Uutta, kiitos

Oooo. Kamu oli linkittänyt Lennyn Faceen ja tuli kauhee (ihana!) lukio-flashbackki!

Istuskeltiin lähikahvilassa pitkäks venähtäneellä hyppytunnilla (vai mahtoks se olla alkujaankaan mikään hypäri, ehkä kyseessä vaan oli joku ruotsintunti) ja mietittiin joskohan sitä jaksais seuraaville tunneille kammeta. Oi niitä aikoja, suurimmat huolet oli miten saa olemattomalla läsnäololla kurssit täyteen ja pitäiskö ottaa kahvia vai limppaa. Tahtoo olla taas 17-vee. Haluaisin ajatella, että tekisin monta asiaa toisin, mut tuskin ees tekisin - ei virheistä kannata oppia vielä ekalla kerralla... ;D

Oon jotenkin muutenkin hiihdellyt viime aikoina memory lanella, kai se on tää lähestyvä syksy, joka saa miettimään tulevien lisäks menneitä. Fiilistelinkin jossain aiemmassa postauksessa (tässä) miten ihanaa se eka vuosi uudella opiskelupaikkakunnalla olikaan. Niin tahtoisin noihin hetkiin takas, jösses miten fiiliksissä sitä jaksoikaan olla 24/7. (Tai ainakin aika on kullannut muistoja siinä määrin, että muistelen olleeni kauheessa hypessä vuorokauden ympäri.) Nyt kelpais taas pieni irtiotto, uus kaupunki ja uudet ihmiset. Ei sillä, että vanhoissa olis jotain vikaa, mutta mä nyt vaan haluan sitä jotain uutta. Mitä sais olla? Uutta, kiitos.

Pakko tosin tähän väliin vähän fiilistellä (monestikohan oon tässä postauksessa jo fiilistellyt...ootas... aijaa, tää on vasta toka fiilistely, nou hätä siis) vanhoja, kun olin jokunen tovi sitten niiiiiiiiin iloisen yllättynyt ja kovasti otettu ammoisista immeisistä. Tulin tossa jokunen viikko sitten naisen ikään (gaah-gaah-gaah) ja olin vallan liikuttunut, kun niin moni menneisyyden persoona huomioi tämän Facessa. Joojoo, mä ja mun puoltoistasataa ja rapiat lähintä ystävääni, hirvee vaiva heittää onnittelut jonkun seinälle, varsinaista sielunsisaruutta ja -veljeyttä. Tiedän kyllä, ettei niistä ehkä olis tarvinnut kyyneliin asti liikuttua (vetäsin sit heti kolmikymppisestä suoraan vaihdevuosiin ja pieniin hormonityrskyihin) ja suurin osa onnitteluista oli vaan luokkaa "Ai kato, tollakin on synttärit. Ai vast kolkyt, kylläpäs se näyttää vanhemmalta. Sääliks käy, täytyy nyt ees onnitella.", mut olin silti kovasti mielissäni, toki kaikista onnitteluista, mutta etenkin niistä, jotka tuli ihmisiltä vuosien takaa. <3 Niin paljon kuin Facea parjataankin, enkä itsekään sitä varauksettomasti kannata, mutta on se vaan ainakin allekirjoittaneen kohdalla fakta, että moneen kaveriin ei tulis pidettyä minkäänmoista yhteyttä ilman armasta Feissaria. Yhdenkin rakkaan ystävän kanssa ollaan elvytetty ystävyys pitkälti (tai siis mitä pitkälti, vain ja ainoastaan) tota kautta ja vaikkei järin usein nähdäkään, niin oon eri hyvin kärryillä heitin elosta kiitos Facen stålkkailumahdollisuuksien. Toki tossa on sekin puoli, että puhelimeen ei välttämättä tuu tartuttua, kun ne kaverin kuulumiset näkee statuksestakin, itse ainakin syyllistyn moiseen turhan usein. Ööööh, mistähän tää Face-palo tuli? En tiennytkään, että mulla on näin palavia mielipiteitä (tai ylipäätänsä mielipiteitä) ko. asian tiimoilta. No, tulipahan avauduttua. Tästäkin. :)

Muuta avauduttavaa mulla ei taida ollakaan. Viime yö tuli poikkeuksellisesti vietettyä sängyssä ja se oli niin piristävää vaihtelua, että taidan pyrkiä sinne tänäkin yönä. Vähän tuli tänään ulkoiltuakin, kun aamulla taas vilkuttelin bussin perävaloille ja päätinkin sitten käpsytellä osan matkaa ennen seuraavan vuoron tuloa. Töiden jälkeen käpystelin uudestaan ja tuli kyllä tarpeeseen pienet happihyppelyt vaiks olikin simonihkee ilma. Siinä se sit taiskin tää päivä olla paketissa (okei, olin mä siinä välissä kymmenen tuntia töissä ja paistelin sen jälkeen himpessä lättyjä, kun oli kerma menossa vanhaks) ja nyt vois suunnata kohti makkaria, kerrankin siinä vaiheessa kun orastavasti ramasee eikä sillon, kun on jo posottanut sohvalla neljä tuntia. Aijuu, eka täytyy tyhjentää kone, pitäkääs peukkuja, että kaikki on alkuperäisen värisiä, oikasin vähän ja pyykkäsin metodilla 'värillä ei väliä'...Ou well, pitää sitä eloonsa jostain jännitystä repiä. :)

Öhö. Linkitinkin tohon näköjään jonkun kielikurssiversion. No, toivottavasti siinä ei oo mitään rivouksia vaan ihan vaan ne sanat. XD