Sivut

lauantai 9. helmikuuta 2013

Mässäilevät munkit ja kummalliset kubistit

Uuh, onpas mulla taas ollut kiva viikko. Siis vapaa-ajan puitteissa, suotta mennä siihen työviikkoon... Sen verran pitkä viikko näemmä, että maanantaista ei enää mitään muistikuvia (siis oikeesti, ei minkäänmoista muistijälkeä mitä oon tehnyt töiden jälkeen), mutta tiistai-ilta kului teatterissa, keskiviikko kummimussun ja kumppanien parissa, eilen parannettiin maailmaa Erittäin hyvän ystävän kanssa ja tänään hengailin kummipoitsun äipän kanssa vimosilla ristiäishankinnoilla. Parasta. 

Vähemmän parasta on, että kiskastuani irtotiskistä ostamani salaatin, mulla on ollut erittäinkin huono olo viime tunnit. Otin pienet (ei ihan niin suunnitellut) unetkin, mutta olo ei helpannut yhtään. Nyt yritän kehitellä kaikenlaista sijaistoimintaa etten miettis tota massua. No, mitä ikinä, niin kunhan on ohi sunnuntaiks, ritiäisissä jänskätettävää ihan tarpeeks muutenkin, tarvi mitään pötsiä ressata siihen lisäks... 




Keskiviikkona oli ihan huippua, kun oltiin yhden kamun ja jälkikasvunsa kanssa kummimussulla kylässä. Ko. kamulla on kaks aivan ihanaa tyttöstä ja olin ihan fiiliksissä, kun nuorempi ja ujompi heistä turvautui muhun ja sittemmin vapautuikin illan mittaan. Hää oli niin suloinen, kun kiehnäsi vieressä koko ajan ja esitti vaikeesti saatavaa, syliin sai maanitella öbaut puol tuntia, vaiks näki että mieli teki tulla. Sen palkitsevampaa olikin, kun hää loppuillasta rötväs sylkyssä varmaan tunnin ja sitten piti jo letittää tukkaa ja piirellä selkään, kutittaa kylkiä ja juoksuttaa sormia käsivarsia pitkin. Ehkä liikkiksintä oli, kun osan hengatessa olkkarissa, hää toistuvasti kuiskas "tuu mun kaa", kun ei yksin tohtinut liittyä seuraan. Meillä oli sellanen oma salaseura (päätin suosiolla säästää sen "seurassa ei saa kuiskia" -muistutuksen toiseen kertaan) ja liikuttiin tiiminä koko ilta. Ihana pieni. ♥ 

Kummimussukin oli taas niin vieraskorea ja esitteli parhaimpia puoliaan. Toivon tosiaan, että on yhtä hyvällä päällä sunnuntaina ettei kummitätsy oo ihan helisemässä. Hän seuraa jo niin kovasti kaikkea ympärillään ja interaktiivisuus on kova juttu, saattaa olla että se passiivinen köllöttely ristiäisrituaalien aikana ei oo ihan niin siisti homma... *gulps* No, täytyy siinä vaiheessa ulkoistaa hänet kummisedälleen, en oo kovin mustis siitä sylikummeudesta. :D




Mitäs sit muuta? Tällä viikolla oon virittäytynyt talviloman tunnelmiin, kun YP sai vihdoin postitettua Mondon Praha-oppaan, jota on ollut toimittamassa mulle viimeiset kolme kuukautta. Ensiselailulla aivan mahtava opus, joka virittelee tunnelmaan ja saa matkakuumeen nousemaan. Tästä on näköjään just tullut uusi painos, toi mulla oleva on vuodelta 2004 eli jokunen paikka on saattanut hitusen muuttua. Mut tärkeintä tossa onkin se tunnelma ja yleisinfo, jos ei joku pulju oo enää pystyssä, niin sitten mennään johonkin toiseen. Mut voiko Antti Helinin esipuhe enää paremmin nostaa odotuksia:

"Praha on niin keskellä Eurooppaa, sen sydämessä, kuin vain voi olla. Kaikki, mitä Keski-Euroopassa on koskaan ollut, löytyy Prahasta: murhatut marttyyrit, keskiyön kummitukset, mässäilevät munkit, paholaisen palvelijat, absinttihöyryiset taiteilijat, kummalliset kubistit, vainotut juutalaiset, sosialismin saarnamiehet ja kiihkeäsieluiset opiskelijat."
_ _ _

"Ketkä asuttaisivatkaan paremmin tätä ihmeellistä kaupunkia kuin tšekit, jotka rakastavat satuja. Tarinoiden lisäksi prahalaiset rakastavat mustaa huumoria ja olutta. Sen parempaa yhdistelmää voi kaupungille tuskin löytää."

