To do 2012

Noni, se ois sitte 2012. Vau. 

Oon lueskellut useammankin 2011-summauksen ja kateellisena ihastellut miten hyvin porukka osaa jäsennellä ja summata + erityisesti miten elämyksellinen ja tapahtumarikas mennyt vuosi monille oli. Omastani en valitettavasti voi sanoa samaa, melkoisen tasapaksua ollut ja se elämä on edelleen hakusessa. Hyvät lähtökohdat siis alkaneelle vuodelle - tästä ei voi kuin parantaa!

Viime vuodesta ei siis tunnu löytyvän eritysen mainitsemisen arvoisia juttuja, mutta jos otetaan top 5 puolesta ja vastaan:

 

TOP 5 JEE

1 Vietin entistä enemmän aikaa perheen parissa. ♥

2. Rakastuin mökkeilyyn aina vaan uudelleen.

3. Suoritin jossain määrin itsetutkiskelua ja kasvoin toivottavasti edes piirun verran ihmisenä.

4. Yritin olla aiempaa säästäväisempi. Onnistuin tässä osittain.

5. Starttasin blogin ja löysin sen myötä ihan mahtavia tyyppejä ja tarinoita. ♥♥♥

TOP 5 BUU

1. Etäännyin muutamasta ystävästä tyystin ja passivoiduin muiden suhteen, tämän myötä olin ajoittain melkoisen yksinäinen.

2. Kasvoin ihmisenä fyysisesti.

3. Lähipiirissä ilmeni terveydellisiä haasteita.

4. Lähipiirissä ilmeni taloudellisia haasteita.

5. Toiveet uudesta urasta, arjesta, ystävistä, minästä jäivät täyttymättä.

Itsepetos on avain onneen vol. 1 täältä.

Vuoden 2012 konditionaalit eli toivotaan toivotaan -lista:

- Saisin toimeksi kastella kukat säännöllisesti, niin ettei kasvikunnan vaihtuvuus olisi niin suuri.

- Jaksaisin tehdä työeväät valmiiksi jo edeltävänä iltana.

- Kasvattaisin liikunnallisuuttani olemattomasta kohtalaiseen.

- En päästäisi kämppää lääväksi.

- Löytäisin uuden työn.

- Lähipiirin potevat tervehtyisivät ja muut pysyisivät terveinä.

- Viettäisin sohvalla aikaa vähemmän.

- Jaksaisin viilata kynnet useammin.

- Valkkaisin seuraavan päivän vaatteet jo illalla eikä kolme minuuttia ennen bussin lähtöä.

- Olisin säästäväisempi.

- Saisin vuorokausirytmini oikaistua ja nukkuisin enemmän arkisin.

- Verestäisin ja vahvistaisin vanhoja ystävyyksiä.

- Ulkoilisin enemmän.

- Olisin suvaitsevaisempi kuitenkaan omista periaatteistani tinkimättä. (Haa! Tosi suvaitsevaista iskeä tähän reunaehto... :D)

- Jaksaisin huolehtia kodistani paremmin.

- Saisin oman kodin (ees 2020 mennessä, jooko).

- Kävisin kuntosalilla enkä vain maksaisi jäsenyydestä.

- Olisin kärsivällisempi.

- En purkaisi omaa pahaa tuultani rakkaimpiini.

- Olisin itsevarmempi.

- Kartuttaisin muistoja.

- Voittaisin lotossa. Hmmm, tää saattaisi edellyttää lottoamista...

- Pääsisin jonnekin reissuun.

- Nauraisin paljon.

- Itkisin vähemmän.

- Olisin terveydellisesti paremmassa kunnossa.

- Saisin uusia ystäviä.

- Olisin sosiaalisempi.

- Kävisin onnistuneesti kampaajalla.

- Olisin suunnitelmallisempi ruokakaupassa.

- Pesisin illalla meikit.

- En myöhästelisi töistä.

- Varaisin ajan hammaslääkärille.

- Oppisin jonkin uuden taidon. Ihan mitä vaan!

- Olisin rennompi.

- Löytäisin istuvat farkut.

- Olisin ennakkoluulottomampi.

- Kävisin enemmän Helsingissä.

- Kävisin paljon mökillä.

- Saisin nähdä rakkaimpani huolettomina ja onnellisina.

- Olisin huoleton ja onnellinen.

- Löytäisin täydellisen meikkipuuterin ja parit kivat korvikset.

- Kiinnostuisin politiikasta.

- Olisin pirteämpi.

- Bloggaisin tiuhempaan.

- Saisin enemmän aikaiseksi.

- En olisi niin arka.

- Kokkailisin useammin.

- Kutsuisin ystäviä kylään.

- Olisin avuliaampi.

- En nitkauttaisi niskaani / selkääni.

- En olisi kateellinen.

- Kävisin Ikeassa ostamatta mitään.

- Lopettaisin syömisen siinä vaiheessa kun olisin täynnä.

- En torkuttaisi tuntitolkulla aamuisin.

- En unohtaisi ladata MP3: sta ja kuuntelisi aamubussin hälyä kuulokkeiden läpi.

