Sivut

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Pitkä ilo

Pöh. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja Ystävistä parhain vaikuttaa taas toisella paikkakunnalla. Oli kyllä ihan hurjan kiva päivä toi eilinen, tästä piti tulla samanmoinen, kun oli tarkoitus nähdä toista paikkakunnalla piipahtavaa kamua, mutta hää joutuikin suuntaamaan kotiin etuajassa ja meitin treffit peruuntui. :( No, nyt sitten olis hyvää aikaa esim. käydä läpi noi lipastonlaatikot (mikä tais olla jo viime kesän lomaprojektilistalla), mut jotenkin epäilen, että taidan vaan löytää itseni sohvalta sunnuntaiputken (ne kaikki nolot teinisarjat) aikaan, tuli eilen korkattua parikin viinipulloa ja maku suussa vieläkin hitusen helmeilevä...

No mut back to eilinen eli aamu käynnistyi aamu-uinnilla aiiiiivan liian aikaisin (7:50) ja sit suunnattiin Euraan hamstraamaan niitä tuulettimia. Tididiididii: sain toisenkin pinkin tuulettimen eli nyt naputtelen tässä mun sänky-officessa ihanan vilpoisessa ristivedossa. Hiukan pitkään se kassa mua tsekkas, kun ostin vaatimattomasti neljä tuuletinta... :D Halpahallista suuntasin bussiin, jonka ratissa istui kerrassaan lupsakka kuski. Musta on aina ihanaa jos kuski jaksaa spiikata jotain extraa mikkiin ja tää tyyppi tarinoi ihan urakalla. :) Vaikuttaa kummasti matkantekoon ja pistää niin vihaksi ne kuskit, jota ei pysty sanomaan mikkiin kuin määränpään ja päätepysäkkiä edeltävät stopit kuulutellaan jos kuulutellaan. Mur. Pääsääntöisesti noissa pitkänmatkanbusseissa on tosi jees tyyppejä ratissa, mun reitille on onneks osunut vaan muutama nuiva.




Kotona yritin saada kämppää kuosiin, mutta siinä +27,9 (hei, se on vähän laskenut!) sisälämpötilassa en kauheesti jaksanut huhkia vaan siirryin aika nopeesti partsille olennaisempien asioiden pariin:



Aika nopeesti tulin sieltä partsilta takas, ois kohta alkanut iho tiristä, sen verran tuima paiste siihen osui... Ei kyllä juurikaan oo tullut oleskeltua tuolla partsilla. Päivisin se on ihan pätsi ja iltaisin en välitä jakaa henk.koht. juttujani naapureiden kanssa. Just puhuttiin Ystävistä parhaimman kanssa eilen, että on ihan ok istua kylässä parvekkeella ja jauhaa syntyjä syviä kun "ei ne kamun naapurit mua tunne", mut omalla partsilla se ei ookaan enää niin siistiä. Se vähä mitä illalla partsilla istuttiin meni multa aina hiukan ohi, kun en siinä jotenkaan ollenkaan rentoutunut. Tai no, sen tokan viinipullon kohdalla taisin olla jo vähän rennompi. ;) Muilla vastaavia komplekseja vai oonko ainut narsisti, joka kuvittelee että naapureita kiinnostaa mun jutut?

Riittävien sisä- ja ulkolämpötilojen johdosta ei tehnyt mieli järin tuhtia apetta vaan haettiin vaan Prismasta vähän salaattitarpeita. Ystävistä parhain on melkoinen virtuoosi keittiössä ja allekirjoittaneella onkin yhdessä kokatessa vaan se pilkkomisvastuu. Nyt ei tarvinnut ees pilkkoa, kun Sorri oli hoitanut salaatit valmiiksi sekoitukseksi pussiin, mun funktio oli siis, ööö, ripotella salaatit pussista lautaselle. Vau. (Noi Sorrin valmissalaatit on valmissalaattien aatelia, muilla on ihan kauheeta suojakaasumössöä, joka haisee todella kyseenalaiselta, mut noi Sorrit on tosi freesejä.)


Oon totaalisen onneton mitä tulee kastikkeisiin ja kateellisena ihaillen seurasin miten Ystävistä parhain tekaisi lohi-meloni-juustosalaatille jumalaisen kastikkeen turkkilaisesta jugurtista, sitruunasta, pippurista, Dijon-sinapista (, jota multa hämmentävää kyllä löytyi kaapista) ja tuoreesta mintusta. Toimi!

Tässä vaiheessa mun funktio oli vaan dokumentoida prosessia ja olla tiellä. Syömiseen osallistuin huomattavasti aktiivisemmin...
Aijuu ja jipii: Löysin Prismasta ihan täydelliset istuintyynyt ruokapöydän tuoleihin. Mun tuolit on Ikean Hermannit eli halvat, hyvät ja ah niin hikiset. Istuin on siis vähemmän hengittävä ja pidempään apehdittaessa tietää muovituolilla istuneensa... (If juu nou vat ai miin... .. .) Oon haeskellut passeleita päällisiä jo pienen ikuisuuden, mutta kaikki on olleet joko ihan tylsiä tai sitten liian tyyriitä. No, nytpä osui Prismassa sattumalta silmään päällinen joka oli muodon ja värin puolesta kerrassaan jees eikä ees hinnalla pilattu. Koeajettiin noi eilen ja hyvin toimi, hip hip! :)

Huomaa vieressä aistikas jumppapallo, joka tuo sisustukseen silauksen 'sitä jotain'.
Tjoo, sellasta eilen, tänään ei sit vissiin ihmeempiä. Just mietin, että oisin voinut vähän lähteä pyöräilemään, mut mullahan jäi kypärä mökille eli sepä siitä sitten. Kauhee olla tällanen olosuhteiden uhri, pakotettu muhimaan sohvalla. :/ Nojåå, ehkä (siis ehkä, älkää vaatiko mua tilille tästä myöhemmin) voisin suorittaa jonkun pienen happihyppelyn, kaupassa ainakin on pakko käydä, kun täytyy ostaa sisältöä mun uusiin mehujäämuotteihin. Näistä lisää jahka oon saanut ekan satsin jäädytettyä ja testattua!

Lähetin mökille lentosuukkoja multimediaisesti ja kuva tärähti melkoisen taiteellisesti... Kuvaa ei siis ole käsitelty, oon vaan just noin kuvauksellinen. :D

Pus ja ihanaa sunnuntaita!

PS Ei, mulla ei ole silmä mustana eikä mun tukka normaalisti oo nuoltu taakse, toi on siivoustukka. :)

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Mango, mangusti

Heh... Tällä hetkellä naputtelen kirjaimellisesti yön pimeinä tunteina, sillä loppui pistokepaikat kesken ja puhelimen lataus priorisoitui valonlähteen edelle. Tässä vaiheessa sitä on ihan tyytyväinen itseensä, että on aikoinaan vaivautunut opettelemaan kymmensormijärjestelmän... :D

Yönörtti päivystää.
Takana ihanan lokoisat pari päivää, oon taas ollut omassa elementissäni eli pitkälti tekemättä yhtikäs mitään. On se kyllä jännä, kun pienenä ei olis millään nukkunut ja syönyt ja nyt ei muuta tekiskään... Eilen piipahdettiin siskon kanssa Kauttualla ja Eurassa ja käväistiin taas lounaalla siellä Kauttuan Kebabissa (tai mikä sen virallinen nimi ikinä onkaan), josta aiemmin avauduin täällä. Käynti oli jälleen kovasti onnistunut, vaikkakin mun lautanen loppui taas kesken...

