Ykkösestä kymppiin

Puh mökiltä. Puh siksi, että oon pystyn vain puhisemaan -täynnä ja silti on pakko vielä rapistella puoli pussia pari Omaria menemään. Itsekuri? En tunne.

Tultiin eilen mökille ja oon aika fiiliksissä siitä, että viikon päästä täällä saa olla kuukauden verran niin paljon kuin sielu sietää. Ja sietäähän se. Eilen oli ihan mahtia juoda kaffet terassilla (vaikka se aurinko toki meni pilveen noin 28 sekuntia sen jälkeen, kun päästiin perille), korkata tikkakausi ja käydä ekaa kertaa uimassa ilman, että aivot jäätyi (+19,5 C). Ihan putkeen ei mennyt se mun tuntuman otto tikkoihin, muistin kyllä, että ne ekat heitot on aina ihan jäätävää räpellystä (, jos se sihti nyt missään vaiheessa ihan hirveen huimaks muuttuu), mutta täytyy tota ehkä pikkasen vielä reenata...

Etsi viisi virhettä.

No, sain mä seuraavilla kierroksilla pari osumaan tauluunkin, mut ei toi ihan riemuks revennyt. Siskolla sentään meni paremmin, pelattiin 'Ykkösestä kymppiin' ja tossa vaiheessa haettiin ykköstä. :)

Eipä tässä sit juur muuta. Syöty on melkoisen alati, kannustaa kummasti kokkaamaan toi grillin välitön läheisyys. Illalla olis tarkoitus tehdä pitkästä aikaa pizzaa, mut unohdin toki sen tomaattikastikkeen kauppaan, et kattoos ny mitä löytyy kaapeista korvikkeeks vai muuttuuko menyy lennossa.

Juhannuksena siskon ylläpitämien oravien seisovassa pöydässä vieraili myös mäyrä ja olin satavissi, että törmäsin häneen, kun eilen suunnistin puolenyön paikkeilla pihan perälle. Joku siellä hengaili pihalla ja pinkas (käpälä)mäkeen, kun törmäsin paikalle nurkan ympäri. No mä taas rynnistin (yks ihminen pystyy ihan uskottavasti kuulostamaan hurjistuneelta sonnilaumalta) takaisin sisälle raportoimaan tästä kohtaamisesta, ja kun hetken päästä uskaltauduin uudestaan pihalle, niin huomasin, että joku tumma mötti istuu pihan reunassa mäen juurella. Suuntasin vessavalon sinne ja sieltä kiilui kaksi silmää vastaan. En tiedä miten mäyrän silmät käyttäytyy moisessa tilanteessa, mutta vähän kyllä iski epäilys, että se vierailija olikin kissa, koska a) sieltä kiilui vastaan kirjaimellisesti kaksi kissansilmää ja b) hää ei ollut moisesta moksiskaan vaan killitti vaan vastaan, veikkaan, että mäyrä ei ois jäänyt siihen poseeraamaan...? Kai.

No, kävin taas väliraportoimassa tilanteen ja vinguin isukin saatille, kun ei kauheesti hotsittanut hengailla sen kiiluvan kanssa kaksin. Kolmannen kerran kun tultiin nurkan ympäri pihalle, niin se mötti oli mäen juurella edelleen ja taas kun sinne valaisin, niin sain kiilluvan silmäparin vastaan. Hetken siinä heiluttelin valoa, niin hää hävis pusikoihin. Hurjan jännää täällä villissä luonnossa siis, se naapurin kissakin oli varmaan tosi innoissaan. XD

Jaa, kai sitä täytyy vähän lähteä käpsyttelemään ja tsekkaamaan josko ois muutama mansikka punastunut eilisestä. Täällä on melkoisen muhiva keli ja pikkasen tossa ripsotti aikaisemmin - hyvä syy datailla sohvannurkassa. Äsken jo isukki kävi ärisemässä etten voi koko päivää muhia sisällä, joten tuumasta toimeen ja happihyppelylle. Tän reissun mieluusti tekisin ilman karvaisia kavereita, eli kissat, koirat (erityisesti se naapurin collie, joka lähtee haukkuen seuraamaan jos pääsee vapaaksi), mäyrät ja hirvet: Stay still ja antakaa mun nauttia luonnosta ilman sen luonnonläheisempää kosketusta, kiitos! 

PS Kaks ekaa Postcrossing-korttia on löytänyt perille, jei! :)