Sivut

tiistai 2. elokuuta 2011

Sitruunaa sitruunalle

On se kyllä aina mieltäylentävää huomata olevansa vieläkin kykeneväinen taantumaan nelivuotiaan ensiuhmaansa maistelevan oman elämänsä kuningattaren tasolle. Uskomaton on myös se taito, miten ihan leppoisasta olotilasta päästään pahaan tuleen täyteen raivottaruuteen sekunnin sadasosissa. Kaikkihan oli siis alkuun ihan hyvin, päivä mitä leppoisin, kun tiristin hikeä ja nahkaa partsilla ja odottelin, että on aika suunnata mökille. No, as usual, odottelin taas tovin turhan pitkään eli leppoisa odottelu saatiin ilman erityistä vaivannäköä käännettyä vaiheesta 'Ooo mikä ihana paiste, vähänkö ihanaa hörppiä tässä limua ja lukea Pirkan niksejä...' tilaan 'Ai te ootte jo autossa ja tulossa, no, öö, ootas, menee hetki...'. Jotenkin se leppoisuus siinä inan karisi, kun yritin pakata ja syödä kymmenessä minuutissa samalla kun tajusin, että osa mökkigarderobista on joko a) likaisena pyykkikorissa tai b) märkänä koneessa. Inhoon lähtee niin, että kämppä on kuin pommin jäljiltä, joten sovitaanko, että yhdelläkään huolto- tms. miehellä ei oo asiaa siihen läävään lähipäivinä eikä siellä esim. oo jäänyt levy päälle, eiks jeh. No, tässä vaiheessa yritin vielä kynsin hampain pitää kiinni letkeestä mökkifiiliksestä, mutta se ei sitten vaan onnistunut...

Kun pääsin autolle, niin huomasin että äippä oli ystävällisesti siirtynyt takapenkille, jotta mulla olisi paremmin tilaa etupenkillä. Joku olisi ottanut tämän ystävällisenä eleenä (jollaiseksi se epäilemättä oli tarkoitettukin), mutta allekirjoittanut hampaitaan kiristellen ilmoitti äipälle, että sopii siirtyä etupenkille, koska "minä en ala äitiäni takapenkillä istuttamaan". Tällä välin isukki oli puhelimessa ja jestas sentään, kun kuningatar joutui ihka itse sumplimaan kamojaan takaluukkuun, palaa siinä kai käämi vähemmästäkin. Tykkään enempi shoppailla hiukan pienemmässä marketissa, mutta suuntasimme suurempaan, koska äipän piti uusia ko. marketin etukortti. Näin ainakin luulin, mutta marketin pihalla kävi ilmi, että ko. korttiasia olikin jo hoidettu ja olisimmekin voineet mennä siihen pienempään ja kivampaan markettiin. Miten mua näin koetellaan, seuraavaksi varmaan tulee ne heinäsirkkaparvet... No, yritin vielä sitkeästi tavoitella mökkifiilistä ja lohduttauduin, että tästä suuremmasta marketista sentään saa niitä hyviä Sorrin salaattisekoituksia, jotka etenkin mökkioloissa ovat kovasti näppäriä. Tai sitten ei saa jos ko. hylly ammottaa tyhjyyttään. No, on täällä sentään monipuolisempi lihavalikoima, jos sitten jotain pihviä grilliin. Tai ainakin käsi täyteen marinadia, kun näköjään joku suojakaasuun pakattu possu ei ollutkaan ihan niin tiivis. No, pirteeltä irtotiskin tytöltä tiedustelemaan joskohan saisi kädet pestä tms, ja sitten hieromaan sillä tarjotulla käsidesillä marinadit vähän paremmin iholle ja vielä toiseenkin käteen. Onneksi se piilarikin alkoi just kaihertamaan, mut kauheesti ei viittis noilla marinadi/käsidesi-käsillä silmiä sorkkia. No, onneks pääsee sentään laittamaan kaikki nää lihat ja maitotuotteet ja muut kylmää vaativat näppärästi porukoiden isoon kylmäboxiin, jonka saa auton piuhalla kiinni ja surraamaan, senkun vaan iskee sen kylmintä sisältävän kassin sisään. Ai, te ette ottaneetkaan sitä mukaan, vaan sen pienen kylmäkassin, johon kamat täytyy pakata yksitellen, jotta mahtuu ees kolmasosa siitä mitä siihen isompaa olis mennyt. No, mut otetaan sentään jätskit vai pysähdyttäiskö ihan reissulla ja nautittais jädet rauhassa. Ai, sä et haluu suotta pyssätä missään eli haluutte nauttia nää jädet tässä parkkiksella autojen keskellä? No, ajettaisko kuitenkin jonnekin syrjemmälle, et olis hiukka viihtyisämpää. Ai, sä pärähdät tähän mun jatkuvaan kiukutteluun ja tasan tarkkaan vedät sen jäden kiukulla tässä parkkiksella. Okei.