On siellä salaattiakin, se vaan lymyilee tuolla kaiken muun alla...
Paikallisesta halpahallista (tai no siskon oli paikallisesta rautakaupasta, mä havahduin haluamaan oman vasta siellä halpiksessa, jossa ko. vehje oli 95 senttiä tyyriimpi) löydettiin ihan mahtavat minituulettimet. Kapine ei oo koolla pilattu, mutta sitäkin tehokkaampi peli. Otin pässi vaan yhden ja huomenna ois tarkoitus käydä hamstraamassa lisää, toivottavasti olis vielä toinenkin pinkki jäljellä. Visioin noi jo makkarin yöpöydille (vaan yhtähän ei siis voi laittaa, kun sit menee symmetria), oooo minkä ristivedon saankaan aikaan! Voin testiä noita eka kerran viikon päästä su/ma yönä, niin voin sitten 8.8. aamulla rimpautella töihin, että sori ei pysty palaamaan lomalta, kun ei pää käänny. :D Mut pitäkää siis peukkuja, että kukaan ei oo vienyt sitä toista pinkkiä, jota ääliö en tajunnut ottaa, niin saan tuplattua makkarin ilmastoinnin. Mökille voisin ottaa omansa, vaiks limen. (Valikoimassa siis vallan hillityt ja tyylikkäät sävyt... ;D)

Vähänks oon söpö.
Illalla piti taas syödä ja testasin vihdoinkin Karppaus-sivuston suosituimpien kärjessä keikkuvaa Vyötärön metsästäjän pizzapohjaa. We have the winner!!!! Toi oli siis niiiiiiiiiin hyvää enkä edes määäää saanut sitä epäonnistumaan. (Toki päätin hiukan soveltaa ja tehdä pienemmän pellillisen Partaäijästä ja suunnilleen puolikkaalla ohjeella. Täähän pissi totaalisesti vaiks perhe sitä urheesti irvistellen hymyten yrittikin järsiä, mut ei siitä sit sen enempää, mä vaan en näköjään pysty oppimaan että soveltaminen + ruoka + meitsi = katastrofi.) Siinä onnistuneessa versiossa noudatin kirjaimellisesti alkuperäistä ohjetta (paitsi että raaste oli Pirkan emmental/mozzarellaa, kun en tykkää kauheen voimakkaasta juustosta) ja päällystin pizzan oliiveilla, salamilla, kesäkurpalla, mozzarellalla ja persikalla - hyvyyttä!!! Suosittelen todella lämpimästi, oli eri nopsa ja helppo tehdä!

Miten niin kävin K-kaupassa... :D

Inhoon pizzaa, jossa tomaattikastike on niin tuima etteivät täytteet maistu, joten en laittanut tomaattipyreetä vaan Felixin chili-kastiketta, toi ei ainakaan ollut liian vallitseva vaan päästi täytteet oikeuksiinsa.

En kyllä tiiä tuliko tarpeeks täytettä... (Puuttuu vielä juusto.)

Tänäänkin on tullut apehdittua ihan huolella, kun ensin maltoin joskus puolen päivän jälkeen vääntäytyä ylös. Koska eilen oli syöty karpisti pizzaa (ja vähemmän karpisti kaikkea muuta moskaa), niin tänään sai vähän herkutella Pirkan Naan-leivällä. Se valkosipuliversio on vallan maukas ja eri näppärä rapeuttaa grillissä tai uunissa, öljyä vaan hiukan pintaan ja pariks minuutiks grilliin/uuniin ja se on siinä. Erityisen näppärä tälleen mökillä, missä en todellakaan lähde testailemaan mikä kaikki voi mennä pieleen ko. leipää itse leivottaessa.

Ai <3 noi Ikean neliölautaset, ei lopu kapasiteetti ihan heti kesken...
Jälkkäriks kiskoin (parin tunnin päivätirsojen jälkeen) siskon rahkatorttua äipän poimimien mustikoiden ja vattujen kera. On kyllä koettelevaa tää mun elo.


Päivä siis kului syödessä ja nukkuessa JA hurrrrrrjan kivalla ilta-ajelulla. Munhan siis piti suunnata kohti Turkua jo tänään, mutta koska ne mun torkut hiukan venähti ja halpahalli oli jo mennyt kines, niin päätin lähteä vasta huomenna halpiksen kautta. Siskomussuni (pus!) suostui lähtemään kyläkauppaan, koska mulla oli urgentti (jännitys tiivistyy...) kynsiviilan tarve. Joo. Luit oikein. Mun geelit on taas venahtaneet pituusluokkaan 'kotka' enkä ois ehtinyt viilailemaan niitä ennen huomisen rakkaimman ystäväni Turkuun saapumista. Hää suhtautuu noihin mun kynsiin varsin epäluuloisesti ja sain niille varsin varautuneen siunauksen lupaamalla pitää ne lyhyinä. No, viilahan mulla sitten toki unohtui kotiin eli sellainen oli pakko lähteä hankkimaan kylältä. En luottanut lähimmän pitäjän marketin tarjontaan, joten suunnistimme viilanhakuun Yläneelle. Paikallinen Siwa tarjosikin viilan (ja saattoi yks jätskikin eksyä matkaan, ei kylläkään, nyyh, ollut mun uutta lempparia Corneton sitruuna-jädeä) ja nyt kynnet kestää kaiffankin kriittisen katseen. Takaisin palauduttiin poikkeuksellisesti (siis todella, oon viimeks päässyt tolle reitille joskus pentuna, kun sitä uudempaa tietä ei ollut olemassa) 'vanhaa tietä', joka oli kerrassaan hurmaava (eli mutkainen, töyssyinen, hiekkainen ja kolme kertaa pidempi). Maisemat hiveli simmuja ja olin ihan fiiliksissä, täytyy joskus polkasta ko. reitti (jahka oon eka treenannut kuntoa kohilleen jonkun kolme vuotta).

Metka "optisen harhan mäki", joka näytti toooosiii isolta edestä päin, mutta jahka sinne ajeltiin, niin ei siellä mitään mäkeä vastaan tullut.
Sisko tyytyväisenä totes jättäneensä kameran kotiin...

Kelpas tuolla körötellä.
Tuli muuten vastaan joku paikallinen mökkiyrittäjäkin (siis ei itse yrittäjä vaan ko. puljun viitta) ja kävin kurkkamassa hään sivuilla myöhemmin. Näyttää piisaavan erinäistä mökkiä ja seutu ainakin oli vallan viehättävää eli jos haluat mökkeillä Yläneen tuntumassa, niin tsekkaa Elijärven mökkilomat.* (Jos paikallinen mökkiyrittäjä haluat kiittää tästä ilmaisesta mainoksesta, niin voin joustaa ja ottaa vastaan ilmaisen mökkiviikonlopun paljuineen. :D)

No juu, joskohan sitä malttaisi vetäytyä vaakatasoon. Huomenna siis pitäisi suunnata (tuskaisen) aikaisin sinne Euran halpahalliin tuuletinta metsästämään ja siitä Turkuun. Eka on ohjelmassa kämpän ruokkous (en ymmärrä miten se voi olla kuin pommin jäljiltä vaiks oon ollut koko ajan jossain muualla) ja sitten koittaa ihanuus eli näen ystävistäni rakkainta ihan liian monen kuukauden jälkeen. Huomenna en taida koneelle ehtiä, joten toivottelen kerrassaan ihanaa lauantaita, olkoon se täynnä päivänpaistetta, mutta ilman hillitöntä hellettä!