Siihen perään vielä Ilkka Kariston Prahaan sijoittuva (tosi)tarina Kaksikymppiset niin oon ihan myyty ja nyhdän aamukampaani fanaattisesti. 

"Kello oli jo yli kaksi. Baarimikko tahtoi ajaa meidät kadulle. "Haluaisitko mennä katsomaan paikkaa nimeltä Nový Svět, Uusi Maailma?" Martina kysyi. Vain idiootti kieltäytyisi. Minua ei häirinnyt edes tieto aikaisesta aamuherätyksestä - olin seuraavana päivänä jatkamassa matkaani Venetsiaan. Martina osti baarimikolta vielä viinipullon mukaamme. Selitin, että moinen ei olisi Suomessa mahdollista. "Täällä palveltiin janoisia jo 1300-luvulla", baarimikko vastasi."

Oih.

Mondon oppaat on kyllä olleet ihan huippuja, Roomassa ja Barcelonassa ois jäänyt paljon kokematta ilman oppaan vinkkejä, harmittaa ettei Budapestiin tullut moista hankittua. Parhainta noissa kyllä on se tunnelman luonti ja maalailu, joka saa odottamaan reissua kahta kiihkeämmin. Nyt taidankin käpertyä Praha-oppaan viereen ja sukeltaa "maagisen kaupungin salaisuuksiin", ne mysteerit saa tulla uniin asti.




torstai 7. helmikuuta 2013

Erikoisihana nauta

Ooo, oi, voi ja ihanuutta! Sain ihanaiselta Ladyltä suorastaan suloisen tunnustuksen:





Voi en kestä, vähänks ihanaa. Oon kovasti otettu valikoituessani tunnustettujen joukkoon, tää vois taas kannustaa bloggailemaankin hitusen tiuhemmin... Erityisen otettu oon laatulihan määritelmästä: "Saatte olla vapaasti jatkamatta tätä eteenpäin, mut tahdoin antaa tän teille koska ootte erikoisihanoita nautoja!" Jään märehtimään tätä otettuna ja onnessani. ♥

Käytän nyt oikeuden olla jakamatta tätä eteenpäin, koska inhoan laittaa blogeja mitään paremmuusjärjestykseen. Lemppareita löytyy tosta oikeasta palkista ja siitäkin vain osa, koska oon äärimmäisen laiska päivittelemään tota listausta. Silläpä toivonkin, että teette osan duunista mun puolesta ja vinkkaatte omista lemppareista kommenteissa. Ois tosi kiva löytää uutta luettavaa eli kertoos kommentissa mitä kannattais syynätä tarkemmin! :)

 PS Lady, pidän kiinni tosta sun etsintälupauksesta... ;D

  

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

In (Love) With Lassy

Oi, kyllä nyt on hyvä mieli ja hemmoteltu olo. Käytiin eilen nauttimassa saumattomasta yhteistyöstä ja mahtavasta yhteishengestä Timo Lassy Bandin jamitellessa Linnateatterissa. Ihan huikee meno ja parasta tosiaan se, että näki miten kivaa poppoolla oli keskenään. Jokainen sai oman tilansa keikan aikana ja oli mahtava seurata, miten fiiliksissä kukin oli toisen soolosta.


Kuva Osma Harvilahti.

Tunnelma oli kirjaimellisesti kuuma, sieltä ravintolasalista tuppaa isommalla porukalla vähän loppumaan happi, mutta sekin toisaalta toi oman tunnelmansa esitykseen. (Linnateatteriin kuitenkin terveiset, että pieni lisäilmastointi ei olisi pahitteeksi. :)) Oli hienoa, että paria biisiä lukuunottamatta kaikki olivat omaa tuotantoa ja tunnelma ja maisema kerrassaan monipuolinen. En oo aiemmin tajunnut miten sensuelli ja suorastaan hyväilevä saksofoni voikaan olla, ja miten sillä saattoi hetkessä siirtyä iloiseen revittelyyn siitä haikeansuloisesta henkäilystä. Tuntuu että siitä parin tunnin keikasta sai virtaa useammankin tunnin edestä, siinä ei stressattu työjuttuja tai murehdittu tulevia, oli ihanaa vain nauttia toisten taidosta ja tekemisen ilosta.

