Yks vielä ja vielä yks

Hmmmm... Oon oikeesti aika innoissani tästä vaihtuvasta vuodesta. Okei, juhlapyhä ja sen rajalliset viettovaihtoehdot herättää edelleen pientä närää, mutta se on kivaa, että vuosi vaihtuu ja voi taas olla pari kuukautta viikkoa päivää intsinä tehdyistä lupauksista, ruokaremontista, vuorokausirytmin oikaisusta, laskujen mapittamisesta, ajoissa töihin ehtimisestä, ystävien muistamisesta, kenkien huollosta, kukkien kastelusta, säännöllisestä siivouksesta ja kuntoilusta. Jippajei!

Oon myös hämmentävän innoissani pari päivää sitten öbaut viidentoista vuoden tauon jälkeen löydetystä neulomisharrasteesta. Miksei kukaan kertonut, että se on niin rentouttavaa? Oon ihan rakastunut tohon tulevaan maailman rumimpaan kaulaliinaan, eilenkin rentouduin sen parissa aamuviiteen (se vuorokausirytmin oikaisu alkaa vasta huomenna). Ihan sairaan kivaa, tohon jää niin koukkuun! Jos yks kierros (mikähän sen oikee nimi on, kierros, kerros, rivi, wot?) vielä ja sit vielä yks, aaa kato nyt toi sävy vähän vaihtuu, täytyy vielä pistellä pari riviä. Mulla on ihan älyttömän kaunis lanka, Novitan munakoiso, pölläsin kuvan niiden sivuilta, en kehdannut ottaa kuvaa tosta mun ruhjusta. Mun langassa on kyllä vissiin joku laatuvirhe, ei oo olleenkaan niin sileen näköstä kuin noi hanskat, mun näyttää kerran, kaks puimuriin jääneeltä. Mut vika siis selkeesti langassa, ei sen käyttäjässä.

Noi hanskat siis tehty sillä munakoisolla, kuva täältä.

Toi mun kaulaliina (, joka siis on ainoo malli josta ehkä kykenen suoriutumaan, suoraan vaan ja yhtä plaatua) on siis jotain rumuutta, leveys vaihtelee suunnilleen seitsemän sentin haitarissa ja jälki tosiaan on kumman nyppystä. Tällä tahdilla hää on valmis suunnilleen 2014. Mut mulle hää on maailman kaunein, koska hää on todellista terapiaa. Voiks olla letkeempää kuin tikuttaa tota menemään vailla ajatusta! Ihan mahtia! Mun tuleva vuosi ja tulevaisuus on sinetöity, nyherrän jatkossa kaiken vapaa-aikani ton parissa sohvannurkassa. Nih!

No joo, ehkä yritän malttaa uhrata aikaa ens vuonna parille muullekin jutulle, joista tulikin mainittua suurin osa. Onks kellään mitään persoonallisempaa lupausta vai meneekö muutkin tolla naistenlehtilinjalla? Vai ootko inhorealisti etkä lupaa mitään? 

Miks mun 'kerää miljoona leimaa puolessa vuodessa' -kortit menee aina vanhaksi toka vikan leiman kohdalla?

Toi lompakosta turhana ulkoistettu läjä symboloikoon sitä puhdasta pöytää, jolta huomenna startataan. En varsinaisesti lupaa mitään (nää on niin nähty), mutta toivon, että voisin tulevana vuonna olla kaikinpuolin tyytyväisempi itseeni. Toivon sitä samaa sulle, rakastetaan itseämme (ja pikkasen myös toisiamme)!

Määää sydän määää täällä.

PS Naapurissa on kuulemma startattu vuoden 2012 kuntohaaste jo tänään, jälkikasvu juossut ympäri kämppää heti aamusta, HCR ilmeisesti siintää suunnitelmissa. Eiku se onki vaan puolikas, kyllä näillä on selkeesti tähtäimet korkeemmalla pidemmällä. Huoh.

Perinteiset juhlapyhä-pre-IPR:t

Huhhuh, olipas kunnon hormonimyrsky... Kaatoi tän tädin tantereeseen ja pisti virrat poikki hetkeks tyystin. Suolavettä satoi tulvaksi asti ja mielipahan puhuri vavisutti koko kehoa. No, kuten moni myrsky, niin tääkin nousi yllättäen (okei, ei tää nykyään enää ihan puskista tuu) ja oli melko nopsasti ohi. Nyt on aika jälleenrakennuksen ja tuhojen korjauksen. Pussi pakasteherneitä kiitos, simmut niin turvoksissa ettei meinaa nähdä naputella.

Nyt on kyllä niin kaikkensa antanut olo, silmät tosiaan niin turvoksissa, että sattuu liikutella niitä. Okei, toi kuulosti kummalta. En mä nyt varsinaisesti liikuttele niitä, mut siis sattuu, kun esim. katsoo ylöspäin. Sanotaaks sitä silmien liikutteluks? No, mitä ikinä onkin niin on tuskasta ja nenä ihan tolkuttoman tukossa. Sen siitä saa, kun pitkän (okei, olin vaan kolme päivää töissä, mut puolkuntosena se tuntui tuplalta) viikon päätteeksi tekee sen virheen, että dippaa varpaankärjen itsesäälin äkkisyvään lampeen. Siinä lätäkössä on kyllä sellasia virtauksia ja pohjakin vissiin juoksuhiekkaa, kun niin hyvin imaisi mukaansa. Ensin vaan viattomasti tuumasin hieman harmistuneena, että vaisuiks on käyneet nää vuodenvaihteet ja sit jo porasinkin ihan täpöllä. Nollasta sataan nanosekunnissa.

Hei oikeesti, what's with my kädet??? Seuraavaks otan kriisin noista nakeista.

Ollakseni ihminen, joka ei a) perusta juhlapyhistä (nyt tarkoitan näitä pippalointipyhiä eli vuodenvaihdetta, vappua ja juhannusta) eikä b) viihdy väkimassoissa eikä c) jaksa ymmärtää moisten "pakkopyhien" hössötystä, sain kyllä kauheen luonnikkaasti otettua hirveet kilarit siitä, ettei huomiseks oo sen suurempia suunnitelmia. Tai on itse asiassa ihan parhaat suunnitelmat eli laatuaikaa siskon kanssa ♥. Oikeesti ihan ykköstä ja vaihtoehto, jonka mitä luultavimmin valitsisin vaikka millasten vaihtoehtojen joukosta. Mutta sehän ei nyt ollut se pointti, vaan se että vaihtoehtoja ei juuri ole. Mulla on (kyseenalainen) kunnia olla erinäisten ja -laisten kaveriporukoiden pitkälti ainut sinkku ja viime vuosien pakkopyhät kun on olleet lähinnä parillisten huvituksia, niin on ollut hiukan hiljaista.