Aijuu: Harjoiteltiin tänään siskon kanssa miten 'mangusti' sanotaan. Hällä ei meinaa kieli kääntyä vaan mangustista tulee mangnusti. Oli kunnon puheterapia-meininki, kun toisteltiin täällä "mango, mangusti"... Ei se aina niin helppoa oo, mut toi on kuitenkin pienempi paha kuin sillä yhdellä nettiin liittyvän asiakaspalvelun ihmisellä, jolla ei ärrässä sorahtanut ollenkaan vaan R oli totaalisen L: "Klikkaa ensin siitä se velkko ja sitten ne velkkopalvelut ja sitten valitset 'vain 3G-velkko'." Aika söpöä. :) Mulle esim. brodeeraus on toisinaan hankala sana (lauseessa, yksistään se menee ihan ok, mut aina ei meinaa kieli kääntyä kun on muita sanoja edessä ja jälkeen), mitäs kinkkisiä muilta löytyy?

Aijuu2: Sydämellisesti tervetuloa aikaa sitten karanneen mopon kyytiin Norppa ja Ninni! :)

* Ei siis minkäänmoista kokemusta ko. mökeistä, alue vaan näytti kovasti kivalta ohi körötellessä. :)

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Haastavaa

Apua... Jaundelta pukkasi haastetta eli pistetäänpä naputellen:

Oletko tyytyväinen ulkonäköösi? Harvemmin. :/
Mitä muuttaisit ulkonäössäsi? Vaikka mitä kaulasta alaspäin.
Mitä muut ovat kehuneet ulkonäössäsi? Silmiä, poskipäitä.
Meikkaatko päivittäin? Juu, jos on tarkoitus oleilla ihmisten ilmoilla, kotona ja mökillä todellakaan en.
Perusmeikkisi? On kroonisen pommiin nukkumisen sanelema eli hiukan meikkipuuteria sinne päin sutaistuna, ripsaria ja huulikiiltoa ja jos on poikkeuksellisen hyvä aamu, niin jopa sipaisu luomiväriä. Ripsentaivuttimet on ihan ehdottomat, ilman taivuttelua näytän itsemurhakandidaatilta.
Hiustesi väri & pituus? Väri on vähän sitä sun tätä, kun taas innostuin operoimaan kylppärissä... XD Näköjään nää yltää jo tohon olkapäille, kun en oo vielä keksinyt mitä näille haluaisin tehdä.
Miten pidät hiuksiasi? Ylös koottuna tai ponnarilla. Harvemmin auki, kun tää reuhka on niin paksu, että loppuu happi niskasta.
Miten tukkasi on nyt? Sutaistu epämääräiselle nyssykälle.
Kuinka usein…
…värjäät hiuksiasi?
Turhan harvoin ja lähinnä siksi, että aina joku pissii ja siitä toipuminen vie tovin.
…peset hiuksesi? Päivittäin, erittäin huonona aamuna (=torkutettu n. 45 min) kuivashampoo, kilo lakkaa ja tiivis kiinnitys korvaa pesun.
…käyt suihkussa? Päivittäin.
…kuorit ihoasi? Turhan harvoin.
…käyt kosmetologilla? Viimeks on tullut käytyä joskus viime vuostuhannella...
Shampoo- ja hoitoainemerkkisi? Onhan noita, Matrix, Tigi, 4 Reasons, näin mökiltä käsin ei tule mieleen muita, täällä pestään Dermon aineilla.
Rasvaatko ihoasi? Jep, jep ja jep, ihoni on todella kuiva.
Tyypillisimmät vaatteesi? Joku paita ja housut (oho, pitäiskö alkaa pitää muotiblogia), kotona jotain äärimmäisen mukavaa.
Mitä sinulla on nyt ylläsi? Hellekauhtana.
Kuinka monet farkut omistat? Useat epäsopivat, parit tavoitefarkut ja parit oikeesti käyttökelpoiset.
Millaisia kenkiä käytit viimeksi? Mökkieleganssin mukaisesti feikki-Crocseja.
Lempikorusi? Rannekoru.
Lempihajuvetesi? Vaihtelee kausittain, tällä hetkellä päälle tulee ruiskittua DKNY:n Be Delicious Fresh Blossomia ja D&G:n Rose The One:a.
Millaisia sormuksia löytyy sormistasi? Tunnearvolla kyllästettyjä.
Tarkkailetko painoasi? Joo, mutta ei se ole siitä moksiskaan.
Viimeisin ulkonäköösi liittyvä kehu, jonka olet saanut? Öhööö...? Joku bloggaaja taisi kehua tota mun simmua. :)
Menisitkö kauneusleikkaukseen? Voi olla, että täytyy jossain vaiheessa noi silmäluomet operoida, jos tota tahtia laskeutuvat simmun päälle.
Minkälainen on meikkipussisi? Tiimarista ostettu kolmiosainen penaali - siveltimet ja muut putkimalliset yhdessä, luomivärit toisessa ja ripsentaivutin, meikkipuuteri + poskipuna kolmannessa lokerossa.
Minkä värinen on hiusharjasi? Ruskea, hää on puinen.
Käytätkö ryppyvoiteita? Pitäisi varmaan, mutta toistaiseksi en.
Käytätkö kynsilakkaa? Varpaissa juu, sormissa geelit.
Montako käsilaukkua omistat? Monta.
Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja? Korviin saa killuttimet.


Oijoi, tulipas neiteiltyä. :) No, laitetaan vahinko kiertämään eli Toppis, Hiilarihirmu, Fcookie, Kirsu ja Henni, pistäkääs tilittäen! :)


torstai 28. heinäkuuta 2011

Rrrrrrrrrrriika!

Koska en tänään tehnyt yhtikäs mitään raportoimisen arvoista, mutta tarve naputella (herää kysymys mitä hitsiä tein ennen tätä blogia...??!) on suuri, jaankin nyt kanssanne parhaat Riian reissun muistot (niin kauan kun jotakin vielä muistan...).

Starttasimme matkaan viime viikon maanantaina Air Balticin lennolta Turusta. Lento kesti alle tunnin eli Turusta pääsee Riikaan nopsemmin kuin esim. Tampereelle. Varasimme hotellin (taas, näin myös Gdanskin majoituksen viime kesänä) Booking.com:in kautta, tuota palvelua en voi kuin kehua, sillä kaikki toimii ja majoittujien kokemuksia on hyvä lukea ennen varausta. (Esim. yksi hotelli rajautui vaihtoehdoista, kun joka toinen palautetta antanut mainitsi heikohkon aamiaisen ja narisevat lattiat.) Valitsemamme majoitus osoittautui kerrassaan loistavaksi vaihtoehdoksi, mikäli siis yövyt Riiassa, niin majoitu ihmeessä Garden Palace:ssa! (!!!) 


