Upeeta

Vallan kivaa on, kun:

- Edellisestä kuntosalikäynnistä on niin paljon aikaa, että toteat ovella ettei avainkorttisi enää toimi. Soittaessasi ja ihmetellessäsi asiaa seuraavana päivänä respan pirteä tyttö toteaa, että "Ai kato, tää oli mennyt voimasta jo hetki sitten, aktivoin sen uudestaan." Krhm.

- Soitat kiinalaiselle tavarantoimittajalle, mutta päädyt keskustelemaan kiinankielisen nauhoitteen kanssa - ainakin oletat sen olevan nauhoite, kun sinnikkäät "Hello..." -huhuilut eivät tuota tulosta.

- Kaupassa kassantäti on jotenkin kommunikaatiollisesti rajoitteinen eikä sano loppusummaa ääneen, ts. pakkailet kaikessa rauhassa ja havahdut jäätävään hiljaisuuteen ja jonon vihamieliseen tuijotukseen, kun et ole huomannut heti tunkea korttia masiinaan.

- Annat periksi spagettihimolle jahkailtuasi ensin useamman tovin jaksatko tiskata kattilaa ja siivilää sitä varten vai pitäisikö apehtia jotain, joka ei edellytä välitöntä tiskausta. Tiskaat kattilan ja siivilän ja odotat vuoden (= 12 min), että spagu on valmista ja sitten tajuat keittäneesi sitä ihan liian vähän.

- Saat vihdoin kiinalaisen tavarantoimittajan sähköpostitse kiinni, muttet tule ihan hirveästi viisaammaksi vastauksesta: "The Nina is you office co-works. The she work with me for paper bag. I am not sure should one thing." I hear you sister...

 

-  Olet matkalla naistenhuoneeseen liiallisen kahvinjuonnin kannustamana, kun joudut ohimennen tempaistuksi palaveriin, jossa istut seuraavan puoli tuntia rakko ratkeamaisillaan. 

Että semmosta. Jos nyt sitten sinne salille, kun on se avainkin aktivoitu...