Normaalisti mua ei ollenkaan vaivaa olla pariton muiden paritel eiku siis pareillessa, mutta jotenkin toi korostuu vähemmän viehättävällä tavalla tälleen pyhinä. (Ja häissä. Anna mun joskus mennä häihin varteenotettavan avecin kera, jooko, pliis.) Oon jo alistunut siihen, että sosiaalinen elo on notkahtanut melkoisesti viime vuosina (ja sillä tätä blogiakin starttasin, kun oli tarkoitus etsiskellä elämää sohvan ulkopuolelta, näköjään vaan päädyin sohvalle ruikuttamaan sen puutteesta), kun lähipiiri viihtyy paremmin siippojensa kainaloissa kuin meikäläisen seurassa, mutta jotenkin toi aina iskostuu näin juhlapyhinä. Ennen sentään oli jotain vaihtoehtoja (, joista usein kieltäydyin, koska en oo "juhlapyhäjuhlija"), mutta nykyään kaikki viettävät pyhänsä siipan vanhempien kanssa mökillä, siipan kavereiden ja näiden tyttö/poikaystävien kanssa, oman perheen kesken, tms. sinkumman ystävän pois rajaavalla tavalla. Ymmärrän tän täysin (niin mäkin varmaan tossa tilanteessa tekisin), mut ei mun tarvi siitä tykätä. :)

Ei lapset, tässä ei tapahdu mitään rivoa. Täti vaan kauhoo kaksin käsin popcornia.

Tän johdosta siis otin kunnon itku-potku-raivarit, pikkasen tälleen etukäteen, kun ei viitti sit huomenna siskon iloks pillitellä. Eikä mua huomenna pillitäkään, kun mulla on tosi kiva ilta. Kun nyt vaan on tällanen ihminen, jolla ei oo ikinä kaikki hyvin, niin pitäähän sitä jostain kriisiä repiä. Joo, mulla on ihan huippukivat uuden vuoden suunnitelmat. Siistii. Mut oisin kyllä halunnut päästä kieltäytymään joistakin pippaloista. Ei juma. Mun elämä on niin peestä. En kestä. Byäääh. Kukaan ei rakasta mua. Byäääh. Oon ruma. Byäääh. Ei kavereita. Byäääh. Tukka huonosti. Byäääh. Sukat valuu. Byäääh. Nenä valuu. Byäääh. En jaksa. Byääh. Oisko jotain syötävää? Byääh. Oon läski. Byäääh. Ai kato, popcornia. Niisk.

Rullaati rullaa

Phuh, nyt on joulukin juhlittu ja myrsky riepotellut vähemmän jouluista maisemaa. Meillä ei (ainakaan toistaiseksi, kop kop) jouduttu verestämään survival taitoja sähköjen puutteessa (mitähän taitoja mä oisin verestellyt, don't have such...), mutta mökillä kuulemma olisi ollut toinen juttu, siellä oli naapuri viettänyt sähköittä tovin jos toisenkin. Puuvahingoiltakin vältyttiin, likeltä liippas, mutta se periks antanut haapa teloi onneks vaan linjoja, ei taloa ja/tai autoja. Melkoinen myräkkä siellä tuntui vieläkin olevan, kun otin äsken pikaisen happihyppelyn leffanpalautuksen merkeissä.

Joulu menikin kuumeisissa merkeissä, tää mun mysteeritauti jatkuu aina vaan. En siis normaalisti kuumeile ollenkaan, mutta nyt on pidellyt viikon verran kummaa on/off -kuumetta. Pienen lihas- ja päänsäryn ja kurkkukivun lisäks ei oo ollut muuta kuin tota kuumetta. (Ja ihan törkee väsymys, mut se ei taida juurikaan poiketa normaalista.) Nenä, poskiontelot, kurkku, korvat ja keuhkot on ronkittu, nielu viljelty ja tulehdusarvot tsekattu. Jälkimmäiset inan koholla, mut muut ok eli huomenna töihin. Olo ei oo järin freesi vieläkään, mutta ei kai se lepäilemälläkään sitten parane, kun ei tästä reilun viikon koomailusta oo ollut moksiskaan.

Oon nyt hiihtänyt viikon pitkälti pyjamassa (aattona tein poikkeuksen ja vaihdoin verskoihin) ja jessus, että oli tuskaa laittaa normivaatteet päälle tänään. Ensinnäkin farkkujen vyötärölle oli käynyt jotain kummaa (ilmeisesti ne voi myös kuivakutistua), eikä se (siinä vaiheessa kuume oli laskussa) jatkuva hikoilu tehnyt olosta järin paljon hehkeämpää. Mulla oli paidanselkä ihan litimärkä, kun pääsin lääkärireissun jälkeen kotiin, innolla ootan huomista töihin menoa... 

Jaahas, nyt taitaa taas tulla vilu, joten kaivaudun tiiviimmin vällyjen alle. Toivottavasti tuuli ei enää heiluttele puita juuriltaan ja sähkötki pian pelaisi pitkin maata. Just kattelin päivällä Facesta, kun yks työkamu tiedusteli josko pääkaupunkiseudulta löytyisi pakastintilaa... Hurjasti tsemppiä kaikille, joille myräkkä on aiheuttanut konkreettisia ongelmia! Tsemppiä myös meille moniongelmaisille, joilla on muuten vaan vaikeeta ja virta vähissä vaikka sähköt pelaisikin... ;D

Aijuu, tein tapaninpäiväksi rieskarullia, jotka on olleet kovasti tykättyjä erinäisissä illanistujaisissa. Mikään oma resepti tää ei toki oo (hei, mikään ei oo, multa ei vaan synny omia reseptejä, kun jo niiden noudattaminenkin on turhan usein turhan haasteellista), vaan kaverilta pöllitty ja pikkasen tuunattu. Joku versio näytti löytyvän myös rieskapuketin kyljestä (Fazerin täysjyvärieska on hyvää ja rullautuu nätisti, tein toisen sortin jostain muusta ja se halkeili ikävästi), näitä soveltelemalla syntynee kivaa napsittavaa vieraille. Tein kahta eri sorttia, lihaisaa ja kalaisaa:

Lihamössö

- kylmäsavuhärkää/kinkkua tms.

- maustettua tuorejuustoa (esim. paprika, taco, aurinkokuivattu tomaatti)

- smetanaa

- yrttejä (esim. basilika, viinisuolaheinä)

- mausteita (esim. musta- ja viherpippuri)

Kalamössö

- kylmäsavukirjolohta

- maustettua tuorejuustoa (esim. yrtti)

- smetanaa

- tilliä

- mausteita (esim. musta- ja sitruunapippuri)

Pilko liha/kala ja yrtit pieneksi ja sekoita kaikki keskenään. Levitä mössö rieskalle ja rullaa, nipsaise kuivat päät pois ja viipaloi rulla osiin (4-6 suupalaa). Anna maustua jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua. Ei vois simppelimpää olla! Rieskapaketilliseen (Fazer 7 kpl = öbaut 30 annosta) menee ½ prk smetanaa ja 150-200 g tuorejuustoa / mössö. Kalaa/lihaa n. 100 g.