 

Palvelu oli kerrassaan ystävällistä, tilat siistit ja aamiainen suorastaan loistava. Hotelli sijaitsi erinomaisesti aivan jokirannassa, vanhan kaupungin kupeessa. Ainoa takaisku oli, kun emme huoneita varatessamme tajunneet tasoeroa (huoneet olivat samanhintaiset) tuplasänkyisen ja kaksi erillistä sänkyä sisältävän huoneen välillä. Meillä vanhukset yöpyivät tuplasänkyisessä ja huoneessa ja siskon kanssa otimme erilliset sängyt, mikä oli virhe: tuplasänkyinen huone sijaitsi ylimmässä kerroksessa ja leveän sängyn lisäksi tarjolla oli todella tilava terassi, siskon kanssa nautimme erillisistä punkistamme ei ihan niin freesissä savullisessa huoneessa (hotellin kunniaksi sanottava, että olisivat vaihtaneet meidät toiseen huoneeseen, mikäli tilaa olisi ollut) kakkoskerroksessa... Jatkossa siis täytyy aina varata tuplasänky kenen kanssa sitten yöpyykin. (Voi sitä rassua, joka seuraavaksi mun kanssa jossain yöpyy... :D) Tämä siis oli ainoa pettymys, muuten hotelli oli ihan 10+.

Viehättävien sisätilojen lisäksi aikaa sai viettää myös hurmaavalla sisäpihalla.
Maanantaina lähinnä hortoilimme vanhassa kaupungissa ja pällistelimme kaunista arkkitehtuuria, mukulakivillä tuli tallustettua kilometri jos toinenkin ja siinä helteessä se toki oli mukavaa... ;) Itse vanha kaupunki on melko kompakti, mutta päämäärättä samoillessa siellä kyllä saa kulumaan aikaa. Mukavia terasseja löytyy noin kolmen metrin välein ja näillä tulikin istuskeltua reilusti. Saattoi siinä jokunen olut ja viinilasillinenkin kulua, mutta mainitsemisen arvoisia ovat tarjolla olleet erilaiset alkoholittomat juomat. Voi olla, että on ihan käyttäjäkohtainen ongelma enkä vain hoksaa pyytää Suomessa alkoholittomia vaihtoehtoja limujen lisäksi, mutta jotenkin tuntui että tuolla näiden tarjonta oli huomattavasti suurempi. Suomessa jäätee turhan usein on Liptonia suoraan tölkistä, toisinaan jopa sitruunaviipaleen kera, kun taas Riiassa nimenomaan näitä jääteedrinksuja oli saatavilla mitä mielikuvituksellisimpia vaihtoehtoja. Oma suosikkini oli Double Coffeen raikkaan vihreä jäätee kurkun ja sitruunan kera, näitä tuli hörpittyä parikin. Toinen ihanuus löytyi lähtöpäivänä, ihanainen "mansikkatee" maistui mansikkamargaritalta:

Ääntä kohti.

Ko. terassilla, jonka nimeä en nyt kuollaksenikaan muista, tuli nautittua myös ihanainen sorbettijälkkäri marjojen kera. Riiassa tuntui esillepano olevan iso juttu ja kaikki annokset, varsinkin jälkiruoat, hivelivät kielen ohella myös silmää. (Toikin siis hiveli, mutta ehti hiukan sulaa siinä helteessä ennen kuin sain kameran hollille.)

Vaniljajädeä ja raparperisorbettia - toimii!
Riiassa tosiaan piisasi lämpöä, joten tarjolla olevat jokiristeilyt olivatkin oiva vaihtoehto viettää hellepäivää. Risteily-yrittäjiä löytyy jokivarresta useampi ja risteilyt tuntuivat olevan pääsääntöisesti tunnin mittaisia. Risteilylysti kustansi käyttämällämme paatilla 4 latia eli n. 5,65 euroa. Mitään sen ihmeellisempää risteilyllä ei ollut tarjolla eli puksutimme vain ensin puoli tuntia yhteen suuntaan ja palasimme takaisin, mutta oli hienoa nähdä Riika joelta käsin ja vilvoittava jokituuli oli siinä kolmessakymmenessä asteessa jotain kerrassaan ihanaa... Paatilta sai pientä suolaista ja juotavaa ja taustamusiikki joudutti matkaa, kannattaa siis suunnata joelle mikäli Riikaan eksyt!



Joen lisäksi Riiasta löytyi myös kanaali, jota reunusti kerrassaan hyvin hoidettu puistoalue. Lenkkeilimme siskon kanssa kanaalin vartta aamuisin ja olo oli suorastaan natiivi, sillä puistosta löytyi useampikin kuntoilija. (Heh, isukki murjaisi varsinaisen vitsin, kun kysyi hölkkäsimmekö koko tunnin matkan... Niijoo, mähän siis pääsen juosten etenemään nippa nappa yhden lyhtypylvään välin ennen kuin täytyy soittaa ambulanssi, niin tosiaan pistin hölkäten siellä helteissä. :D Miehet... Isät... <3) Komean arkkitehtuurin lisäksi kaupunki siis tarjosi myös luonnollisempaa silmäniloa ja ihan oma lukunsa olivat vanhat ilmalaivahallit, jotka nykyään palvelevat riikalaisia kauppahalleina. Ei loppunut sieltä kama ihan heti kesken ja hiukan kyllä kalpeni toi kotoinen kauppahalli noiden jättiläisten rinnalla. 

Noi jättiläismäiset melonit hallitorilla saa nyt kuvata niitä jättiläismäisiä halleja, kun en ollut näköjään niitä ikuistanut järin onnistuneesti.
Riiassa on monipuolinen joukkoliikenne eli etenemään pääsee niin bussilla, johdinautolla, ratikalla kuin junallakin. Näistä käytimme johdinautoa (eläintarhaan ja takaisin) sekä junaa (meno Jurmalaan). Eläintarhaanhan tosiaan reissattiin pummilla, kun emme saaneet kuskin kanssa ylitettyä kielimuuria ja hän vain levitteli käsiään, kun yritin tarjota rahaa ja tiedustella mitä maksaa... No, takaisin tullessa ostinkin sitten liput automaatista ja homma sujui hieman pro:mmin. En ole suuri vangittujen eläinten fani, mutta fanaattinen mangusti-ihailija eli nämä oli käytävä tsekkaamassa eläintarhassa. Alue oli todella iso ja "valikoima" monipuolinen, mutta kyllä aidattu eläin on aina aidattu eläin. :( Kaikista surullisin oli yksinäinen jääkarhu, joka peppu pitkällä makasi omansa ja normikarhuaitauksen erottavassa käytävässä kuono kaltereita vasten, kun yritti nähdä naapurin nallet. Tulee itku. :( Mutta jos tosta luonnottomasta osuudesta pääsee yli, niin hieno paikkahan toi oli ja useampi tunti siellä meni eläinmaailman ihmeitä pällistellessä.