Kannattaa napata liput, jos Lassyn poppoo sattuu sopivasti keikalle lähimaastoon, tai vaikka kauemmaksikin, on varmasti matkan arvoinen. Linnateatterinkin Flame Jazz -illat jatkuvat, keväällä luvassa vielä kolme iltaa, jotka kaikki vaikuttavat varsin lupaavilta. Nyt on kyllä siinä määrin hyvä fiilis ja eheytynyt olo, että siirryn syynäilemään ko. ohjelmistoa oikein tositarkoituksella.





Yllä livetunnelmia Lassyn viimeisimmältä In With Lassy -albumilta, meno ollut näköjään kohillaan tuollakin keikalla.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Mihin se meni?

Mihin toi aamu ja päivä meni? Heräsin kerrankin suht inhimilliseen aikaan, mutta jotenkin kello on jo vaiks mitä? Osa aamupäivästä kului puhelimessa juorutessa, toisen kamun kanssa ihmeteltiinkin yhdessä mihin hittoon toi tammikuu tosta meni. Aika kuluu kyllä niin hitsin nopsaan, mut onneks tultiin kamun kanssa siihen tulokseen, että tällä vauhdilla on kohta taas kesä. :) Hällä luvassa hiukan erilainen kesä ja ootan jo innolla, että saan olla osa sitä. Tällä viikolla myös puhuttiin ekaa kertaa lomista ja niiden aikataulutuksesta töissä ja vaikka se vielä kovin kaukaiselta tuntuukin, niin sieltä se on tulossa. 

  

Samoin talvilomaan tuntui vielä ihan hetki sitten olevan ihan sai-raas-ti aikaa, mut nythän se on ihan nurkan takana ja vaiks mitä luvassa vielä ennen sitä. Lähimmässä tulevaisuudessa mun maailman suloisimman (tälleen täysin objektiivisesti todettuna) kummipoitsun ristiäiset, jotka taitaa jännittää kummitätsyä enemmän kuin muita osapuolia. Toi nuoriherra on kyllä pääsääntöisesti erittäinkin kesy ja hyväntuulinen, mutta sitten kun se herne menee nenuun, niin se kyllä sitten ilmaistaan erittäin äänekkäästi. Täytyy toivoa ettei hää vetäise ihan koko herne-maissi-paprikasekoitusta sieraimiinsa kastetoimituksen aikana, loppuu tätsyltä lepytystaidot aika nopsaan jos toinen ihan sinipunaisena karjuu kohtaamansa vääryyttä. Viimeksi kyläillessä oli aika liikkistä, kun heidän ei ihan niin sylikokoinen -bokserinsa tunki mun sylkkyyn toistuvasti "pikkuveljensä" ilmaistessa itseään hieman voimallisemmin. Ehkä oon senkin sylikummi. ♥ 

Tänään olis luvassa pieni kulttuuripläjäys vanhusten kanssa, kun muistin heitä jouluna yksillä keikkalipuilla. Pitäis enemmän suosia noita elämyslahjoja, kaikilla nurkat niin väärällään erinäistä krääsää, että tollaset aineettomat muistamiset ois enemmänkin kuin jees. Viimeks käytiin koko perheen voimin nauramassa Parasta ennen, joka taas näköjään tulee toukokuussa Turkuun visiitille, lippujakin näyttäis olevan vielä jäljellä, vinkki vinkki... :) Jos oma mama ei olis tota vielä nähnyt, niin ehdottomasti hankkisin äitienpäivälahjaksi liput, Saarelainen on aivan huikea. Ja kun nyt vinkkaillaan, niin kannattaa väijyä Kiviä taskussa -peruutuksia, koko kevät on taas näköjään loppuunmyyty. Oon hirnunut tolle jo kahdesti ja nyt kyttään milloin pääsisin yhden kamun kanssa nauramaan kolmannen kerran, ois mahtava synttärilahja hälle, kun ei oo sitä vielä nähnyt.