Tein myös lohileipiä, jotka ei tänä vuonna olleet ihan niin hyviä kuin viimeks, kun mulla kävi pientä kämmiä raaka-aineiden kanssa. Jos teet näitä, niin huomioi, että pakastimessa lymyilevät katkaravut eivät välttis enää ole kuosissa (parasta ennen 10.8.2011) ja että jos teet samalla rieskarullia, niin reilu puolet yrttituorejuustosta menee niihin eli osta kaksi purkkia... 

Lohileivät

- saaristolaisleipää, limppua tms.

- kylmäsavukirjolohta (n. 100 g)

- katkarapuja (desi tai kaks, riippuen miten suuri ystävä olet, toimii myös ilman jos se "kyllä mulla taitaa olla pakkasessa yks pussi katkiksia, en viitti ostaa" -pussi osoittautuu parhaat päivänsä nähneeksi)

- punasipulia (n. puolet / maun mukaan / minkä verran jaksat viipaloida)

- sitruunan mehua (pari puristusta puolikkaasta)

- creme fraiche (50-100 g, vähemmänkin jos tuorejuusto ei lopu kesken)

- yrttituorejuustoa (150-200 g)

- mausteita (esim. musta- ja sitruunapippuria)

- tilliä

- jos juokseva hunaja ei ole jähmettynyt tai jos on ja jaksat sen sulattaa, niin pieni loraus hunajaa, toimii myös ilman

- keitettyä kananmunaa, tilliä ja pari katkista koristeeksi

- myllystä ripaus suolaa koristeen päälle

Hienonna kala, sulatetut katkikset, tilli ja sipuli. Sekoita kaikki aineet keskenään ja mausta sitruunalla ja (esim.) pippureilla. Annostele mössö leipäviipaleiden päälle ja koristele kananmunalla ja tillillä, ripsaise hieman suolaa päälle. 

Tää tais olla viime vuonna Pirkassa jonkinlaisena versiona, jota sitten hiukan varioin, alkuperäistä ohjetta en enää löytänyt. Mulla tosiaan loppui se tuorejuusto kesken eli siitä tuli turhan creme fraiche -voittoinen, vaikka yritinkin maustaa sen makua piiloon. Reilusti siis tuorejuustoa ja sitä cremeä lähinnä notkistamaan hommaa, smetanakin käy. Tääkin saa maustua kylmässä mahd. pitkään, mutta leivät kannattaa tehdä vasta viime tipassa etteivät vetisty. 

Tein tapaninpäivän pöytään myös salaattia, joka kuulemma oli hyvää, itse en sitä testinyt. Olisin halunnut tehdä melonisalaatin vastapainoksi joulun vähemmän kevyille herkuille, mutten ollut ihan vissi josko aatonaattona ostettu meloni olis ollut järin freesiä enää tapanina. Korvasin sitten melonin omenapäärynällä ja se näytti toimivan ihan hyvin. Liruttelin omppupärskyn päälle vähän mansikkabalsamicoa (siirapilla saa kivat raidat) ja kulhoon kaveriksi salaattia (salanova), viinisuolaheinää, cashewpähkinöitä, brandy-pähkinä-juustoa, säilykepersikkaa (mehussa), kana- ja pekonikuutioita ja krutonkeja. Sekaan vielä loraus sitruunamaustettua avokadoöljyä ja homma oli pihvi. Eiku salaatti.

Edit 22:43: Jumantsui! Oon jo mooooonta kertaa unohtanut toivottaa tervetulleeksi Maaman, ihanaisten lukijoiden viimeisimmän vahvistuksen. Ole lämpimästi tervetullut, pistän tän huonon emännöinnin ton kuumeilun piikkiin... :)

Joulua!

Ihanaa joulua ihan kaikille!

Acata

  

 

 

Keskiaikaista hissimusaa suolatussa sängyssä

Mikä on tehokkain tapa selättää joulustressi? Viettää vaan joulunalusviikon kuumeessa, niin ei tarvitse stressata lahjaostoksia, joulusiivousta tai leipomuksia. Eikä hirveesti mitään muutakaan.
Tällä viikolla on mm. :

- Kuunneltu Pulssin totaalisen jäätävää jonotusmusaa. Se oli joku täydellisen epävireisten soitinten kombo keskiaikaisella hissimusateemalla. Vain säkkipilliversio ois voinut olla pahempi. (Sitä torin tuntumassa toisinaan musisoivaa säkkipillistiä ei muuten oo näkynyt hetkeen. Sääli, niin ilo korville ollut hää.)

- Pakoiltu hyvännäköistä lähikaupan miestä hyllyjen välissä. Miks se on aina vuorossa, kun mun ostoskori ei kestä katseita (= eineksiä + herkkuja)? Tällä viikolla oli vielä epäviehättävyyden maksimointi päällä, kun siihen mikroriisipuuro/maksalaatikko/kingis/kinuskimunkki/limu-komboon oli vielä yhdistetty varsin autenttinen kuumeluukki eli harmaankalpea hipiä, megalomaaniset (siis jos ihminen on nukkunut suurimman osan viikkoa niin miten voi näyttää vastikään haudasta revityltä??) silmäpussit ja linttaan nukuttu tukka. On kyllä edelleen mysteeri tää mun sinkkuus...

- Vietetty 70% viikosta kotona ja tästä 99% sängyssä. Tai no, ehkä siellä jääkaapilla on kuitenkin mennyt prosentuaalisesti hiukan enemmän aikaa.

- Katottu kaverilta ikuisuuslainassa ollut Gilmoren tyttöjen kutoskausi. Kuviteltu viimeiseen jaksoon ja viimeiseen ottoon asti, että kyseessä on vimppa kausi. Ihmeltelty, että hiukan tää jäi kesken ja todettu pienen guuglauksen jälkeen, että kausia on kaikkiaan seitsemän. (Oon muuten tota sillon tällön ykköseltä seurattuani pitänyt sitä sanailua paikoitellen vähän turhan nokkelana ja paikoitellen tosi ärsyttävänä, mutta pienessä kuumepöhnässä ja ilman tekstitystä toimi ihmeen hyvin.)



I'm afraid that the ultimate gift ship has sailed. A while ago. It's probaly in Fidji by now.

- Todettu, että Stockan läpi oikaisu pienessä kuumepöhnässä aatonaatonaattona ei ole hyvä idea.

- Tapeltu to-del-la takkuavan netin kanssa. Laiminlyöty tästä syystä myös Bloggeria.

- Kuolattu Javier Bardemia. Katsottu siinä ohessa Eat Pray Love, joka ei ollut elokuvana ihan niin huono, kuin mitä siitä oli lupailtu. Katsoin tosin Director's cutin, tiedä sitten millanen se teatteriversio on ollut. Kirja on kyllä jakanut aika hyvästi ihmiset kahtia. Mulla oli se lomalukemisena kevätreissulla ja sinne rantsulle sopi ihan täydellisesti. Pidin siis, mutta esim. toinen työkavereista ei päässyt alkua pidemmälle ja toinen ei kehdannut sanoa että inhosi sitä, totesi vaan ympäripyöreesti ettei ehkä ollut ihan hänen juttunsa.

Penelopella on kyllä aika rankkaa. Ressu on niin ruma ja lahjaton ja sit vielä tollanen mölli miehenä.