- Söisin ravintolassa vain pääruoan ilman jälkkäriä.

- En näkisi painajaisia.

- Luottaisin ihmisiin enemmän.

- Tyhjentäisin astianpesukoneen heti pesun mentyä.

- Olisin enemmän avuksi mökillä.

- Siivoaisin lipaston laatikot.

- Huoltaisin kengät säännöllisesti. Tai ees joskus.

- Olisin tyytyväisempi itseeni.

Itsepetos on avain onneen vol. 2 täältä.

 

Tuleekin kiireinen vuosi. Starttaan sen tyhjentämällä pyykkikoneen nyt eikä vasta aamulla, kun vaatteet on ihan ryntyssä, tekemällä eväät ja ottamalla huomisen vaatekriisin jo tänään. Adios ja parhainta tätä vuotta!

Yks vielä ja vielä yks

Hmmmm... Oon oikeesti aika innoissani tästä vaihtuvasta vuodesta. Okei, juhlapyhä ja sen rajalliset viettovaihtoehdot herättää edelleen pientä närää, mutta se on kivaa, että vuosi vaihtuu ja voi taas olla pari kuukautta viikkoa päivää intsinä tehdyistä lupauksista, ruokaremontista, vuorokausirytmin oikaisusta, laskujen mapittamisesta, ajoissa töihin ehtimisestä, ystävien muistamisesta, kenkien huollosta, kukkien kastelusta, säännöllisestä siivouksesta ja kuntoilusta. Jippajei!

Oon myös hämmentävän innoissani pari päivää sitten öbaut viidentoista vuoden tauon jälkeen löydetystä neulomisharrasteesta. Miksei kukaan kertonut, että se on niin rentouttavaa? Oon ihan rakastunut tohon tulevaan maailman rumimpaan kaulaliinaan, eilenkin rentouduin sen parissa aamuviiteen (se vuorokausirytmin oikaisu alkaa vasta huomenna). Ihan sairaan kivaa, tohon jää niin koukkuun! Jos yks kierros (mikähän sen oikee nimi on, kierros, kerros, rivi, wot?) vielä ja sit vielä yks, aaa kato nyt toi sävy vähän vaihtuu, täytyy vielä pistellä pari riviä. Mulla on ihan älyttömän kaunis lanka, Novitan munakoiso, pölläsin kuvan niiden sivuilta, en kehdannut ottaa kuvaa tosta mun ruhjusta. Mun langassa on kyllä vissiin joku laatuvirhe, ei oo olleenkaan niin sileen näköstä kuin noi hanskat, mun näyttää kerran, kaks puimuriin jääneeltä. Mut vika siis selkeesti langassa, ei sen käyttäjässä.

Noi hanskat siis tehty sillä munakoisolla, kuva täältä.

Toi mun kaulaliina (, joka siis on ainoo malli josta ehkä kykenen suoriutumaan, suoraan vaan ja yhtä plaatua) on siis jotain rumuutta, leveys vaihtelee suunnilleen seitsemän sentin haitarissa ja jälki tosiaan on kumman nyppystä. Tällä tahdilla hää on valmis suunnilleen 2014. Mut mulle hää on maailman kaunein, koska hää on todellista terapiaa. Voiks olla letkeempää kuin tikuttaa tota menemään vailla ajatusta! Ihan mahtia! Mun tuleva vuosi ja tulevaisuus on sinetöity, nyherrän jatkossa kaiken vapaa-aikani ton parissa sohvannurkassa. Nih!

No joo, ehkä yritän malttaa uhrata aikaa ens vuonna parille muullekin jutulle, joista tulikin mainittua suurin osa. Onks kellään mitään persoonallisempaa lupausta vai meneekö muutkin tolla naistenlehtilinjalla? Vai ootko inhorealisti etkä lupaa mitään? 

Miks mun 'kerää miljoona leimaa puolessa vuodessa' -kortit menee aina vanhaksi toka vikan leiman kohdalla?

Toi lompakosta turhana ulkoistettu läjä symboloikoon sitä puhdasta pöytää, jolta huomenna startataan. En varsinaisesti lupaa mitään (nää on niin nähty), mutta toivon, että voisin tulevana vuonna olla kaikinpuolin tyytyväisempi itseeni. Toivon sitä samaa sulle, rakastetaan itseämme (ja pikkasen myös toisiamme)!

Määää sydän määää täällä.

PS Naapurissa on kuulemma startattu vuoden 2012 kuntohaaste jo tänään, jälkikasvu juossut ympäri kämppää heti aamusta, HCR ilmeisesti siintää suunnitelmissa. Eiku se onki vaan puolikas, kyllä näillä on selkeesti tähtäimet korkeemmalla pidemmällä. Huoh.

Perinteiset juhlapyhä-pre-IPR:t

Huhhuh, olipas kunnon hormonimyrsky... Kaatoi tän tädin tantereeseen ja pisti virrat poikki hetkeks tyystin. Suolavettä satoi tulvaksi asti ja mielipahan puhuri vavisutti koko kehoa. No, kuten moni myrsky, niin tääkin nousi yllättäen (okei, ei tää nykyään enää ihan puskista tuu) ja oli melko nopsasti ohi. Nyt on aika jälleenrakennuksen ja tuhojen korjauksen. Pussi pakasteherneitä kiitos, simmut niin turvoksissa ettei meinaa nähdä naputella.