No, hyvä ruoka, parempi mieli eli raivotar leppyi jäden (sitä ihanaa sitruunajädeä, löytyi sentään sitä lempparia sieltä isommastakin marketista) myötä. Pidin kuitenkin varmuuden vuoksi mykkäkoulua vielä seuraavat puol tuntia, mut aiemman käytöksen huomioiden etupenkki tuskin oli siitä kovin pahoillaan...  Tästä siis päästään johtopäätökseen, että mä niin tarviin miehen. Paljon katu-uskottavampaa kiukutella miehelle kuin tälleen kolmikymppisenä viattomille ja vain ja ainoastaan hyvää tarkoittaville vanhemmilleen. Miehen kanssa moisen draaman vois vetää parisuhteen piikkiin ja syyttää vaikka hormoneita, mutta vanhemmilleen kiukutellesaan sitä on vaan, no, vanhemmilleen kiukutteleva lapsi. Kolmikymppinen lapsi. Jipii. Just täksi halusin isona tulla.

No, nyt yritän hyvitellä vanhuksia lohisalaatilla, sillä samalla kombolla jonka Ystävistä parhain lauantaina rakensi. Pitäkääs peukkuja, että munkin kastike onnaa ees puoliks niin hyvin, on parhaillaan jääkaapissa maustumassa. Taidankin käydä kurkkaamassa miltä hää vaikuttaa, niin pääsevät salaatille heti uutisten jälkeen. <3

PS Niksi-Pirkassa joku kurjuuden maksimointiin uskova antoi vinkkejä: Kulmat kuulemma tulee nyppiä päänsäryn aikaan, kun päähän kerran sattuu muutenkin ja tupakointi lopettaa flunssassa, kun olo on jo valmiiksi hirveä. :) Mun vinkki on lakata varpaankynnet portailla, niin ei tarvi olla ihan niin pahasti kaksinkerroin ja raidat (hiuksiin) kannattaa tehdä hammasharjalla, tulee hyvää jälkeä.


6 kommenttia:

  1. Raidat hammasharjalla, pitää kokeilla varmaan joskus. :DD

    VastaaPoista
  2. Juu, hammasharja on ihan ehdoton raitoja tehdessä. Käyttelin harjaa jo vuooooosia ennen kuin ne "ripsariharjat" ilmestyi väripaketteihin. Toi hampiharja on kuitenkin paljon sellasta väripaketin harjaa jämäkämpi ja hiukset ei takerru sen harjan ympärille. Suosittelen! (En valitettavasti voi ottaa tästä keksinnöstä kunniaa, vaan sain vinkin alkujaan yhdeltä kamulta.) :)

    VastaaPoista
  3. Muuten luin tota samaa Pirkkaa. Huh huh. Mulla on myös toi sama, että en mielelläni jätä kotia sekaisin, kun lähden johonkin.

    VastaaPoista
  4. Pirkan niksit on vailla vertaa! Mun lemppari on se, missä kehotetaan säästämään kihloissa ja valkkaamaan vaan leipäpussin sulkijat oikeella päivämäärällä. :D Toinen helmi on se, jossa silmälasipäisille henkilöille vinkataan sukkahousujen käytöstä vuoristoradassa, sukkikset vaan päähän, niin pysyy rillit päässä kurveissakin.

    Juu, en tosiaan mielellään jätä kämppää sekaisin, mutta jostain syystä niin AINA käy... :/

    VastaaPoista
  5. Mun känkkäränkkä, mun pieni länkkälönkkä! <3

    VastaaPoista
  6. Känkkis on mun toka nimi, kaunis, sointuva ja useimmiten turhan osuva. ;)

    VastaaPoista

Oi ihanuutta, kommentit on parhautta! ISO kiitos, tykkään! :)