Sääliks käy.

- Pahoiteltu melko voimallista valkosipulin löyhkää melko söpölle lääkärille. Kaottu nieluviljelyssä.

- Saatu vallan ilahduttava hymy aamubussissa kanssamatkustajalta. Hää tais vähän flirtata tai sit hällä oli vaan roska silmässä. Huono näkö ainakin, jos ei muuta, meitsi kun tihkui sitä aamukahdeksan 'tulen töihin eilisessä meikissä ja tukassa ja kuumeessa, kun pakko saada pari hommaa hoidettua' -glamouria. Hymy oli sitäkin ilahduttavampi.

- Syöty pahimpaan makeannälkään kettu-karkkeja. Ei ne olleetkaan ihan niin pahoja. Ihan.

- Saatu keskiviikkona postiluukusta mahtuakseen liian iso paketti, joka täytyy noutaa yhdestä Suomen (siis Suomen, ei pelkästään Turun) ruuhkaisimmasta postikonttorista. Onneks oisin ollut tiistaina ja torstaina kotona sitä vastaanottamassa.

- Häröilty siskolle puhelimeen vastattaessa. Keräilin puhelimen soidessa sen verran syvästä koomasta etten ollenkaan tajunnut onko tulossa työ-vai henkilökohtaisempi puhelu. Se näytössä vilkkuva siskon kuva siis ei antanut tarpeeks vinkkiä.

- Suolattu popcornien lisäksi myös sänky. (Mitä ikinä oireita tää tauti onkaan pitänyt sisällään, niin makuaistin ja / tai ruokahalun menetys ei oo niihin kuuluneet...)

- Oltu jostain syystä kaiken kaikkiaan yllättävän hyvällä tuulella. Ja vain kaksi päivää töissä. Hmmmm.

- Peruuteltu menoja ja lykätty työjuttuja ens viikolle. Hyviä välipäiviä mulle!

- Mietitty tapaninpäivän menyytä, kellään mitään hyviä jouluisia drinksuvinkkejä? Lämpösiä on netti pullollaan, mut viileempiä joulutunnelmia tuli vastaan vähän vähempi. Täytyy ehkä ottaa suhteet käyttöön ja tiedustella asiaa ammattilaiselta - toisilla on tuttavapiirissä lääkäreitä, asianajajia, pankinjohtajia yms. ihan joutavia, paljon pidemmälle pääsee kun kamu on baarimestari. 

- Syöty lukuisia Strepsilsejä.
 

- Todettu, että tukan voi kuumeessa nukkua todella jännästi pystyyn. Siis aivan päälaelta. Siis aivan pystyssä. Päälaelta. WTF?

No joo, olihan tässä. Nyt taidan valua tästä risti-istunnasta kyljelle ja heittää Bridesmaidsin pyörimään. Oli hiukan hintsu toi lähiärrän anti, mut tähän koomaan toi on varmaan ihan passeli. Ja siinä on näköjään Gilmoren tyttöjen Sookie, niin pysytään teemassa.

Mut pysykääs muut terveenä, niin mäkin yritän parantua aatoksi.

Edit 03:35: Se Bridesmaids oli ehkä huonoin leffa ikinä. Jotenkaan mulle ei tosta kannesta käynyt ilmi toi genre eli joku ihme feminiiniversio pissakakkahuumorista. Hyi hitto miten huono leffa, en ymmärrä miks ees jatkoin katsomista ekan kymmenen minuutin jälkeen. Ziisös.

(Maailman epäseksikkäin mies täältä ja pariskunta täältä.)

Good stuff

Oi mikä viikko takana! Oon ollut ihan hurjan hyvillä fiiliksillä kiitos ihanien ystävien. Torstaina näin työreissussa Ystävistä parhainta ja oli taas ihan parhainta. Taas jäin miettimään josko oon ihan väärässä kaupungissa, kun toi Hki vaan väläyttelee kaikkea ihanaa siellä piipahtaessa. Oli perinteisen mahtava ilta ja haikein mielin suuntasin Turun junaan.

Eilen näin toista ystävää ja sain jopa suoritettua pientä joulushoppailua. Hyvin pientä, silllä rakkaimpien kanssa on sovittu, että tänä jouluna nautitaan toisistamme, ei materiasta. Muutaman puketin olin pakotettu hankkimaan tahoille, joilta joulumuistamista on odotettavissa. Ärsyttää hankkia jotain vain sen takia ettei itse olis paketitta, kun toinen ojentaa lahjaa, vihaan niitä Ai sori, en tajunnut että vaihdetaan lahjoja -tilanteita yli kaiken.

Tää jäikin nyt lyhkäseks Ystävät on parasta huumetta -purkaukseks, takkuaa netti ihan totaalisesti ja mennyt tovi tässä säätäessä. Nyt pakko painua suihkuun sillä illan suunnitelmissa glögi tai kaks Turun yössä. Uuuu.

Hyvää joulua multa

No ni! Nyt on joulukortit paskarreltu. Tai siis suurin osa. Ehkä arvoin postimerkkitarpeen hitusen alakanttiin ja joudun laittamaan muutaman matkaan hiukan jälkikäteen. No mut kuiteski, vähän mä oon ylpee itestäni! Siinä vaiheessa, kun silmät ristissä hoipuin töistä puol seiskalta muutaman ylimääräisen tunnin jälkeen, niin hiukan hiersi epäilys josko enää illemmalla jaksan kortteja taiteilla. No, onneks isukki lähti shoppailuseuraksi (= hyvä seura + kymmenen minuutin automatka 50 minuutin bussimatkan sijaan = mahdollisuus muuhunkin kuin välittömään koomaan vaipumiseen sohvan välittömässä läheisyydessä) ja löysin itteni Tiimarista ripellyshyllyn äärestä etsimästä inspiraatiota. No, tää joulu mennään melkoisen pelkistetyllä ilmeellä ja matalaakin matalamman aidan yli, mutta on nyt sitten kortit kuosissa, prkl!

EDin voimalla luotiin joulumieltä tänne lätäköiden keskelle, nyt on hemmetin paha olo, sellanen ED/sokerihumala. Että voi olla masentava sää, ihan käsittämättömän pimeetä 24/7 ja sit toi jatkuva sade... Tulis hitto soikoon lumena, niin olis jo melkoiset nietokset. Jaksa tollasta jatkuvaa lotinaa ja kauheeta tuulta. :(

Nyt pitäis varmaan syynästä mitäs sitä vetäsis huomiseen työreissuun päällensä. Tajusin tossa tunti sitten että piti mun vissiin pyykätäkin, mutta siinä vaiheessa oli turhan myöhäistä. Pitäkääs peukkuja, että löydän kaapista jotain säällistä ylle ja että tukka kerrankin tottelis aamukiireessä. Kauheen kiva olis myös, jos kerrankin pääsisin ylös kellon soidessa eikä vasta tunnin torkuttamisen jälkeen...

