissa. Ois tosi kiva löytää uutta luettavaa eli kertoos kommentissa mitä kannattais syynätä tarkemmin! :)

 PS Lady, pidän kiinni tosta sun etsintälupauksesta... ;D

  

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

In (Love) With Lassy

Oi, kyllä nyt on hyvä mieli ja hemmoteltu olo. Käytiin eilen nauttimassa saumattomasta yhteistyöstä ja mahtavasta yhteishengestä Timo Lassy Bandin jamitellessa Linnateatterissa. Ihan huikee meno ja parasta tosiaan se, että näki miten kivaa poppoolla oli keskenään. Jokainen sai oman tilansa keikan aikana ja oli mahtava seurata, miten fiiliksissä kukin oli toisen soolosta.


Kuva Osma Harvilahti.

Tunnelma oli kirjaimellisesti kuuma, sieltä ravintolasalista tuppaa isommalla porukalla vähän loppumaan happi, mutta sekin toisaalta toi oman tunnelmansa esitykseen. (Linnateatteriin kuitenkin terveiset, että pieni lisäilmastointi ei olisi pahitteeksi. :)) Oli hienoa, että paria biisiä lukuunottamatta kaikki olivat omaa tuotantoa ja tunnelma ja maisema kerrassaan monipuolinen. En oo aiemmin tajunnut miten sensuelli ja suorastaan hyväilevä saksofoni voikaan olla, ja miten sillä saattoi hetkessä siirtyä iloiseen revittelyyn siitä haikeansuloisesta henkäilystä. Tuntuu että siitä parin tunnin keikasta sai virtaa useammankin tunnin edestä, siinä ei stressattu työjuttuja tai murehdittu tulevia, oli ihanaa vain nauttia toisten taidosta ja tekemisen ilosta.

Kannattaa napata liput, jos Lassyn poppoo sattuu sopivasti keikalle lähimaastoon, tai vaikka kauemmaksikin, on varmasti matkan arvoinen. Linnateatterinkin Flame Jazz -illat jatkuvat, keväällä luvassa vielä kolme iltaa, jotka kaikki vaikuttavat varsin lupaavilta. Nyt on kyllä siinä määrin hyvä fiilis ja eheytynyt olo, että siirryn syynäilemään ko. ohjelmistoa oikein tositarkoituksella.





Yllä livetunnelmia Lassyn viimeisimmältä In With Lassy -albumilta, meno ollut näköjään kohillaan tuollakin keikalla.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Mihin se meni?

Mihin toi aamu ja päi meni? Heräsin kerrankin suht inhimilliseen aikaan, mutta jotenkin kello on jo vaiks mitä? Osa aamupäivästä kului puhelimessa juorutessa, toisen kamun kanssa ihmeteltiinkin yhdessä mihin hittoon toi tammikuu tosta meni. Aika kuluu kyllä niin hitsin nopsaan, mut onneks tultiin kamun kanssa siihen tulokseen, että tällä vauhdilla on kohta taas kesä. :) Hällä luvassa hiukan erilainen kesä ja ootan jo innolla, että saan olla osa sitä. Tällä viikolla myös puhuttiin ekaa kertaa lomista ja niiden aikataulutuksesta töissä ja vaikka se vielä kovin kaukaiselta tuntuukin, niin sieltä se on tulossa. 

  

Samoin talvilomaan tuntui vielä ihan hetki sitten olevan ihan sai-raas-ti aikaa, mut nythän se on ihan nurkan takana ja vaiks mitä luvassa vielä ennen sitä. Lähimmässä tulevaisuudessa mun maailman suloisimman (tälleen täysin objektiivisesti todettuna) kummipoitsun ristiäiset, jotka taitaa jännittää kummitätsyä enemmän kuin muita osapuolia. Toi nuoriherra on kyllä pääsääntöisesti erittäinkin kesy ja hyväntuulinen, mutta sitten kun se herne menee nenuun, niin se kyllä sitten ilmaistaan erittäin äänekkäästi. Täytyy toivoa ettei hää vetäise ihan koko herne-maissi-paprikasekoitusta sieraimiinsa kastetoimituksen aikana, loppuu tätsyltä lepytystaidot aika nopsaan jos toinen ihan sinipunaisena karjuu kohtaamansa vääryyttä. Viimeksi kyläillessä oli aika liikkistä, kun heidän ei ihan niin sylikokoinen -bokserinsa tunki mun sylkkyyn toistuvasti "pikkuveljensä" ilmaistessa itseään hieman voimallisemmin. Ehkä oon senkin sylikummi. ♥ 

Tänään olis luvassa pieni kulttuuripläjäys vanhusten kanssa, kun muistin heitä jouluna yksillä keikkalipuilla. Pitäis enemmän suosia noita elämyslahjoja, kaikilla nurkat niin väärällään erinäistä krääsää, että tollaset aineettomat muistamiset ois enemmänkin kuin jees. Viimeks käytiin koko perheen voimin nauramassa Parasta ennen, joka taas näköjään tulee toukokuussa Turkuun visiitille, lippujakin näyttäis olevan vielä jäljellä, vinkki vinkki... :) Jos oma mama ei olis tota vielä nähnyt, niin ehdottomasti hankkisin äitienpäivälahjaksi liput, Saarelainen on aivan huikea. Ja kun nyt vinkkaillaan, niin kannattaa väijyä Kiviä taskussa -peruutuksia, koko kevät on taas näköjään loppuunmyyty. Oon hirnunut tolle jo kahdesti ja nyt kyttään milloin pääsisin yhden kamun kanssa nauramaan kolmannen kerran, ois mahtava synttärilahja hälle, kun ei oo sitä vielä nähnyt.

Jeps, mut nyt jotain apetta, olkoon se lounaan ja päivällisen yhteensulautuma. Ja aamiaisen. Hups.

Aijuu ja PS: Ihii, uus lukija! Tervetuloa Kimmo! :)