Tärähtänyttä

Ou mai gaad! Mulla on viikon tauko täältä, ihan peestä. Ihmettelin perjantaina konetta pakatessani, että miten mun nettitikku on vaan siinä koneen päällä irrallaan ja tajusin vasta sitten etten hitsi vie oo kajonnutkaan koko masiinaan sen jälkeen, kun sen viime sunnuntaina repusta purin. Mihin tää viikko on mennyt? Ja miten voi olla jo joulukuu??

Vielä jaksaa kakkarat kukkia joulukuussa bussipysäkillä.

Tää viikko on mennyt odotellessa piiiiitkääää viikonloppua ja viime päivät siitä nauttiessa. <3 Ollaan yllätys yllätys mökillä ja kerrankin en oo näin sunnuntaina ihan rikki, kun ei kerrankin tarvi vielä suunnata täältä mihinkään. Toinen <3. Huomenna vasta ja sitten saakin piiiiiiiitkästä aikaa nukkua tiistaina kotona piiiiitkään. Kolmas <3. Oikein ootan, että saan piiiiitkästä (okei, raastavaa, ehkä lakkaan veeeeenyttämäääästääää tota sanaa) hengailla kotona ihan tajunnan kera eikä vaan töiden jälkeen ihan koomassa. Tää viikko meni taas jotenkin ihan sumussa, ens viikolla aion kyllä tehdä jotain kivaa tasapaksun normiarjen piristykseks. Hiukka (=totaalisesti) vielä auki mitä, mut enköhän mä jotain keksi. :) (Vinkkejä otetaan vastaan, though...)

Tällä(kään) viikolla en näköjään pystynyt ottamaan yhtään kuvaa ilman, että se olisi totaalisen tärähtänyt, heilahtanut ja epätarkka. No, toivottavasti tosta ylemmästä kuitenkin välittyy itse tuote, sillä toi oli tosi jees löytö hillohyllystä. Syön aika paljon turkkilaista ja rahkaa, mutta molemmat on mun makuun siinä määrin happamia, että sekaan täytyy tunkea yhtä sun toista, jotta menee alas. Yleensä tuuppaan niihin jotain hilloa, mutta siinä on se vähähiilarisuuden hyöty vähän plus-miinus-nolla, jos tuuttaa sekaan erittäinkin hiilaririkasta hilloa. Tossa persikkamössössä oli hiilareita muistaakseni kymmenisen  / 100 g eli hilloon verrattuna vallankin vähän. Tosta löytyy myös banaaniversio, jossa hiltsua pikkasen enempi, oisko ollut jotain 15 ja 20 välillä. Hää oli kovasti hyvää, kun laitoin turkkilaisen joukkoon ja lirautin perään pikkasen mehutiivistettä (Pirkan joku eksoottiset hedelmät tms.), hasselpähkinärouhetta ja seesaminsiemeniä. Hiukan vielä ripsasin joukkoon lucumaa lisämakeutukseksi, mutta ilmankin meni alas ongelmitta. Kannattaa testiä!

Nyt on vaan löllötelty mökillä ja kuunneltu sateen ropinaa. Ois jo melkoiset kinokset, jos kaikki toi sade ois tullut lumena. Ei oo kyllä mikään hillitön joulufiilis, kun on ihan musta maisema. Tulis vaan jo kunnon talvi, siihen ehti jo parina viime talvena tottua ja kelpais taas se valkea näkymä. On taas ollut niin tuskan takana roudautua aamuisin bussipysäkille sinne pimeään ja märkään. Tällä viikolla se megalomaaninen tuuli ei oo ihan hirveesti helpottanut asiaa, ollut vielä normaalia huonompi tukkapäivä 24/7 ja orastava päänsärky alvariinsa. Et sitä kaunista kimeltävää talvea kiitos ja pikatoimituksena, tattis!

Mut nyt en valita, koska oon LOMAlla. Autuutta jäljellä vielä kaks päivää, tuli kyllä niin tarpeeseen tää pieni breikki. Toivottavasti huomenna pääsis vähän ulkoilemaan ja päiväkin valkenis jossain välissä. Illalla täytyy viritellä kotiin jouluvalot partsille ja kaivaa kynttelikkö esiin, jos vaikka sitten tulis sitä joulufiilistä. Ens viikolla täytyykin käydä hankkimassa joulukorttitarpeet ja sitten alkaakin armoton paskartelu. Onneks tän vuoden teema on jo selvillä, niin voi sitten liukuhihnalta leikata ja liimata. Yleensä alotan ton projektin aina ihan liian myöhään illalla ja kirjoittelen viimeiset kortit silmät ristissä joskus puolen yön tuolla puolen. Miten sitä ei vaan osaa aloittaa ajoissa? Ikinä.

Luin taas tossa viikolla pari hyvää kirjaa. Norjalaisen Thomas Engerin kerronta oli kerrassaan sympaattista ja tarina vei mukanaan. Päähenkilön oman elämän tragedia sai odottamaan jatkoa eli nyt täytyykin haalia käsiin sarjan kakkonen, Aavekipu. Peter Jamesinkin päähenkilöltä löytyy traagisia käänteitä omastakin takaa ja kirja etenee vauhdilla. Tässä on kehuttava ilahduttavan lyhyitä lukuja - inhoan jättää lukua kesken, joten bussissa lukiessaan arvostaa lyhyempiä pätkiä. Jamesilta mulla onkin toka osa tossa odottelemassa, sen kimppuun pian siis!

Mut sitä ennen käyn kurkkimassa mitä muille kuuluu ja sit vois taas apehtia jotain. Kauheen rankkoja nää viikonloput... :)

Bongasin muuten tän Facebookista, siis miten hirveitä nää voi olla?? Voiks nää olla ihan todellisia? Oooo Ämmmm Geeeee.