Ehkä siis siirryn syynäämään vaatekaappia ja toivomaan, että nää mun kynnet viilautuis itekseen. Ja kun nyt toivotaan, niin mun elopainosta vois kadota 30% yön aikana, silmäpussit vois siirtyä poskipäihin ja voisin herätä aamulla hiukan viksumpana. Oon ollut kiltti, voiks pukki pistää noi toiveet työn alle vähän etukäteen?

PS Hei mahtia! Tervetuloa joukkoon Hepa!! (Edelleen mur, kun en saa kaikkia noita lukijoita näkyviin, vaikka kuinka klikkailen, mut oon melko vissi, että Hepa on se viimeisin. Eilisen viimeisin on vielä mysteeri. Tässä sitä koittaa olla kohtelias emäntä eikä ees hokaa, kuka viimeks tuli kylään. :/ )

Hilipilipimpelipom

Oi mikä virtapiikki! Oon ihan hilipilipimpelipom ja käyn niiiiiiin kierroksilla! Muutama ihan huippukiva päivä takana ja lisää luvassa. On se kyllä uskomatonta miten paljon virtaa voikaan ystävistään saada. Awwwwww. ♥

Halin mun bestistä täällä.

Viikonloppuna näin ihan tolkuttoman pitkästä aikaa suureksi ilokseni likelle muuttanutta ystävää. Oli ihan huippua jauhaa ihan kunnolla ja löysipä vanha itsensä jopa sheikkaamasta pepaansa Turun yössä. Suunnattiin viihteelle melkoisen myöhään, ja paikka valikoitui sen mukaan missä oli vähiten jonoa (, jotta tehokasta sheikkausaikaa ei kuluisi jonotukseen). Päädyttiin sitten varsinaiseen teiniluolaan ja työkamu kun tiedusteli seuraavana päivänä jottako oli jotain sutinaa, niin kerrankin sai tyytyväisenä vastata että ei. En mä mikään kehdonryöstäjä sentään oo. (Kamusta sen sijaan kuoriutui melkoinen puuma ja hää huomasi saaneensa parikymppisen ihailijan :D)

Kehrään täällä.

Jatkettiin vielä sunnuntaina maailman parannusta, tällä kertaa tosin ihan vaan limun ja enkunlakujen voimalla. Ihan huippua, että hää on nykyään niin lähellä, toivottavasti nähtäis jatkossa huomattavasti aiempaa tiiviimmin. Menneisyydestä löytyy vaikka millaisia kohelluksia hirnuttavaksi ja ton lauantain perusteella niitä on luvassa jatkossakin... 

Tänään kyläilin toisen ystävän luona, häntäkään en ollut nähnyt aivan liian pitkään aikaan. Tuli oikein huono omatunto, kun tajusin miten se yhteydenpito on jäänyt. Hällä mahtuu viime aikoihin muutama mutkikkaampi juttu ja mietin vaan, että missä hitossa mä oon ollut, kun en oo ollut noissa kupruissa tukena. :( No, nyt täytyy taas tehdä pyhiä päätöksiä + uuden vuoden lupauksia ja ryhdistäytyä yhteydenpidossa. Oon ihan liekeissä tosta kivasta illasta, täytyy tätä kamuenergiaa hyödyntää hiukan useemmin eikä vaan muhia täällä sohvalla.

Mun kamu heittää hyvää läppää täällä.

Jotta riemu olisi rajaton, näen Ystävistä parhaimman ylihuomenna. ♥ ♥ Tuli ex tempore -palaveri torstaille ja mähän heti buukkasin kohtaamisen illaksi. On toi joulu niin hitsin lyhyt tänä vuonna, että taitaa näkemiset jäädä joululta, joten ihanaa nähdä nyt ees pikasesti. Joulusta muuten tuli mieleen, että ne kortithan pitäis lähetellä torstaina eli kauheen kivaa keskiviikon ja torstain välistä yötä mulle, kun päkerrän niitä kortteja. Matskut ja ideat on vielä kaupassa ja postituslista jossain Eniron tms. finderin syövereissä (yliarvostettua kirjoittaa niitä viime vuonna stålkattuja osoitetietoja ylös)... Miten mä en ikinä voi havahtuu tähän ajoissa? Ikinä.

Nyt täytyy varmaan hiippasta tonne makkarin puolelle ja kiskoa unta kuuppaan, jotta jaksaa huomenna leikata ja liimata. Ihanan ystävällismielistä ja ystävärikasta viikon jatkoa ihan kaikille! ♥

PS Ihanuutta! Uus lukija! Mutta kuka????? Miks toi näyttää mulle vaan osan, miten saan näkyviin kaikki? Kauheen mieluusti toivottaisin ihan henk.koht. tervetulleeksi, mutta nyt en oo ihan vissi viimeisimmän vahvistuksen henkilöllisyydestä. Ilmottaudu kommenteissa jookos, niin multa ei mee yöunet. :)
 

PS Tattis ♥-lainasta (julialume). :)

Toivepostaus!

Tai no, tiedä sitten miten toivottu tää mahtaa olla, Toppis on ehkä kerran tai kaks kainosti tiedustellut moisen perään ja hillitysti kannustanut naputtelemaan aiheesta...

No ni Lady Tena! Nyt tänne hopi hopi kuva siitä paketista tai mie irtisanon suhteeni bloggeriin eikä me sit voija ikinä keulii Luumäellä! PLIIIIS PLIIIIIS PLIIIIIIS SENKI VENYTETTY ACATA!!!!!

Karjalan kunnaillaKIN venataan sun laiva-postausta :P Koita nyt ottaa pari kuvaa ja kirjoita muutama rivi, ni mä pääsen rauhaan tän asian kanssa :D

Ja sit vielä yks Toppis narisee ja vaatii laiva-tenasta dokumenttia! :)

Nii mut rakkaani, sie sait myös sen laiva-tenan ja peräpuikon ja niistä olisi suotava keksiä jotain! *hali* :)

Odotan vieläkin Acatan SITÄ postausta...

Ja MUN blogin nimi on Tilauksessa elämä... :D

No, tahallani en oo pitänyt hull Toppista jännityksessä, oon vaan ollut niin naftisti kotona, etten oo valitettavasti ehtinyt tälle ajatusta suoda. Kyseessä on kuitenkin monipuolista tuotekehitystä ja tarkkaa dokumentointia vaativa projekti, johon ei ole hyvä ryhtyä hätäillen ja valmistautumattomana. Nyt oli sitten pakko tarttua näppikseen, ja naputella aiheen tiimoilta TOPPIKSEN SYNTTÄRIPÄIVÄN kunniaksi. Toppis se vaan nuortuu ja täyttää yhdeksättä kertaa 21, ONNITTELUT mussulle! (+ Ehkä hiukan pelkään saavani koko armeijan perääni, kun ylipäällikkö uhkailee (vielä) kroonisemmalla blogilakolla, jos ei postausta kuulu. Jaiks.)

