Päiväni murmelina

Hän, joka ei jaksa enää kahlata läpi mun marinaa, murinaa ja marmatusta voi suosiolla loikata seuraavaan blogiin ja palata tähän joskus 2013, jos vaikka oon saanut siihen mennessä vaihdettua työpaikkaa. No hard feelings, no offence, non taken, en itsekään jaksais enää naputella tätä ruikutusta, mutta muutakaan musta ei tällä erää irtoa. :(

Mulla on jotain hämmentävää tassuissa ja oon täältä.

Alkaa pikkuhiljaa toi työllinen malja ämpäri saavi täyttyä, kun hommaa puskee ovista ja ikkunoista ja esimiehen kommentti on vaan "Onks se X missä vaiheessa, on nyt kestänyt aika kauan." Joo, niin on, se ja moni muukin juttu, kun ihan kaikkea ei pysty suorittamaan kerralla. Oon melkoinen perfektionisti työsaralla (vain sillä, muuten tää meno ei oo mitään ihan täydellisyyden tavoittelua :D) ja syö ihan simona, kun ei pysty tekemään hommia niin hyvin kuin haluaisi / pitäisi. No, nyt en sorru siihen ylityörumbaan, jota ammoin suorittelin ihan urakalla, teen mitä pystyn (yritän noudattaa Fcookien äipän muistutusta 'Do your best and leave the rest') ja vastapainoksi nukahdan näköjään joka ilta ennen ysiä.

Krooh, pyyh, koisin täällä.

Eilen olin taas nukahtanut kirjan ääreen ja heräsin siihen, kun sisko soitteli. Räpelsin puolitajuttomassa tilassa jotain kännyn kanssa ja ehdin kuulla vaan siskon kysyvän ja epäröivän "Haloon", kun jo vahingossa iskin luurin kines. Koitin soittaa joku seitsemänsataa (okei, ainakin seitsemän) kertaa perään, mutta hää ilmeisesti yritteli aina tänne päin, kun oli koko ajan varattua. No, ajattelin, että venailen hetken ja yritän uudestaan ja seuraavaks sitten heräsinkin 04:20. Sori sys, palataan tänään! :)

Mur, m'oon murmeli ja täältä.

Oli muuten ihan sai-raan hyvä kirja, jota luin, eikä ollenkaan sen vika vaikka tipahdinkin kooman puolelle. Sisko ja isukki tätä jo kovasti kehuivatkin, eikä suotta, oli toooosiiii hyvä! Jos oot dekkarien ystävä, niin suosittelen tarttumaan Nigel McCreryn Myrkynkeittäjään. Sama tyyppi on loistavan Hiljaisen todistajan (YLE) takana. (En tosin tiedän kirjoittaako enää noita uusia jaksoja, vai oliko vain niissä Sam Ryan -jaksoissa, no enihou, ilmeisen pätevä kaveri joka tapauksessa.) Onneks on vielä toinen kirja hältä jäljellä, hyvää viikonloppua mulle! :)

Kiva sikspäkki mulla, täältä.

Mut hei viikonloppu, vähänkö oon odottanut. Oireilee toi hiirikäsikin siihen malliin, että ei tuu tauko yhtään liian aikaisin. Tuikkinut koko illan ja näköjään jatkaa nyt aamulla eli pitäis taas siirtää hiiri vasurille. Se vaan on sen verran hidasta, että harvoin jaksan sen kanssa pährystää kovin pitkään. Nöjöö, kai se on raijauduttava suihkun kautta sinne hiiren ääreen. :/ Illalla suunta kohti mökkiä ja siunattua todellisuuspakoa. Katotaan joskos saisin sieltä hieman positiivisempaa raporttia aikaiseksi, tää(kin) viikko mennyt vaan töissä tuskaillessa ja illat nukkuessa. Oon melko ihastunut mun uuteen sarastusvaloon, joka ainakin luo illuusion lempeämmästä herätyksestä. Toki oon pari viime viikkoa sammunut suunnilleen ysin pintaan tai jopa ennen eli ei ehkä oo niin erikoista, että öbaut yhdeksän tunnin unien jälkeen herää hiukan normaalia pirteämpänä. XD No, on ollut ilo kuiteskin, siinä on sellanen kivan hillitty sointi, jota voi vaikka hetken kuunnellakin eli herätys ei oo mallia sydänkohtaus. Hää oli tarjouksessa Prismassa, normihintaisena ei ois kyllä mun makkariin tietään löytänyt, mutta tolleen tarjouksessa tuli testittyä. En muuten oo ainoa, jolle aamut on hiukan vaikeita. Naapurin kepara herää aina itkien. Aina. Ihan joka aamu.