Mitäs kyyläät?
Reissun helteisin päivä eli torstai vietettiin Jurmalassa, joka on todellinen kesä- ja rantakaupunki. Ei tullu rantatamineet messiin eli rantaa käytiin vaan kurkkamassa ja muuten yritettiin olla läkähtymättä pääkadun putiikkeja ja tarjontaa ihmetellessä. Hiukan oli turhan tukala mun makuun, varsinkin kun piti koko ajan tapella vanhusten kanssa, että muistavat helteellä juoda tarpeeksi. Siinä määrin kun kämistiin ja jankutettiin siskon kanssa aiheesta, niin olis luullut että olis ollut vaan helpompi heittää huikkaa huiviin... Lämpötilasta kertonee jotain se, että kävin lähtiessä huoneen veskissä (uuuu, vessajuttuja) ja seuraavan kerran kahdeksan tuntia myöhemmin takaisin tullessa. Tänä aikana kuitenkin tankkasin ihan kiitettävästi eli nestettä meni ainakin kolmisen litraa... Tarkeni siis. Huoneessa lipitinkin sitten puoltoista litraa suunnileen yhdellä huikalla ja päivän vessakäynnit tulikin otettua takaisin sitten illallisella... XD Koska ilmastoimaton juna oli menomatkalla melkoinen elämys, palauduimme Jurmalasta Riikaan vesiteitse. Paatilla puksuteltiin 2,5 tuntia (6 latia) ja matka meni maisemia ihaillessa. Itse paatti oli jo muutaman matkan nähnyt ja olinkin ihan tyytyväinen, että vessaan oli asiaa vasta hotellissa... Muuten täytyy kyllä kehua Riian "vessakulttuuria" eli pääsääntöisesti vessat olivat todella siistit ja niistä selvittiin traumoitta (toki desinfiointipyyhkeillä ja -suihkeilla varusteltuna, mutta se nyt on vakio muutenkin).

Noiden varsinaisten kohteiden ohella aika kului vanhaa kaupunkia kierrellessä ja ystävällisestä palvelusta nauttiessa. Harvoin olen saanut noin hyvää palvelua, tuntuivat riikalaiset olevan kerrassaan ystävällistä väkeä. Ilmapiiri on varsin kansainvälinen ja turistit huomioiva. Ainoa vähemmän postiivinen piirre oli se, että ruokaa sai aina odottaa vähintään puoli tuntia, parhaimmillaan jopa tunnin. Tämä selkästikin oli tapana eikä tuota odotusta pahoiteltu sen ihmeemmin. Odottaminen ei toki ollut mikään ylitsepääsemätön ongelma, mutta hiukan siinä aina hyytyi, kun pitkän päivän jälkeen sai ruokaa odotella sellaiset 45 minuuttia tilauksesta. Onneksi odotus yleensä palkittiin hyvin, joskaan mitään ihan tajunnan räjäyttävää annosta ei tuolla reissulla tullut vastaan. Hintatasoltaan ei Riikakaan ole mikään erityisen edullinen, mutta paikoissa oli hyvinkin paljon eroa eli yhtenä iltana neljä henkeä söi 50 latilla (noin 70 euroa), kun taas toisena iltana suunnilleen sama setti (pää- ja jälkiruoat, viinit) kustansikin 110 latia (noin 155 euroa). Hotellissa söimme yhtenä iltana, kun vettä tuli kaatamalla, satoi rankasti, oli vedenpaisumus, Esteri kirjaimellisesti repi peräsimensä ja tuo oli ehkä reissun maukkain setti, jos joku siis yöpyy Gardenissa, niin kannattaa apehtia siellä myös! :)



Mutta sen pituinen Riika, kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös toi reissu (ja onneks tää postaus jos joku on vielä hereillä). Suosittelen kaupunkia erittäin lämpimästi, tekemistä riittää moneen makuun ja ainakin Turusta tuonne pääsee ihan käsittämättömän näppärästi! Mii laik!

Muilla kokemuksia Riiasta tai Jurmalasta?

http://www.pienimatkaopas.com/riika/

http://www.liveriga.com/en/-1-home

http://www.napsu.fi/matkailu/matkakohteet/eurooppa/latvia/riika

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Vulpes vulpes

Voi miten kovasti kiva päivä takana! Vietin siitä suuren osan vallan ihanan Hus Lindemanin terassilla ja täytyy todeta ettei paikkaa ole kehuttu ollenkaan suotta. Lounas oli todella monipuolinen ja laadukas, näistä tosin olisi riittänyt vain "kylmä pöytä". Vaihtoehdot olivat kylmä + lämmin 14 € ja pelkkä lämmin n. 8 €, olisi ollut ihan jees jos tarjolla olisi ollut myös "pelkkä kylmä", sillä hellepäivänä tuo lämmin ei juurikaan houkutellut todella runsaiden viileiden vaihtoehtojen jälkeen.

Ehkä loppui toi lautanen hiukan kesken...


Paikka oli todella viehättävä ja itse terassi ihan huippu. Inhoan sellaisia yli-täyteen ahdettuja terasseja, joissa saa vuoden suunnitella parasta reittiä ettei kippaa matkalla nurin kolmea pöytää. Tuolla oli riittävän väljää ja kuulumisia sai vaihtaa ilman, että naapuripöytäkin oli kärryillä viimeisimmistä käänteistä. Ohitse virtaava peenruskea joki toi oman lisänsä ja oli mukava huomata miten paljon rannalla riitti kävelijöitä hieman syrjäisemmästä sijainnista huolimatta. Pitäisi vaan itsekin aktivoitua taas hiukan tutkiskelemaan kulmia ihan ydinkeskustan (johon toi siis varmaankin luetaan, mulla ydinkeskusta = tori ja pari korttelia sen ympärillä) ulkopuolellakin. Hiukan (siis ihan vaan vähän, yhym) oon eksynyt tosta alkuperäisestä blogi-ajatuksesta eli alkujaan oli tarkoitus "suorittaa" hiukan enemmän eli aktiivisemmin etsiytyä sieltä sohvalta veke. En siis oo nyt hirveesti ehtinyt siellä muhia, mutta se ei ehkä niinkään oo ollut omaa ansiota vaan ennemminkin kiitos suotuisien olosuhteiden. No, jokikäpsyttelyä siis asialistalle ja lupaan suorittaa ton kuukauden sisään! (Kirjoitin eka, että vielä tän kuun puolella, mut se vetää kyllä turhan kiireeks + edellyttäis survomista keskellä DBTL:ää ja niin masokisti en sentään ole... ;D)

Kerrassaan kivan päivän päätteeksi suunnattiin siskon kanssa tänne mökille a.k.a. ihanteelliseen ilmanalaan. En nyt ehkä enää ala avautumaan siitä +30 sisälämpötilastani tai täytyy muuttaa nimi hiki-blogiks, mutta toteanpa vaan, että onpa vaan ihana naputella, kun olo ei oo tuskaisen nihkeä. Matkalla päästiin nauttimaan kerrassaan komeasta auringonlaskusta, joka nyt ei ihan niin näyttävästi välity noiden tuulilasin ötökkäraatojen läpi:

Dunno mikä toi punanen läntti on, hiljattain aterioinut hyttynen?

Laskevaa aurinkoa vaikuttavampi ilmestys oli keskellä tietä sompaileva kettupesue, jossa oli 4 tai 5 häntää. Olivat ihan sairaan söpöjä ja mä vaan vikisin ja hihkuin enkä tajunnut kaivaa kameraa (=puhelinta) esiin kuin vasta siskon hienovaraisesta ("Ota nyt kuva pässi!") vinkistä ja siinä vaiheessa, kun repolaiset oli jo pitkälti siirtyneet pusikon suojaan. Onneks sain kuitenkin ton mestariotoksen, millons siitä vuoden luontokuvasta kisataankaan?

Kettu. Siinä keskellä.