Hommahan siis lähti siitä, kun Toppis eräästä uhoamisestani provosoituneena päätti lähettää allekirjoittaneelle ylläripaketin teemalla 'Blogin kautta saatu', tästä on naputeltu aiemmin täällä ja täällä. Kurkattuani pakettiin hämmennys epäusko ihastus ja innostus oli suuri. Ylläripaketin tuotteillahan saa aikaiseksi vaikka ja mitä, näillä ei hätä pääse yllättämään! Empiiriset testit tuli suoritettua ja tulokset olivat lupaavia. Sponsoritaho ei kuitenkaan ollut tähän testimäärään tyytyväinen, vaan ohjeisti jatkamaan:

Hei, sun pitää myös testata ja näyttää kaikille se large-koko!! Se oli paras kaikista :D Tuikkaa peräruiske ahteriin ja laita sit se vaippa päälle ottaa kopin :D 

Tuotepaketin mukanahan tulikin ohjeet:

Joskus tulee iso hätä,

tahroi älä pöksyyn jätä!

Laita reissuun vaippa pyllyyn,

loput niistä jemmaa hyllyyn!

Mökil tylsä hetk' jos koittaa,

voit isoo vaippaa veneenä uittaa!

Mastox tökkää peräruiske,

johan käy jo järvel huiske!

 

Mökillä on toisinaan ollut hieman rauhallisempaa, mutta toistaiseksi Pyhäjärvelllä on tainnut purjehtia vaan perinteisempiä paatteja. Tuotteiden vesiliikenteeseen soveltuvuus on siis (vielä) testaamatta, mutta muita käyttötarkoituksia on kokeiltu, näistä lisää seuraavassa:

Lampaantalja on ihanan ylellinen sisustuselementti, mutta valitettavasti kovin arka esim. lapsi- ja lemmikkiperheissä. Levitä siis lattialle tismalleen samanmallinen virtsankarkailusuoja, niin eleettömän tyylikäs kokonaisuus on taattu. Saatavana koossa S, M ja L.

Onko pakastin taas umpijäässä muttet jaksaisi sählätä talouspaperin ja rätin kanssa? Levitä vain pakastimen pohjalle XL-kokoinen suoja, niin sulatusvesi ei varmasti karkaile.

Onko matkasänky hankala koota ja vie liikaa tilaa autossa? Pakkaa vain mukaan piltin Liberoiden lisäksi hieman tuhdimpi suoja ja varmista, että yöpaikasta löytyy joku varsi, orsi tms., esim. imurin putki kuten testitilanteessa. Tämä matkakehto on paitsi pehmeä ja joustava, niin myös 100 prosenttisen imukykyinen!

Kaipaatko pikkujouluihin pientä lämmikettä pikkumustan ylle, mutta illaksi on luvattu sadetta? Ei hätää, sitaise vain suojasta näppärä bolero, joka pitää juhlahumussa sekä lämpimänä että kuivana. Ei haittaa, vaikka povariin kätketty taskumatti vuotaisi tai dödö pettäisi - tässä asusteessa on imua!

Monipuolinen suoja taipuu myös päähineeksi. Suoja on ihanteellinen sadelakki, tämän lisäksi siitä saa myös loistavan kommandopipon. Tässä mallissa on korva-aukot valmiina*, silmäaukot tulee tehdä itse. Aukot voi myös jättää tekemättä, jolloin päähine on ideaali esimerkiksi sokkoleikissä tai haluttaessa jännitystä parisuhteeseen. Tämä pipo ei kiristä!

Tämän osuuden dokumentointi oli hivenen haastavaa ilman tutkimusassistentin apua, pahoittelemme kuvanlaatua.

* Pankkiryöstätarkoituksissa kannattaa pipon alle laittaa peruukki, jottei oikea tukanväri paljastu korva-aukoista. Testilaboratoriomme irtisanoutuu rikosoikeudellisesta vastuusta. Pidätämme oikeuden vihjeisiin ja ilmiantoihin.

Tässä tuotteessa piilee edellä mainittujen lisäksi potentiaalia vaikka mihin. Valitettavasti projektirahoituksemme on rajallinen, mutta otamme mielellämme vastaan palautetta ja tuoteideoita.

Äärimmilleen tuotekehityksen nimissä venynyt testilaboratoriomme siirtyy keräämään voimiaan ja keittelemään paketista myös löytyneitä pökäleitä, nämä kuulemma ovat vahvistavaa pakurikääpää eivätkä siten liity vaippoihin mitenkään...

PS Terkut Karjalan kunnaille! :)

Makeaa, lämmintä ja valoa mahan täydeltä

Ihana kotipäivä takana. Nukuin piiiiitkääään ja heräsin nautinnollisesti sarastusvalon lempeään kajoon naapurin vasarointiin ja muihin nikkarointiääniin. No, en antanut tän häiritä vaan nautin vimpasta vapaasta ja sain jopa kämpän siivottua. Aamun starttasin kunnon aamupalalla, kun kerrankin oli aikaa moista nauttia. Mäikkäsin aiemmin niistä hedelmäsoseista ja ne oli kerrassaan herkut smoothiessa. Tuuttasin mukaan lorauksen kumpaakin (persikkaa ja banskua) sekä marjoja, turkkilaista, lucumaa, pellavansiemen- ja hasselpähkinärouhetta + seesaminsiemeniä. Tuli vallan hyvää, noita mössöjä täytyy ostaa toistekin.

Mitään sen ihmeempää en sitten apehdinnan ja siivouksen lisäksi tehnytkään, tiedä mihin aikakuoppaan taas putosin, mut yhtäkkiä kello vaan oli neljä ja oli aika suunnata kohti hautausmaata. Ihan kauheesti ei ollut kynttilöitä hautuumaalla ja väkeäkin aika vähän, mutta kovasti oli silti tunnelmallista. Meillä vaan oli jotkut ihan kummalliset kynttilät, joista yksi sammui ihan itekseen ja pari muuta oli jollain ihme himmentimellä varustettuja. Ne kirjaimellisesti paloi säästöliekillä, välillä himmeni melkein sammuksiin ja sitten taas leimahti kirkkaampaan liekkiin. Jänskää, mutta tuskin tuotekehittelyn tulos, meille vaan ilmeisesti osui jotkut maanantaikipaleet. :(

Oli ihan älyttömän pimeetä, kun ei ollut lunta valaisemassa. Ja ihan himpun kylmä! Oon vieläkin ihan kokovartalotärinässä vaikka tosta reissusta on jo useempi tunti. Mittasin jo äsken kuumeenkin, kun on jotenkin niin viluinen ja särkyinen olo. Pikkasen ehkä jotain hiuksenhienoa nousua, mutta ei kyllä voi varsinaisesti sanoa, että olis ees koholla. Ihan kumma olo silti, tosi kylmä, vaikka oon (yllätys) täällä viltin alla ja hörppinyt teetäkin jo siinä määrin, että olo on vallan hölskyvä.

Tänään oon hörinyt tollasta Ilo-teetä ja aika kivaa se on ollutkin. Ostin ton alkujaan yhdelle ystävälle, oli tarkoitus lähettää piristyspaketti sairasloman ratoksi, mutta hän valitettavasti sai juuri todella ikäviä uutisia, joten toi tuntui turhan ILO-luontoiselta samaan saumaan. Litkin noi siis itse ja koitan keksiä hälle jotain muuta muistamista. Toi Ilo on syönyt sisäänsä neljä eri makua:

Joo, oon edelleen täydellisen kykenemätön ottamaan tarkkaa kuvaa...