Jeps, mut nyt jotain apetta, olkoon se lounaan ja päivällisen yhteensulautuma. Ja aamiaisen. Hups.

Aijuu ja PS: Ihii, uus lukija! Tervetuloa Kimmo! :)
  

lauantai 26. tammikuuta 2013

Kalkkis

Oiiiii... Onpas mulla ollut kiva viikonloppu tähän asti ja jatkuu vielä samanmoisena. ♥ Melko massiivisen työviikon päätteeksi Ystävistä parhain oli enemmän kuin tervetullut piristämään mun perjantaita, edellisestä Turun visiitistänsä taas ihan liikaa aikaa. Lähdettiin poikkeuksellisesti ihmisten ilmoille ja käytiin nauttimassa  E. Ekblomilla Jannen kattilan antimista. Kummipoitsuni mammakin liittyi seuraan ja oltiin kaikki tosi tyytyväisiä paikkavalintaan. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi tolkuttomasti, viini oli aivan jumalaista ja palvelu priimaa, suosittelen lämpimästi! Ekblomin terassilla onkin tullut istuskeltua, mutten ollut aiemmin apehtinut siellä. Ton kolmen ruokalajin menun käyn kyllä varmasti vetämässä toistekin, lista vaihtuu viikottain ja koko setti on 29 euroa, eri jees.


Parannettiin taas YP:n kanssa maailmaa johonkin kolmeen asti ja tänään pitäis taas jaksaa keikkua, kun saan pari kamua luokseni kokkailemaan. Listalla on ainakin munakoiso-halloumitornit ja banoffee, pääruoka on a la kamut, joku kasvispastahässäkkä vissiin luvassa. Vähän täytyis vielä jaksaa huushollata ennen heitin tuloa, muuten kämppä suht kunnossa, mutta jostain tota tiskiä tonne keittiöön on taas ilmestynyt vaikka käytiin ulkona syömässä, tiski on tässä kämpässä ehtymätön luonnonvara. Leikin tosiaan aiemmin viikolla kodinhengetärtä ja totesin etikan aika iskemättömäksi kaakeleiden putsauksessa. Mulla on ollut kauheet kalkkijäämät suihkun seinässä enkä oo saanut niitä veke vaikka oon hinkannut ties millä tökötillä. No, etikallapa ei tarvinnut ees hinkata, lorautin sitä vaan sellaisenaan hiukan rättiin ja pyyhkäisin ja ta-daa, kalkit oli historiaa! Vähänks oon martta.




Nyt taidan siirtyä sinne suihkun puolelle ihailemaan niitä kiiltäviä kaakeleita, ollut hitusen hidas aamu ja sain navigoitua vasta tähän sohvalle YP:n lähdettyä. Hiukan ehkä houkuttais pikkiriikkiset tirsat, mut se on niin nähty miten niiden kanssa käy, että yritän kaikin voimin pidättäytyä ton mielihalun toteutuksesta... 

Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa, oo säkin yhtä hyvällä mielellä kuin mäkin! 

PS Onks jotain reseptivapaita allergialääkevinkkejä? Kehitin yllättäen melkoisen reaktion serkun koirasta ja ois kauheen kiva jos moisen sais jotenkin ehkäistyä jatkossa. En oo yhteenkään toiseen karvaiseen kaveriin reagoinut noin tai siis yhtään mitenkään, mut ton turrin jälkeen teki mieli kaivaa silmät lusikalla ulos, se kutina oli jotain aivan järkyttävää. Sopii siis vinkata kommenteissa jos joku lääke on osoittautunut erityisen hyväksi. Tänksis!

tiistai 15. tammikuuta 2013

Välilätinät

Iltaa. Ja puuh. Oon melko tööt, mutta onneks on toi Nolliksen kysely kannustamassa blogi-aktiivisuuteen. Nolliskin mua niin kainon vienosti ("Mä VAADIN.") tähän kannusti, että täytyy kai ottaa vinkistä vaari. (/Vinkistä vaarin? Kumpi se on? Sanonta, jota en oo ikinä tajunnut, mutta jota sujuvasti käytän. Tai no en nyt tiedä miten sujuvasti, kun en ees oo sanamuodosta varma, mut sujuvasti siis käytän vaikken tiedä oikeaa muotoa ja merkitystä. Jops.)