Tjoo, mut nyt Turun sanoman kimppuun ja sitten töihin, oivaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua! Viikonloppuna pakko päästä syynäämään kaikkien kuulumiset, oon ihan tipahtanut kuvioista. :(

Pirkan pähkinäjäde oli hyvää, slurps, oon täältä.

PS Jos syöt ketutukseesi jätskiä suoraan purkista, niin kannattaa käyttää purkkikädessä patakinnasta - ei händy jäädy.

Meitsi a) nukkuu b) syö c) liikkuu heikosti = d) voi huonosti

Gaaaaah! Kauhee tyhjän näytön kammo. Ihan ikuisuus viime turinoista, ei vaan oo ajatus kantanut tänne asti. Tai siis olis kai kantanut jos mulla olis ollut jotain muutakin kuin vain pelkkä pulssi. Jos lupaan, etten pariin seuraavaan (okei, ainakaan heti seuraavassa) tilityksessä ruikuta tästä totaalisesta väsymyksestä, niin saanko nyt valittaa vielä vähän? Tää viikko ollut kyllä ihan kliimaksi ton koomailun osalta, tuntuu etten oikeen oo missään vaiheessa päivää herännyt kunnolla. Oon kyllä toisaalta taas nukkunutkin perinteisen huonosti ja pitkälti siellä sohvalla. Eilen tein taas pyhiä päätöksiä ja YRITÄN jatkossa nukkua hiukan enempi ja useemmin siellä makkarin puolella. Jotenkin sain ton ajatuksen iskostettua takaraivoon siinä määrin hyvästi, että heräsin viime yönä pari kertaa onnittelemaan itteeni siitä, että a) nukuin hyvin, b) olin mennyt ajoissa nukkumaan ja c) suoritin uneni sängyssä. Lähdettiin ex tempore mökille eilen siskon kanssa ja oltiin täällä joskus kympiltä. Sippasin poikkeuksellisesti jo inan ennen siskoa ja nukuin ihan älyttömän hyvin. Tästä se lähtee? 

Aamu alkoi kerrassaan reippaasti aamu-uinnilla ja siitä olikin hyvä siirtyä viettämään villasukkapäivää takkatulen ääreen. Ihan uskomattoman ihana päivä, aivan mahtava ilma!! Niin kuulasta ja kaunista ja älyttömän tyyntä. Se keihäshän toki piti tapittaa, mut sit painuttiin pihalle mölkylle. Ei ehditty heittelemään kuin kaks kierrosta, kun porukat kurvas paikalle ja meille tuli hoppu saada kapulat alta pois. (BTW: Voitin kummallakin kerralla. :D)

Mohhohhohhohhoo... Siskon heitto ja kaatuu muutakin kuin yks numeropalikka.

Oli kyllä ihan huippukaunista ja mieli lepäs vallan stressaavan viikon jälkeen. Oon ollut ihan turistina omassa kämpässä eli käynyt vaan koomailemassa siellä sohvalla ja kämppä on ihan järkky läävä. Mut onneks mulla nyt alkoi tää uus ehompi elo, niin marttailen varmaan kämpän kuntoon heti maanantaina! Ööö, eiku meenkin tutustumaan entisen työkamun jälkikasvuun maanantaina. No jos sit tiistaina. Eiku sillon on kynsihuolto. No, enköhän mä keskiviikollekin saa kehitettyä jotain tähdellisempää, mut jos vaikka en, niin sillon vois hiukan siivoilla ennen kun ne villakoirat alkaa ite trimmaamaan itteään. 