Mä taas oon tänään sisäistänyt noista kaksi, aamulla Valoa ja äsken Lämmintä. Molemmat oli vallan hyviä,  Valo aika raikas (muistaakseni mm. nokkosta, en jaksa lyllertää keittiön kaapille tarkistamaan) ja Lämmin nimensä mukaisesti jouluisen lämpöinen, makuina mm. inkivääriä ja kanelia. Raikas ja Makea on vielä testimättä, mut eiköhän nekin tuu aika pikaseen hörpittyä jos tää mun horkka jatkuu. Tän pohjalta voin kuitenkin suositella, kivan pirteä pakkaus ja vähän erilaiset maut. Eivät tosin Clipperin teiden (taipuuko se noin?) voittaneita, niistä tulee niin reilusti makua, etten toiseen moiseen oo vielä törmännyt.

Häröilin muuten Lidlissä viime viikolla oikein urakalla. Oltiin isukin kanssa kassalla ja edellä olevalla rouvalla oli mm. paketti teetä siinä hihnalla. Kyttäsin sitä teepakettia meidän vuoroon asti ja siinä vaiheessa päätin haluta sitä myös. Jätin isukin makselemaan (peliliike, osa kamoista oli tulossa mulle) ja suuntasin teehyllylle. Otin samannäköisen paketin hyllystä ja vielä varmistin, että kyljessä luki 'Caramel'. Jouduin hieman jonottelemaan sen teepakettini kanssa ja sen levätessä hihnalla tankkasin vielä tyytyväisenä paketin kyljestä, että kiva päästä maistamaan tätä CARAMEL-teetä, kun en ennen ookaan maistanut CARAMEL-teetä. On varmaan aika herkkua toi CARAMEL-tee. Hiukan ehkä pidin outona, että paketin kylkeen oli kuvattu vaniljanmakuisille artikkeleille tyypilliset valkoiset kukat, mutta ei sen väliä, kun tää nyt oli sitä CARAMEL-teetä. Juu, oli muuten. Mökillä sitten hörpittiin sitä VANILLA-teetä, sisko oli ihan tyytyväinen, kun on vaniljan ystävä. XD Ehkä mä siirryn nyt keittelemään uuden kupillisen, tällä kertaa vaikka tota Makeaa, jos vaikka lähtis tää ääreisverenkiertokin käyntiin...

PS Isosti onnea itsenäiselle Suomelle, kiitos ja kunnioitus kaikille, jotka sen mahdollistivat.

Oma home sweet kullan kallis koti

Oi miten ihana olla kotona! Vaikka taas olikin haikea lähteä mökiltä, niin nyt oon ihan fiiliksissä siitä, että saan olla kotona ja ajan kanssa! Jotenkin noi viikot menee ihan sumussa enkä oikeen saa niistä illoista itekseni irti mitään. Ihan eri juttu, jos on jotain kivaa tiedossa jonkun kamun kanssa tms, niin sitten oon virtaa täynnä, mutta jos vaan tuun töiden jälkeen kotiin ilman sen ihmeempiä suunnitelmia, niin päädyn yleensä vaan tän sohvan nielaisemaksi. Yhtäkkiä kello onkin jo vaiks ja mitä ja mä en ole tehnyt mitään. 

Silläpä oonkin nyt ihan liekeissä, kun oon ollut illan puhtia täynnä (jopa tiskaaminen oli tosi jees melko ok) ja huomenna saa vielä nauttia kodista! Pienestä voi ihminen repiä ilonsa... :) En oikeesti muista milloin olisin viimeks ollut viikonlopun kotona, joten tää on ihan eksoottista. Huomenna olis tarkoitus leikkiä kodinhengetärtä naapureita häiritsemättä ja itsenäistä Suomea kunnioittaen, toivottavasti muuttuis toi sää hiukan talvisemmaksi, niin vois jopa ulkoillakin. Virittelin aikaisemmin illalla jouluvalot ja nyt oon hengaillut hämyssä. <3

Nyt taidan siirtyä kirjan kera piikkimatolle köllöttelemään ja nauttimaan siitä ajatuksesta, että huomennakaan ei tarvitse herätä kellon sointiin. Jaksaiskohan huomenna kammata tukkansa vai mentäiskö vielä yks päivä tällä hippiluukilla... ;)

Edit klo 23:42 Siellä on jotain valkoista maassa! LUNTA! Tai ainakin räntää. Jippajei, anna sen pysyä! <3

I don't hate Mondays

Oooo, onpas mulla jotenkin hyvä ja tasapainoinen olo. Tekee ihmeitä, kun nukkuu kolme yötä putkeen kunnolla eikä tarvitse stressata yhtään mistään. Siis todellakaan yh-tään mis-tään. Ei vois juur letkeempää olla kuin elo täällä mökillä, suurin stressi on, että syödäänkö nyt vai viiden minuutin päästä ja miten saa miniuunissa tilan riittämään, kun herkkuja on niin monenmoisia. Rankkaa siis.

Chillaan täällä.

Ehkä hiukan hävettää tunnustaa, että oon jopa silmäillyt työpostia puolella silmällä, kun se jotenkin korostaa tätä lomaa, siis se ettei tarvi juuri pulssia nostaa vaan voi vaan ajatella, että hoidan ton sitten keskiviikkona. Ah parhautta! Nyt täytyis keskittyä kehittelemään jotain kivaa tälle viikolle. Viikonlopun oon poikkeuksellisesti Turussa ja lauantaina pitäis nähdä vanhaa (hää on siis vaan vuoden mua vanhempi, sanotaanko silloin että pitkäaikaista?) ystävää pitkästä aikaa, ootan jo niiiiiin innolla. Oikeestaan ihan kiva olla välillä kotonakin, tullut mökkeiltyä viime ajat aika tiiviisti. Mut nyt vielä keskityn tähän löllöttelyyn ja nautin mökkikoomasta täysin palkein.

Mä pyllerrän täällä.

Joo, johan tässä tulikin huhkittua, nyt taidan hetkeks oikasta kirjan kera viltin alle ja sit suunnata köökin puolelle kokkaamaan perheelle apetta. Illalla tosiaan jouluvalotukset ja pitäis kai siellä siivotakin... Joo, täytyy selkeesti huilia varastoon, jos vaikka joutuu tarttumaan imuriin illalla. ;D

Huaaaah, köllin täällä.

Tärähtänyttä

Ou mai gaad! Mulla on viikon tauko täältä, ihan peestä. Ihmettelin perjantaina konetta pakatessani, että miten mun nettitikku on vaan siinä koneen päällä irrallaan ja tajusin vasta sitten etten hitsi vie oo kajonnutkaan koko masiinaan sen jälkeen, kun sen viime sunnuntaina repusta purin. Mihin tää viikko on mennyt? Ja miten voi olla jo joulukuu??

Vielä jaksaa kakkarat kukkia joulukuussa bussipysäkillä.