Täältä siis pukkaa:

1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
Just tällä hetkellä, yhden työjutun totaalisesti ryssineenä, soisin pääseväni taipumuksestani lykätä asioita hamaan tulevaisuuteen odottelemaan kunnes ne räjähtävät käsiin, silmille, reisille, you name it... Mut jahka tästä itseruoskinnasta (pomo saattaa myös heilutella raippaa jahka nähdään) pääsen, niin muistan haaveilla myös siitä, että mun rakkaat sais pikaisesti terveysjeesiä muutaman operaation muodossa, yks toinen rakas sais tulevaisuuteensa selkoa ja että mun oma rakas napa ja sen ympäristö vois myös jatkossa hiukan paremmin, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ja kun nyt toivotaan, niin uus työ, elämä ja lottovoitto on toki tervetulleita myös.

2. Millainen oli vuosi 2012?
Aika tasapaksu, ei mitään erikoista. Tasapaksussa toki hyvää se, ettei tapahtunut muutamaa juttua lukuunottamatta mitään käsittämättömän huonoa, mutta kieltämättä tälle vuodelle toivoisin kurvin tai pari, myönteisessä mielessä toki.

3. Oletko aamu- vai iltaihminen?
En tiedä miten tätä saisi tänne parhaiten alleviivattua mikäli ei ole jo tullut selväksi, että olen ILTAihminen. Tai oikeastaan yö-, mut jos noista pitää valita, niin eh-dot-to-mas-ti ilta.

4. Minne haluaisit matkustaa nyt?
Vaikka minne, pitkälti kaikki käy. Italia olis ihana ja joku lökö-lökö kohde Kap Verde tms. ja Kroatia ja Irlanti ja Australia ja Uusi-Seelanti ja Lontoo ja New York ja Pariisi ja... Onhan noita, en pysty valitsemaan vain yhtä, jos sais valita ihan mitä tahansa.

5. Minkä asian tekisit toisin menneisyydessäsi jos voisit?
Mulle tää rajaaminen on selkeesti melko hankalaa ylivoimaista... Tekisin todella monta juttua todella toisin, ajatuksella ei viitti ees leikitellä ettei suotta tuu paha mieli. 

6. Lempiruoka ja kuka sen valmistaa?
Lempiruoan valmistaa äippä, raaka-aineina kantarellit, jauheliha, kuivattu sipuli ja jotkut sellaiset salaiset ainesosat, jotka multa puuttuu, kun en saa ikinä siitä mössöstä niin hyvää. (Okei, tulee siihen muutama muukin juttu, mausteita, kermaa ja silleen.) 

7. Miten haluaisit viettää eläkepäivät?
Kotona ja kaukomailla, lastenlasten ja sen toyboyn ympäröimänä. 

8. Elämäsi eläin?
Eräs kissaherra, joka oli seuranani* aina 13 ikävuoteen asti. Ei oma, mutta sitäkin rakkaampi.

9. Sielunmaisemasi?
On vielä hakusessa.

10. Tärkein esine kotonasi?
Tjaah. No ehkä tää läppäri, mahdollistaa niin monia juttuja, myös kodin ulkopuolella. Siis, että voi käyttää myös kodin ulkopuolella, mutta tällä myös pääsee kodin ulkopuolelle kotisohvalta käsin.

11. Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?
Muahaha. Jälkimmäinen.


En nyt lähde tätä sen ihmeemmin jakelemaan, mutta sopii napata tästä, jos siltä tuntuu. Vinkkaa kommenteissa, jos lähdit hommaan mukaan! Ja kiitos Nollikselle, tää oli kiva! Ja tässä koko rotla ilman mun välilätinöitä:

1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
2. Millainen oli vuosi 2012?
3. Oletko aamu- vai iltaihminen?
4. Minne haluaisit matkustaa nyt?
5. Minkä asian tekisit toisin menneisyydessäsi jos voisit?
6. Lempiruoka ja kuka sen valmistaa?
7. Miten haluaisit viettää eläkepäivät?
8. Elämäsi eläin?
9. Sielunmaisemasi?
10. Tärkein esine kotonasi?
11. Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?



