Mun tukka ja muuta tärkeetä

Oon ilmeisesti ollut tarpeeks monta päivää saikulla, kun pitää jakaa tääkin asia... Oon siinä hämmentävässä tilanteessa (buahhah, tässä vaiheessa vois kuvitella, että tota pohjustusta seuraa joku tosi mehukas paljastus... no, ei seuraa), että 1/4 tukasta on ihan luomua. Tai siis tukka on kokonaisuudessaan luomua, mutta nyt lähemmäs kymmenen senttiä juuresta on myös värin osalta. (Ja ton mukaan mun tukka on 40 senttiä pitkä. Hmmm, oon tosi huono noissa murtoluvuissa ja mun tukka ei oo 40 cm pitkä, ehkä ennemminkin 35 cm ja toikin riippuu kauheesti siitä mistä kohdasta mittaa. Enkä mä nyt sit kyllä enää yhtään tiedä montaks osaa toi juurikasvu on siitä. Tai oliks toi 1/4 / 40 cm sekään oikeen. No, juurikasvua on kuitenkin REILUSTI.)

Ja se hämmentävä tilanne oli se että... Nyt mä hämmennyin itekin, eiku mähän tässä olin alkujaankin hämmentynyt. Tai siis hämmentävässä tilanteessa. Joka oli siis se, että nyt pääsen syynäilemään tota luomuväriä noin monen sentin matkalta, mitä ei oo tapahtunut sitten kasiluokalla alkaneen värjäyskierteen. Oon ollut aika yllättynyt tosta sävystä, sillä se on yllättävän vähän paha. Oon aina ollut sitä mieltä, että oon perusmaantienharmaa kuontaloltani, eikä toi väri nyt vieläkään oo mitään nimetkää hiusväri mun mukaan -kaliiperia, mut oikeesti kyllä aika kiva. Ja oon tosi ylpee itestäni, että oon malttanut olla värjäämättä sitä piiloon. Vielä kun aurinko suuteloi siihen vähän tollasta naturaalia raitaa, niin mii kinda laik!

Sii! Its ool nätsural mii! *

Jos joku naapuri väijyy mun partsihengailua (täähän on tosi todennäköistä), niin pitää mua varmaan hirveenä narsistina, kun hiplaan ja syynään tota mun tukkaa koko ajan luonnonvalossa. (Niin, sehän ei tosiaan oo vainoharhaisen narsistisen luonteenlaadun merkki, että ajattelee naapureita kiinnostavan...)

Vähemmän siisti (täähän olikin tosi siisti) juttu on mun sairaslomalla ilmiömäisesti psorista parantunut hiusraja. Siis siinähän ei oo mitään pahaa, päin vastoin, mutta siinä on se pikku juttu, että niihin parantuneisin kohtiin ei tartu aurinko. (Ainakaan vielä, kyllä se pigmentti siitä ajan kanssa normalisoituu.) No, tämä sillä seurauksella, että mun hiusraja näyttää siltä kuin mulla ois ollut joku isompikin issue itseruskettavan kanssa. Nice.

Sii vat ai miin?

Että semmosta. Aika rankkaa mulla on tässä saikulla. Pitäisköhän ottaa taas tirsat.

Mut ou mai gaad mitä löysin sieltä PicMonkeystä... Tuolta löytyy kaikki mahdolliset airbrushit, spray tanit, blush boostit, teeth whiten, eye brighten, eye tint, lip tint, highlights ja sokerina pohjalla WEIGHT LOSS! Siis wtf, omg ja lol, tässähän menee kaikki Facebook-kuvat uusiks... ;)

Siriösli? **

* Siis ekat öbaut kymmenen senttiä.

** Nää kuvat on ihan luomua, mut ehkä testaan ekaks tota weight loss -toimintoa mun sormiin...

Mutkalla

Ette tiedäkään minkä parissa oon viettänyt tänään hyvän tovin... Päätin viettää oikein ihanaa laiskottelupäivää, nukuin pitkään ja lueskelin kirjaa (en enää pysy laskuissa kuinka mones osa Unni Lindellin Cato Isaksen -sarjassa) sängyssä. Siinä välissä vähän kokkailin ja juorusin puhelimessa, mutta sen jälkeen keskityin olennaiseen eli... tididii... katsomaan tutoriaaleja juutuubista. :D 

It's a girl curl!

Tavoitteena siis astetta kikkurampi kutri ja aseena suoristusrauta. (Joo, ei oo maailman loogisin yhdistelmä. :)) Oon maailman huonoin kaikkien hiusvempeleiden kanssa eli mun käsi/silmä/peili/kuuma rauta -koordinaatio ei oo nollassa vaan lähinnä miinuksella. Mut OMG, FTW ja EOU (EnOisUskonut): mulla on kikkurat! Just sellasta loivaa, rentoa lainetta mitä hainkin, sellanen harkitun (jeah right) huoleton lopputulos. Symmetrisiä en ois noista saanut vaiks oisin mitä tehnyt, mutta kaikin puolin parempi näin, kun ei näytä niin väsätyltä, enempi semmosta bed head -luokkaa.

Laskeva aurinko näköjään päätti, että mulla on juuresta harmaa, puolivälistä punanen tukka ja blondit latvat, mut käsittääkseni siis ei. :D

Pikkasen Niin maan perketisti pitää kyllä reenata, ihan toi ei vielä synny työaamuna. Tai toki, jos tähtään lounaalle. Vielä täytyy testata kestävyys, yleensä mulla ei pysy minkään sortin kikkarat kuin sekunnin, ainakaan jos ees harkitsen ulkoilmassa liikkumista (ei ees mitään varsinaista ulkoilua, vaan ihan riittää että pistää pään ovesta ulos). Taidankin tästä siis siirtyä pienelle lenkille, niin tulee testittyä toi säänkesto. 

Edelleen to-del-la jännät sävyt, hyppäs noi auringonlaskun värit näköjään suoraan meitsin moppiin.

Mut oli siis pakko tulla hehkuttamaan tännekin, kun suoriuduin moisesta suuremmitta vammoitta (ihan pikkasen vaan palo etusormi) ja kerrankin sain aikaseks suunnilleen sitä mitä pitikin. Aiemmissa yritelmissä ko. raudan kanssa on vaan mennyt hermot, sormet ja se vähänenkin kiilto tukasta.

Jeps, nyt siis ylös ulos ja lenkille, pitäkääs peukkuja, että kotiin palatessa on ees joku laine jäljellä.

Edit 01.04. 10:55 Niii, mullahan tosiaan oli sen eilisen lenkin jälkeen suunnilleen yks suortuva inan mutkalla ja muissa kikkurat kaukainen muisto vain. :( Mut en luovuta vielä! Nyt hassaan omaisuuden kaikkiin kiharatöhniin, -tahnoihin ja -suihkeisiin - vinkkejä otetaan vastaan!