Tää viikko on mennyt odotellessa piiiiitkääää viikonloppua ja viime päivät siitä nauttiessa. <3 Ollaan yllätys yllätys mökillä ja kerrankin en oo näin sunnuntaina ihan rikki, kun ei kerrankin tarvi vielä suunnata täältä mihinkään. Toinen <3. Huomenna vasta ja sitten saakin piiiiiiiitkästä aikaa nukkua tiistaina kotona piiiiitkään. Kolmas <3. Oikein ootan, että saan piiiiitkästä (okei, raastavaa, ehkä lakkaan veeeeenyttämäääästääää tota sanaa) hengailla kotona ihan tajunnan kera eikä vaan töiden jälkeen ihan koomassa. Tää viikko meni taas jotenkin ihan sumussa, ens viikolla aion kyllä tehdä jotain kivaa tasapaksun normiarjen piristykseks. Hiukka (=totaalisesti) vielä auki mitä, mut enköhän mä jotain keksi. :) (Vinkkejä otetaan vastaan, though...)

Tällä(kään) viikolla en näköjään pystynyt ottamaan yhtään kuvaa ilman, että se olisi totaalisen tärähtänyt, heilahtanut ja epätarkka. No, toivottavasti tosta ylemmästä kuitenkin välittyy itse tuote, sillä toi oli tosi jees löytö hillohyllystä. Syön aika paljon turkkilaista ja rahkaa, mutta molemmat on mun makuun siinä määrin happamia, että sekaan täytyy tunkea yhtä sun toista, jotta menee alas. Yleensä tuuppaan niihin jotain hilloa, mutta siinä on se vähähiilarisuuden hyöty vähän plus-miinus-nolla, jos tuuttaa sekaan erittäinkin hiilaririkasta hilloa. Tossa persikkamössössä oli hiilareita muistaakseni kymmenisen  / 100 g eli hilloon verrattuna vallankin vähän. Tosta löytyy myös banaaniversio, jossa hiltsua pikkasen enempi, oisko ollut jotain 15 ja 20 välillä. Hää oli kovasti hyvää, kun laitoin turkkilaisen joukkoon ja lirautin perään pikkasen mehutiivistettä (Pirkan joku eksoottiset hedelmät tms.), hasselpähkinärouhetta ja seesaminsiemeniä. Hiukan vielä ripsasin joukkoon lucumaa lisämakeutukseksi, mutta ilmankin meni alas ongelmitta. Kannattaa testiä!

Nyt on vaan löllötelty mökillä ja kuunneltu sateen ropinaa. Ois jo melkoiset kinokset, jos kaikki toi sade ois tullut lumena. Ei oo kyllä mikään hillitön joulufiilis, kun on ihan musta maisema. Tulis vaan jo kunnon talvi, siihen ehti jo parina viime talvena tottua ja kelpais taas se valkea näkymä. On taas ollut niin tuskan takana roudautua aamuisin bussipysäkille sinne pimeään ja märkään. Tällä viikolla se megalomaaninen tuuli ei oo ihan hirveesti helpottanut asiaa, ollut vielä normaalia huonompi tukkapäivä 24/7 ja orastava päänsärky alvariinsa. Et sitä kaunista kimeltävää talvea kiitos ja pikatoimituksena, tattis!

Mut nyt en valita, koska oon LOMAlla. Autuutta jäljellä vielä kaks päivää, tuli kyllä niin tarpeeseen tää pieni breikki. Toivottavasti huomenna pääsis vähän ulkoilemaan ja päiväkin valkenis jossain välissä. Illalla täytyy viritellä kotiin jouluvalot partsille ja kaivaa kynttelikkö esiin, jos vaikka sitten tulis sitä joulufiilistä. Ens viikolla täytyykin käydä hankkimassa joulukorttitarpeet ja sitten alkaakin armoton paskartelu. Onneks tän vuoden teema on jo selvillä, niin voi sitten liukuhihnalta leikata ja liimata. Yleensä alotan ton projektin aina ihan liian myöhään illalla ja kirjoittelen viimeiset kortit silmät ristissä joskus puolen yön tuolla puolen. Miten sitä ei vaan osaa aloittaa ajoissa? Ikinä.

Luin taas tossa viikolla pari hyvää kirjaa. Norjalaisen Thomas Engerin kerronta oli kerrassaan sympaattista ja tarina vei mukanaan. Päähenkilön oman elämän tragedia sai odottamaan jatkoa eli nyt täytyykin haalia käsiin sarjan kakkonen, Aavekipu. Peter Jamesinkin päähenkilöltä löytyy traagisia käänteitä omastakin takaa ja kirja etenee vauhdilla. Tässä on kehuttava ilahduttavan lyhyitä lukuja - inhoan jättää lukua kesken, joten bussissa lukiessaan arvostaa lyhyempiä pätkiä. Jamesilta mulla onkin toka osa tossa odottelemassa, sen kimppuun pian siis!

Mut sitä ennen käyn kurkkimassa mitä muille kuuluu ja sit vois taas apehtia jotain. Kauheen rankkoja nää viikonloput... :)

Bongasin muuten tän Facebookista, siis miten hirveitä nää voi olla?? Voiks nää olla ihan todellisia? Oooo Ämmmm Geeeee.

Levottomat jalat

Mä oon jotenkin ihan levoton. Ehkä tää viikkokausien nunnailu ja mökkihöperöityminen alkaa ottamaan valtaansa ja vastaiskuna iski joku lauantailevottomuus. Ei kauheen hedelmälliseen maaperään iske täällä, vanhukset syynää leffaa ja sisko lukee eli oon on my own. Sisko ehdotti pyrähdystä Suomi 24:ssa, mut niin levoton en taida olla. :D

Tänään oli tosi nätti päivä, mutta olin pakotettu ihailemaan sitä pitkälti sisältä käsin, kun pesin aamulla tän mopin enkä sitten viittinyt painella pää märkänä pihalle. Tulee kyllä niin hitsin nopeesti pimeetä, jäi taas sienimettä aikeeks, kun ei sinne oikeen ollut mieltä enää kolmen jälkeen suunnata. Osa levottomuudesta siis johtunee siitä, että oon möllöttänyt sisällä suunnilleen koko päivän ja nyt sitä virtaa piisais muillekin. Great.

Ilta menikin Ifolorin kuvakirjaa tehtaillessa. Noita on niin kiva tehdä, nyt väsäilin siskolle joululahjakirjaa meidän viimeisimmästä reissusta. Tuli niin muistot mieleen ja niiiiiiiin tahtoisin taas jonnekin reissuun. Se lomafiilis on jotain niin huippua, kun kaikki on uutta ja ihmeellistä ja todellista L-O-M-A-A. Awwwwwww.

Tjooh. Ehkä mä kurkkaan pikaseen työpostit, se yleensä karsii aika nopsaan ylimääräisen levottomuuden ja kippaa kohti koomaa. Ehkä säälittävyyden huippu, kun viikonloppuna kahlaa tylsyyksissään työposteja. Tarttis ehkä tehrä jotain?