Nyt alkaa silmä lupsua ja yritän saavuttaa tajuttomuuden ennen vessahätää sillä en millään haluais lähtee suunnistamaan kohti huussia tonne säkkipimeään. Öinen luonto ei oo ollenkaan mun juttu eli vessareissu tarjoaa ihan turhan hyvät saumat totaaliseen vainoharhaan ja syke nousee kummasti. Pitäkääs siis peukkuja, että kroppa on myötämielinen ja taju lähtee ennen kuin se aikaisemmin litkitty Pommacci etenee lopulliseen määränpäähänsä.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Teknisesti haastava huomen

Meneehän se aamu tässä Saunalahden tekniseen tukeen jonotellessakin... Mun multimediaviesti-asetuksille kävi reissussa jotain kummaa ja nyt ko. viestit tulee vaan tekstinä sähköpostiin. Yritin näppärästi hoitaa asiaa netitse ja tilasin gsm-palvelut uusiksi ja sain n. 25 palvelutekstaria parin minuutin sisään eikä homma vieläkään pelaa, tähän ilmeisesti tarvitaan teknisempää tukea. Sitä nyt melkoisen raastavan odotusmusan säestyksellä odottelen. 

... Puoli tuntia myöhemmin... Tukeen pääsin läpi vartin venailun jälkeen ja kerrassaan ystävällinen mieshenkilö lupasi lähettää palveluviestit uusiksi, tällä kertaa vain kertaalleen... No, tulihan sieltä taas 23 viestiä, mutta nyt tallensin ekat alkuperäisten asetusten päälle ja suljin puhelimen + lähetin yhden multiviestin itse (tämä oli teknisen herran ohjeistus, jota ei tokikaan voitu niissä noin 48 (noin 25 +23) palveluviestissä kertoa...). Kommunikoin multimediaisesti isukin kanssa ja pyysin häätä lähettämään tuon testiviestin takaisin - onnistui - eli toivotaan, että jatkossa kuvat tulee kuvina eikä todella hämmentävästi tekstimuodossa sähköpostitse... Kiviäkin kiinnostaa, mut piti nyt jakaa tääkin kanssanne...

Eilen vietin kivaa hengailupäivää, ensin yhden kamun kanssa Naantalissa ja sitten toisen kera keskustassa. Käytiin Naantalin Uudessa Killassa, joka olikin kerrassaan hurmaava paikka. Niin edustava palvelua ja vessaa (juu, mulle saniteettitilat on iso osa kokonaiskokemusta) myöden, että toivon kaikkien, varsinkin kansainvälisten, turistien eksyvän sinne. :) Kaveri tosin tiesi kertoa, että ko. paikassa oli joku tuttava saanut vähemmän lapset huomioivaa palvelua, mutta koska en tätä ole omakohtaisesti kokenut, niin en sitä täälläkään mainitse. Tämän jälkeen vielä piipahdettiin Ruskolla Loviisan aitassa, jossa silmän lisäksi lepäsi myös mieli, kun nautimme auringosta terassilla ja katsoimme pellon aaltoilua vienossa tuulessa. On kyllä niin ihana paikka, ja ihan mahtavaa että kansainvälisestikin noteerattu, mitä tolla sijainnilla ei ihan heti uskoisi. Piipahtakaa ihmeessä jos tällä suunnalla liikutte!




Voisin jatkaa tätä suunnatonta (ei iso, vaan vailla suuntaa) tajunnanvirtaa vielä melkoisesti pidempään, mutta nyt on pakko pulahtaa suihkuun, sillä kamu noutaa 10:45, ja oon siis totaalisen vaiheessa + potentiaalisimmat vaatteet edelleen a) likaisina pyykkikopassa b) märkinä narulla c) märkinä koneessa... Onneks tein eilen Seppälässä pari seitsemän euron ale-löytöä, joskohan jompikumpi eksyisi päälle tänään. Suunta kohti Hus Lindemania, jossa olen halunnut käydä jo piiiitkäään, kun kaikki sitä niin kehuvat. Laitan myöhemmin raporttia vastasiko ylistystä.

Aurinkoisen ihanaa tiistaita!

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Puh

Jopas on ollut ihana viikko. Ma-pe tuli siis nautittua hurmaavan Riian vieraanvaraisuudesta, tästä lisää myöhemmin jahka saan ajatukset ja kuvat järjesteltyä. Viikonlopun oonkin vaan toipuillut reissusta (tuli ihan vaan hippasen käveltyä siinä +30 asteessa) ja eilen eksyin hieman viihteelle. Oli ihan tosi kiva ilta, ensin parannettiin maailmaa yhden ystävän luona ja siitä suunnattiin Turun yöhön ja kohdattiin muutama muukin kamu. Olo ei edes ollut tänään järin juhlinut, mutta otin silti lungisti ja päädyin vaan pesemään pyykkiä, syömään Kingiksiä (toffee sen on oltava) ja möllöttämään sunnuntain laatuviihdettä (Frendien / Frasierin uusinnat, Tunteet pelissä, Perhesiteet, Gossip girl, Glee - juu, oon 12-vuotiaan esiteinin tasolla) pieniä tirsoja välillä ottaen ja puhelimessa juoruten. Ei ookaan ollut pitkään aikaan aikaa moiseen lököilyyn, oli ihan luksusta. Ja mikä oli sitä ihan über-luxusta (X:llä!), niin se että sunnuntaista saattoi kerrankin nauttia täysin palkein, koska huomenna ei tarvitse suunnata töihin. Loma on autuas asia, jatkuispa se vaan enemmän kuin seuraavat kaks viikkoa...

Ens viikoks ei oo sen suurempia suunnitelmia, huomenna pitäis yhden kamun kanssa suunnata Naantaliin, sillä siellä pitää käydä vähintään kerran kesässä. Tiistaina pitäis navigoida mökille (pitää vähän elvyttää lompakkoa ton reissun jälkeen ja mökillä ei niitä rahareikiä kasva jokaisen kannon ja kävyn alla...), ootan jo melko kiivaasti, että pääsee taas nukkumaan inhimillisempiin lämpötiloihin. Mun eilinen valmistautuminen oli jotain äärimmäisen koomista, vaiks siinä hippasvaatteita ja naamaa läpimäräks hikoillessa ei kauheesti naurattanutkaan. Ihan inan haasteellisempaa meikata, kun nassu kuohuu kuin Niagara. Oli kerrassaan freesi fiilis, kun vihdoin pääsin ovesta ulos puol tuntii myöhässä. Muutama hikoiluenkka tuli myös tehtyä reissussa, junassa ja lentokentällä oli melkoisen olemattomat ilmastoinnit ja viime kesänä Gdanskista hankittu viuhka osoittautuikin ihan korvaamattomaksi. Mahtaako Suomessa enää olla moisia myynnissä? Ei ehkä maailman katu-uskottavin asuste, mut ihan verraton helteellä ja kovin yritin eilenkin lanseerata sitä tuolla Turun yössä.

Ei, kuviotonta versiota ei ollut tarjolla.
Edessä siis täydellinen lomaviikko, viikonlopuksi pitäisi palautua kaupunkiin ja treffata kahta pääkaupunkiseudun kamua. Toivotaan, että saisin siihen mennessä tätä vuorokausirytmiä taas hiukan pyöräytettyä, ei näköjään tarvita kuin yks yö ja meitsi on taas ihan mutkalla. Niin hienosti mentiin reissussa melko pian puolenyön jälkeen nukkumaan ja unta ehti kiskoa kuulaan kuus-seitsemän tuntia yössä, mut jotenkin tässä taas kävi niin, että vieläkin tinttaan pystyssä ja kello tulee jo neljä. :/ No, onneks kamu pitäis treffata huomenna puolenpäivän paikkeilla eli en pääse posottamaan iltapäivän puolelle. Onko muilla ongelmia vuorokausirytmityksen kanssa? 