Ruusunmarjametsä

Paitsi että unet on jääneet vähälle ja ulkoilu ihan olemattomalle, oon onnistunut apehtimaan ihan poikkeuksellisen huonosti. Kaikenlaisia herkkuja, eineksiä ja hiilaria, siinä on vihreet ja tuoreet ollut vähissä. Eväätkin on jääneet ihan aneemisiks ja ykskin päivä nautin lounaaksi pussia pussilla eli pussipuuroa pussimehukeitolla. Nams! Kateellisena kuolasin torstaina, kun oltiin asiakkaalla kylässä ja lounastettiin heitin ruokalassa. Oli melkoisen monta sorttia tarjolla ja itse päädyin rakentelemaan ihan älyhyvän Cesarin - kelpais moinen palvelu omaankin työpäivään. On jotenkin aina niin ylivoimaista miettiä, saati tehdä, ne eväät edellisenä iltana ja sit päädyn aina aamupaniikissa tähyilemään neuvottomana tyhjään jääkaappiin. 

Tolla kurrellakin pelaa lounaspalvelu paremmin - siskon tarjoamilla pähkinöillä kelpaa herkutella.

Noi mun aamut on muutenkin ihan oma lukunsa. Olin ammoin ihan törkee myöhästelijä, mutta sitten onnistuin jotenkin hetkellisesti kitkemään sen huonon tavan. No, nyt se on jälleen nostanut päätään enkä tunnu pääsevän enää ollenkaan töihin ennen kasia. Tai ees kasiks. Pari ekaa vuotta olin niin särmänä paikalla viimeistään 7:45, toisinaan jo seiskalta, mutta sitten se homma jotenkin lipsui lapasesta tyystin. Oon aamuisin jotenkin niin tillintallin, etten vaan kertakaikkiaan käynnisty ja sit viimeistään hyydyn aamupalan ja lehden ääreen. Busseilevana yksilönä oon valitettavan riippuvainen muiden aikatauluista, jolloin minuutinkin viivästys kaataa koko homman ja sit taas oonkin yhtäkkiä 40 minuuttia myöhässä. Ihan peestä, räyh. Mun mielestä on todella epäkohteliasta olla (jatkuvasti) myöhässä vaikka meillä näennäisen liukuva työaika onkin. Toki paikkaan vajeen aina toisesta päästä, mut olis se nyt ihan fiksua löytää paikalle suunnilleen samoihin aikoihin kuin kaikki muutkin. No, ehkä toi uus elo ja pidennetyt yöunet tois ratkaisun tähänkin. I wish.

Sieltä se syys saapuupi.

Juups, nyt taidan tehdä radikaalin liikkeen ja painua tän kurssin muutoksen myötä kirjan kera peiton alle. Ennen yhtätöista!!! Viikonloppuna! OMG! Tää on mulle way willinpää kuin jotkut aamuun asti jatkuvat pippalot. ;D

Tyyntä illan jatkoa ja levollisia unia, etenkin mulle! :)

Hei mahtavuutta: Uus lukija, tervetuloa I'm Lacking! :)

Väskä

Voi krääh. Niin haluaisin naputella teille yhdestä jos toisesta, mut oon niin totaalisen kuollutpoikkupuhkitattistöötkoomassa, ettei meinaa silmät pysyä auki. Oon ollut ihan simo-väsynyt pari viime viikkoa (hmmm, johan mä oon kolmatta viikkoa töissä loman jälkeen, onkohan tässä joku syy-yhteys...) ja nyt on pari viime päivää tuntunut siltä, että on joku nuha tms. iskemässä. Tänään haukottelin palaverissa siinä määrin, että työkamu tuli kiittelemään paltsun päätyttyä, että tartutin sen häneenkin. Nyt lurpsuu simmut niin alati, että pakko luovuttaa ja painella vaakatasoon. Siis ennen kymppiä!!! Ou mai gaad, mitä mun 02:00-06:00 -rytmille oikeen on tapahtunut??! Pitäkääs peukkuja, että pysyn terveenä, lauantaina ois eri kivaa menoa enkä millään haluais missata sitä.

Hali hali, pus pus, palataan (toivottavasti) paremmalla efortilla huomenna!!!