*Edit... Toi "seuranani" on ehkä hiukan tulkinnanvarainen... Hää ei ollut mikään maailman seurallisin kaveri eli käytännössä seuranani = sieti seurassaan. Toisinaan. Noni, oon siis pienestä pitäen haksahtanut niihin vaikeesti saataviin miehiin. Tää on niin tätä. Mut hei hääkin hiukan pehmeni iän myötä (/ei jaksanut ihan niin vilkkaasti juosta pakoon mun hellyydenosoituksia), tällä track recordilla mulla on joku ihkaoma karvainen herra vuonna 2067. Tai tietty jos käyn väijymässä jossain vanhainkodissa, joku jolla on mittarissa 67+20 vois lämmetä. Tai ei ainakaan pääse kovin äpäkästi karkuun.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

So far, so good

Uh... Onpas nyt jotenkin työlästä tää blogivuoteen 2013 siirtyminen... Kauhee tyhjän näytön kammo, mulla ei jotenkaan oo mitään sanottavaa. No, onneks se ei oo ennenkään estänyt naputtelemasta, eiköhän tästä jotain sisällötöntä jorinaa saada aikaiseksi.


Mullehan on tapahtunutkin vaiks mitä, kaikki sellaista, josta oon ajatellut, että ihanaa päästä jakamaan se tänne, mutta sitten homma on jotenkin jäänyt ajatuksen tasolle. Möh. No mut jos ny sitte, pistetääns jakaen, avautuen ja tilittäen, ollos hyvä...

Vuonna 2013 oon tähän mennessä:

- Rakastunut totaalisesti erääseen nuoreen mieheen. Kyseessä on tuore kummipoikani ja oon ihan lääpälläni. ♥ 

- Saanut hurjasti virtaa uusvanhasta ihmisestä. Näin parin vuoden tauon jälkeen yhtä kamun kamua ja oli ihan huippukivaa ja piristävää. Status päivitetty ihkaomaksi kamuksi tän myötä ja jatkossa luvassa toivottavasti hieman nopeammalla syklillä tapahtuvaa yhteydenpitoa. Mulla on paha tapa vähän jännittää uusia / vieraampia ihmisiä, jolloin oon itse valitettavan passiivinen yhteydenpidon suhteen. Kyseinen tyyppi rohkaisi olemaan jatkossa aktiivisempi tai ainakin vastaamaan toisen aktiivisuuteen. Suosittelen muillekin. :)

- Piipahtanut työreissussa Helsingissä ja venyttänyt päivällistreffit Ystävistä parhaimman kanssa aamuyön tunneille asti. Jatkoaika oli huomattavasti parempi idea silloin illalla kuin saapuessani Turkuun seuraavana työaamuna klo 05:50... No, oli sen arvoista kuitenkin, YP tosin saattaa olla toista mieltä, kun päädyin taas tilittämään yhtä sun toista muutaman lasillisen jälkeen. Oon niin raskas. :D

- Todennut yhden elämääni palanneen ystävän kanssa, että piti vuosi 2012 sisällään mitä tahansa, niin hyvää siinä oli ainakin tuo välien kunnostus ja ystävyyden uudistus. 

- Kokenut ammatillista itsevarmuutta. :)

- Kokenut ammatillista epävarmuutta. :(

- Todennut jälleen kerran, että pukki ei tuonut uusia ominaisuuksia ja vuodenvaihteen lupaukset kusi kuus-nolla. 8-16 työpäivä vaan niin ei oo mua varten. Tai ei siis mikään ongelma lopettaa päivää klo 16, mut se kasin aloitus... .. .

- Tykästynyt kovasti Clipperin Rise & shine -teehen (taipuuko tee noin?). Kun sitä vielä joku tulis kaatamaan kurkusta alas heti kellon soidessa ennen kuin ehdin painaa torkkua ja kaivautua syvemmälle vällyihin. 

- Yrittänyt muistaa, että niihin asioihin, joihin en voi vaikuttaa, ei kannata tuhlata energiaa. Tärkeintä olisi oppia kohdistamaan se energiansa niihin vaikutuspiiriin sisältyviin juttuihin.

- Päättänyt yritää olla enemmän läsnä, takertua vähemmän pikkujuttuihin ja katsella enempi sitä metsää kuin puita.


Kuva täältä.