Vielä loppuun oma hiljainen hetkeni Norjan tragedian uhreille ja heidän läheisilleen. Mitään järkevää sanottavaa en asian tiimoilta keksi, ei voi kuin kauhistella sairasta ihmismieltä ja tekijän motiiveja. Toivottavasti tämä tapaus ei innosta kovin montaa "rajatilahullua" ottamaan mallia ja toteuttamaan fantasioitaan...
     
Kuva täältä.
   

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Ugh!

Täällä taas, mutta hyvin pikaisesti. Aivan ihanat viisi päivää aivan ihanassa Riiassa suoritettu, nyt suunta kohti Turun yötä ja ukkossäätä. Pitäkää peukkuja, etten oo ihan litimärkä (hiestä ja/tai sateesta), tässä tuulettimen ääressä sohvalla olo ihan jees, mutta ulkoilma tuntuu olevan vähemmän freesi... Niiiiiiiiiin kaipaan ilmastoitua hotellihuonetta... 

Mutta juu, nyt suihkun kautta muuttumaan ihmiseksi eli tuijottamaan neuvottomana vaatekaapin sisältöä, kun kaikki vähänkään edustavat vaatteet on likaisina matkalaukussa. Ihanaa lauantai-iltaa kaikille, käykääs osallistumassa Toppiksen UGH-arvontaan, luvassa jotain todella mystistä palkinnoksi! :) (Mun veikkaus on joku "hyvästele aamiaisesi"-tehotreeni tyyliin Rocky - osallistukoon, ken uskaltaa... ;D)




sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Pikainen pai-pai

Nyt takkuaa näköjään netti siinä määrin totaalisesti, että sanon vaan hätäisen 'Hein' ja heitän sen maailmalle, niin kauan kun moinen onnistuu. Reissuun siis heti huomisaamuna ja kohti kotia perjantai-illalla. Edessä kunnon nettivieroitus, taitaa oikeen tulla teitä kaikkia ikkis. :( Mut oikein ihanaa tulevaa viikkoa, olkoon se täynnä auringonpaistetta ja hienoja hetkiä, mulla jooko myös! ;D


Vatkaimen varressa

Paluu mökiltä tyhjyyttään ammottavan jääkaapin ääreen suoritettu. Suunnataan heti maanantaiaamusta reissuun, joten en viitsinyt kauheesti haalia sapuskaa kaappiin vaan tarkoitus olis päästä eroon viimeisimmistäkin. No, kaappi näköjään piti sisällään reilusti munia ja kermaa ja koska hiukan teki mieli jotain herkkua surffailin Karppi-infon reseptiosioon. En oo mikään varsinainen kokkikolmonen ja lähtötarpeet oli varsin rajalliset, joten haeskelin jotain kerrassaan simppeliä (, johon saa upotettu munia ja kermaa). Löysinkin vallan oivan lättyohjeen, ei noi nyt ihan aitoja vastanneet, mut aika läheltä liippas: http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=1731




Kyytipojaksi vatkasin sitä kermaa ja koska hilloa löytyi purkin pohjalta vaan reilu ruokalusikallinen jatkoin sitä pakastemansikoilla. Ton marjahärpäkkeen makeutin lucumalla ja vaniljasokrulla ja hyvää tuli:


Ekasta lätystä tuli kauniin silee, mutta seuraavat oli hiukan kupruisia, liekö ollut levy turhan kuumalla, mut ei se makuun vaikuttanut. Sain aikaiseks neljä lättyä, alkuperäisen ohjeen mukaan tulis kuus, ois noista varmaan voinut tehdä ohuempiakin. Eivät siis ihan aidon veroisia, mut palvelivat tota tarvetta (mättöä + munista ja kermasta eroon) kerrassaan hyvin ja taikina oli äärimmäisen simppeli.

Tutkailin noita reseptejä enemmänkin ja vastaan tuli minuuttisämpylä. Pakkohan tota kummastusta oli testata ja vaikka ulkonäkö oli onneton kuin mikä, niin maku ei ollut ollenkaan hassumpi. Ei just löytynyt päällisiä kaapista, mutta leikkeleen ja juuston kera varmasti mainio ja NOPEA tapaus. Mulla kuivaosuus koostui 0,4 dl mantelijauhoista, loput (laitoin inan reilummin kuiva-aineita) 0,3 dl sisälsi pellavarouhetta, seesaminsiemeniä ja vehnälesettä. Mikrossa tosiaan vain minuutti, ettei tule turhan kuivaa (ihan inan kuivui reunoilta, lienee syynä myös se, etten sulattanut voita ensin vaan sekoitin vaan suoraan rasiasta joukkoon). Kannattaa testiä, jos kaipaa to-del-la nopsaa apetta. Seuraavaks vois testata vähemmillä mantelijauhoilla, ovat aika tuhteja. Protskujauhe-versio kiinnostaa myös - voin jatkossa raportoida miten pitkän ilon voi minuutissa repiä kiposta, erinäisistä jauhoista ja rouheista sekä mikrosta... ;D

Ruma oon, mut aika maukas.
Mitään sen tähdellisempää en tänään tehnytkään, paitsi söin huolella myös mökillä ja tahkosin takkuilevan netin kanssa ja sitä ennen nukuin piiiiiiitkäääään. Ihanan löysä ja laiska sadepäivä, lisää näitä! Huomenna (= tänään, oon hiukka myöhään liikenteessä) pitäisi pyykätä ja pakkailla, ehkä täytyy myös kokkailla uus versio tosta minuuttisämpylästä. Tuntuu olevan muuten eri täyttävä sämppy, sillä söin sen tunti sitten ja olo on vieläkin suorastaan ähky.

Mut oivaa sunnuntaita, enköhän vielä ehdi naputtelemaan rivin tai kaksi ennen Bloggeri-vierotusta. Toi katko taitaa tulla ihan tarpeeseen, oon ehkä aika riippuvainen teidän kaikkien jorinoista... :)

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Peenheiton SM-kisat

Ei oo linnunkaan suu tuohesta...  Meidän mökkipiirin peipoille ja muille tipuille ainakin maistuu mustikat:

Sontimisen piirimestari sai ruikittua pisimmälle. HUOM! Kuva jo pestyistä portaista...

Tota mustikkaisempaa versiota löytyy ihan kaikkialta, siis i-han kaik-ki-al-ta, en tiedä meneekö tinteillä jotenkin maha tosta sekasin vai onko ne vaan päättäneet pommittaa meitin pihapiiriä, mut pitkälti kaikki on kuorrutettu mustikkapeellä. :/ (Paitsi se meidän vitivalkoinen katos, mutten viitsi sitä sanoa ääneen, etten provosoi jotain tipua harjoittelemaan sihtiään siihen, hys hys siis...)

Saa se riukup*ska ihan uuden merkityksen...


Mitäs tähän lisäämään.

