Mihin se meni?

Mihin toi aamu ja päivä meni? Heräsin kerrankin suht inhimilliseen aikaan, mutta jotenkin kello on jo vaiks mitä? Osa aamupäivästä kului puhelimessa juorutessa, toisen kamun kanssa ihmeteltiinkin yhdessä mihin hittoon toi tammikuu tosta meni. Aika kuluu kyllä niin hitsin nopsaan, mut onneks tultiin kamun kanssa siihen tulokseen, että tällä vauhdilla on kohta taas kesä. :) Hällä luvassa hiukan erilainen kesä ja ootan jo innolla, että saan olla osa sitä. Tällä viikolla myös puhuttiin ekaa kertaa lomista ja niiden aikataulutuksesta töissä ja vaikka se vielä kovin kaukaiselta tuntuukin, niin sieltä se on tulossa. 

  

Samoin talvilomaan tuntui vielä ihan hetki sitten olevan ihan sai-raas-ti aikaa, mut nythän se on ihan nurkan takana ja vaiks mitä luvassa vielä ennen sitä. Lähimmässä tulevaisuudessa mun maailman suloisimman (tälleen täysin objektiivisesti todettuna) kummipoitsun ristiäiset, jotka taitaa jännittää kummitätsyä enemmän kuin muita osapuolia. Toi nuoriherra on kyllä pääsääntöisesti erittäinkin kesy ja hyväntuulinen, mutta sitten kun se herne menee nenuun, niin se kyllä sitten ilmaistaan erittäin äänekkäästi. Täytyy toivoa ettei hää vetäise ihan koko herne-maissi-paprikasekoitusta sieraimiinsa kastetoimituksen aikana, loppuu tätsyltä lepytystaidot aika nopsaan jos toinen ihan sinipunaisena karjuu kohtaamansa vääryyttä. Viimeksi kyläillessä oli aika liikkistä, kun heidän ei ihan niin sylikokoinen -bokserinsa tunki mun sylkkyyn toistuvasti "pikkuveljensä" ilmaistessa itseään hieman voimallisemmin. Ehkä oon senkin sylikummi. ♥ 

Tänään olis luvassa pieni kulttuuripläjäys vanhusten kanssa, kun muistin heitä jouluna yksillä keikkalipuilla. Pitäis enemmän suosia noita elämyslahjoja, kaikilla nurkat niin väärällään erinäistä krääsää, että tollaset aineettomat muistamiset ois enemmänkin kuin jees. Viimeks käytiin koko perheen voimin nauramassa Parasta ennen, joka taas näköjään tulee toukokuussa Turkuun visiitille, lippujakin näyttäis olevan vielä jäljellä, vinkki vinkki... :) Jos oma mama ei olis tota vielä nähnyt, niin ehdottomasti hankkisin äitienpäivälahjaksi liput, Saarelainen on aivan huikea. Ja kun nyt vinkkaillaan, niin kannattaa väijyä Kiviä taskussa -peruutuksia, koko kevät on taas näköjään loppuunmyyty. Oon hirnunut tolle jo kahdesti ja nyt kyttään milloin pääsisin yhden kamun kanssa nauramaan kolmannen kerran, ois mahtava synttärilahja hälle, kun ei oo sitä vielä nähnyt.

Jeps, mut nyt jotain apetta, olkoon se lounaan ja päivällisen yhteensulautuma. Ja aamiaisen. Hups.

Aijuu ja PS: Ihii, uus lukija! Tervetuloa Kimmo! :)