No joo, nyt on ehkä se pohjakosketus saavutettu, kun oon nyt ihan kuvien kera pohtinut siivekkäiden ystäviemme suolentoimintaa... Mut hei, tästä ei voi kun nousta - miten, se onkin sitten ihan toinen juttu. :D

Jos sitten jotain positiivistakin ton sonnan ohella: Tänään oli hurjan kiva päivä, aamulla kävin shoppaamassa parit kengät (so long lomabudjetti), sitten kävästiin siskon kanssa kerrassaan hurmaavassa lahjatavaraliikkeessä ja sitten olikin aika ottaa suuntima kohti mökkiä. Polkasin muutama viikko sitten lähistöllä asuvan työkamun luo ja haavi loksahti auki, kun yhtäkkiä bongasin sisustusaitan aivan uuden (ihan liian tiheään rakennetun) asuinalueen kupeesta. Eipä tullut mieleenkään, että moinen voisi ko. sijainnilla menestyä, mutta maaliskuusta asti ovat kuulemma olleet auki ja väkeä piisasi ainakin meitin visiitin ajan. Jos joku liikkuu Turun seudulla ja iskee tarve sievälle lahja- ja sisustustavaralle, niin kannattaa poiketa ohikulkutien, Myllyn ja Ikean tuntumaan Serafiiniin, www.serafiini.com. Kiva yllätys oli, että kaikista tuotteista -15%, tämä kuulemma voimassa 1.9. asti. Nettikauppakin löytyy (tosta samasta osoitteesta), mutta siellä kuulemma vain osa valikoimasta tarjolla. Ostin sellaisen kyltin, jossa tulevan (30 pian mittarissa, gaah!) rupsahtamisen kunniaksi lukee "Mirror mirror on the wall, tell me what the heck happened." :)

Ton shoppailurupeaman (sis. kaks ruokakauppaa, kun ehkä unohdin taas osan ruokatarpeista ekalla kerralla - ostoslista, tuo yliarvostettu apuväline...) jälkeen päästiinkin tänne möksälle ihastelemaan lintujen mustikkamättöjen seuraamuksia. Täällä on taas jumalaisen viilee (suorastaan vilpoinen), sisällä +20 ja meitsi ihan fiiliksissä. Huomenna olis tarkoitus vaan lojua, laiturilla jos paistaa, sohvannurkassa jos sataa. Pari työhommaa oon säästänyt sadepäivän varalle, katotaan joskohan niiden vuoro olis huomenna (kauheesti en yllättyis vaikkeivät vielä huomenna päätyisi työn alle vaikka satais pieniä mummoja...). Lauantaina otetaankin suunta kohti kotia ja sit alkaa armoton pyykkäys, jotta on reissussa puhdasta (ja mielellään myös kuivaa) päällepantavaa. Ens viikolla siis blogihiljaisuus ma-pe, meitsi on kirjaimellisesti lomalla - rukouksenne on kuultu!

Mut onneks ehdin vielä avautua siitä, tästä ja tosta ennen ens viikkoa + toki ahdistella kaikkia teitä (vapise Toppis) ah! niin henkevillä kommenteillani... :)

PS Tein muuten iltapalaksi täytettyjä paprikoita ja täytteeksi tungin jauhelihaa salsan kera. Tuli ihan hyvää, herkut hävis siinä määrin nopsasti etten ehtinyt ikuistamaan, mutta salsapurkista ehdin napata kuvan:




Kovasti oli näpsää, jauheliha vaan ruskeeksi pannulla ja toi perään, mössö halkaistuun paprikaan ja juustoraastetta päälle. Uuniin 200 asteeseen jahka juusto hieman ruskistuu. Mums!

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Randomia

Pitäis mennä nukkumaan, mut oon jotenski ihan levoton eikä oikein väsytä. Kokkailin tänään kukkakaalimussiia ja jauhelihamössöä ja on kupu vieläkin ihan täynnä. Asiat voi tehdä monella tapaa, tää mun tapa on astetta monimutkaisempi ja siten toki kovasti suositeltava...

En kyllä tiiä oisko pitänyt ottaa isompi leikkuulauta.

Paljon näppärämpää kuin sulattaa pakastettu jauhis kunnolla, on ekaks laittaa se jäinen köntty pannulle




ja todeta sitten, että ton köntyn pinnat palaa ennemmin kuin sisus sulaa ja könttyä saa lohkottua. Käyttöön siis plan B ja välisulatus mikrossa.





Onneks lopputulema oli ihan onnistunut:


Tattis vaan Toppikselle muussivinkistä! Oli eri herkkua ja jauhoin vielä joukkoon rutkasti Santa Marian valkosipuli/pippurimyllystä, tota tuppaa hupsahtamaan mukaan ruokaan kuin ruokaan. (Sekaan ehkä saattoi myös hiukan lorahtaa kermaa...)

Onks muuten mitään käryä miten pitkään lihan ja kala säilyy pakkasessa? Mulla on paha tapa heittää esim. jauhis pakkaseen siinä vaiheessa kun päivämäärä lähenee ja hokaan etten ehdikään käyttämään sitä ajoissa. Ei tossa tavassa siis mitään pahaa, mut se on vähemmän siistiä, että tuppaan autuaasti unohtamaan noi lihat sinne jäähylle... Mitenköhän pitkään noita siis uskaltaa käytellä, any käry? Niiiiiin pitäis sulattaa toi pakastin ja sehän on ideaalia näin kesähelteillä... Mulla onkin nyt projektina syödä pakastin tyhjäksi, jotta saan sen sitten liruteltua vähemmän kohmeiseksi mahd. tyhjänä. 

Sit ihan asiasta appelsiiniin: Me naisissa on sellanen TV-tarkastaja-palsta (tai joku vastaavaa, en ihan muista mikä sen nimi oli), jossa joku ajankohtainen immeinen kertoo telkkaritottumuksistaan. Siinä on jotkut vakikyssärit tyyliin
- Mitä syöt telkkua katsoessasi?
- Kuka on TV:n mielenkiintoisin hahmo?
- Mitä seuraat?
- Milloin suljet telkun?
Yleensä porukka ilmoittaa katsovansa vain uutisia ja dokkareita, mutta ylipäätänsä katsovansa telsua hyvin vähän, jos ollenkaan. TV:n ääressä ei luonnollisestikaan syödä mitään, korkeintaan naposteluporkkanoita ja yrttiteetä ja telkku sammuu hyvissä ajoin, kun eihän niitä dokkareita tuu yömyöhällä. Olikin äärimmäisen piristävä yllätys, kun viimeisemmässä numerossa joku blondi neitonen (sori blondi, ei ollut mitään käryä kuka olet eikä nimi siksi jäänyt mieleen ja ko. numero jäi mökille, joten en pääse asiaa tarkistamaan) ilmoitti syövänsä telsun ääressä kaikkea paheellista, seuraavansa realityä ja Kauniita & rohkeita, mielenkiintoisin hahmo oli kuka tahansa Kaunareista ja telsua hää tapittaisi 24/7 jos ei tarvitsisi mennä välillä töihin. Ehkä oli hiukan provosoinnin makua, mutta niin in your face kaikille niille jeesustelijoille, jotka on vaan pyrkineet ko. jutussa antamaan ylihyvän kuvan itsestään. Go blondi, who ever you are! :)

No joo, ehkä mun pitäis könytä tonne makkarin puolelle jos mielin aamulla löytää itteni salilta + jutun taso ei taida tästä nousta. Huomiseks ei muuten ihmeempiä suunnitelmia, pitäis vähän hoidella muutamia asioita ja perheillä, illaks voisin koittaa kehitellä jotain kivaa, ehkä tungen työkamulle kylään, niin se voi päivittää mulle officen viimeisimmät juorut... ;)