Nyt on kyllä niin kaikkensa antanut olo, silmät tosiaan niin turvoksissa, että sattuu liikutella niitä. Okei, toi kuulosti kummalta. En mä nyt varsinaisesti liikuttele niitä, mut siis sattuu, kun esim. katsoo ylöspäin. Sanotaaks sitä silmien liikutteluks? No, mitä ikinä onkin niin on tuskasta ja nenä ihan tolkuttoman tukossa. Sen siitä saa, kun pitkän (okei, olin vaan kolme päivää töissä, mut puolkuntosena se tuntui tuplalta) viikon päätteeksi tekee sen virheen, että dippaa varpaankärjen itsesäälin äkkisyvään lampeen. Siinä lätäkössä on kyllä sellasia virtauksia ja pohjakin vissiin juoksuhiekkaa, kun niin hyvin imaisi mukaansa. Ensin vaan viattomasti tuumasin hieman harmistuneena, että vaisuiks on käyneet nää vuodenvaihteet ja sit jo porasinkin ihan täpöllä. Nollasta sataan nanosekunnissa.

Hei oikeesti, what's with my kädet??? Seuraavaks otan kriisin noista nakeista.

Ollakseni ihminen, joka ei a) perusta juhlapyhistä (nyt tarkoitan näitä pippalointipyhiä eli vuodenvaihdetta, vappua ja juhannusta) eikä b) viihdy väkimassoissa eikä c) jaksa ymmärtää moisten "pakkopyhien" hössötystä, sain kyllä kauheen luonnikkaasti otettua hirveet kilarit siitä, ettei huomiseks oo sen suurempia suunnitelmia. Tai on itse asiassa ihan parhaat suunnitelmat eli laatuaikaa siskon kanssa ♥. Oikeesti ihan ykköstä ja vaihtoehto, jonka mitä luultavimmin valitsisin vaikka millasten vaihtoehtojen joukosta. Mutta sehän ei nyt ollut se pointti, vaan se että vaihtoehtoja ei juuri ole. Mulla on (kyseenalainen) kunnia olla erinäisten ja -laisten kaveriporukoiden pitkälti ainut sinkku ja viime vuosien pakkopyhät kun on olleet lähinnä parillisten huvituksia, niin on ollut hiukan hiljaista.

Normaalisti mua ei ollenkaan vaivaa olla pariton muiden paritel eiku siis pareillessa, mutta jotenkin toi korostuu vähemmän viehättävällä tavalla tälleen pyhinä. (Ja häissä. Anna mun joskus mennä häihin varteenotettavan avecin kera, jooko, pliis.) Oon jo alistunut siihen, että sosiaalinen elo on notkahtanut melkoisesti viime vuosina (ja sillä tätä blogiakin starttasin, kun oli tarkoitus etsiskellä elämää sohvan ulkopuolelta, näköjään vaan päädyin sohvalle ruikuttamaan sen puutteesta), kun lähipiiri viihtyy paremmin siippojensa kainaloissa kuin meikäläisen seurassa, mutta jotenkin toi aina iskostuu näin juhlapyhinä. Ennen sentään oli jotain vaihtoehtoja (, joista usein kieltäydyin, koska en oo "juhlapyhäjuhlija"), mutta nykyään kaikki viettävät pyhänsä siipan vanhempien kanssa mökillä, siipan kavereiden ja näiden tyttö/poikaystävien kanssa, oman perheen kesken, tms. sinkumman ystävän pois rajaavalla tavalla. Ymmärrän tän täysin (niin mäkin varmaan tossa tilanteessa tekisin), mut ei mun tarvi siitä tykätä. :)

Ei lapset, tässä ei tapahdu mitään rivoa. Täti vaan kauhoo kaksin käsin popcornia.

Tän johdosta siis otin kunnon itku-potku-raivarit, pikkasen tälleen etukäteen, kun ei viitti sit huomenna siskon iloks pillitellä. Eikä mua huomenna pillitäkään, kun mulla on tosi kiva ilta. Kun nyt vaan on tällanen ihminen, jolla ei oo ikinä kaikki hyvin, niin pitäähän sitä jostain kriisiä repiä. Joo, mulla on ihan huippukivat uuden vuoden suunnitelmat. Siistii. Mut oisin kyllä halunnut päästä kieltäytymään joistakin pippaloista. Ei juma. Mun elämä on niin peestä. En kestä. Byäääh. Kukaan ei rakasta mua. Byäääh. Oon ruma. Byäääh. Ei kavereita. Byäääh. Tukka huonosti. Byäääh. Sukat valuu. Byäääh. Nenä valuu. Byäääh. En jaksa. Byääh. Oisko jotain syötävää? Byääh. Oon läski. Byäääh. Ai kato, popcornia. Niisk.

Rullaati rullaa

Phuh, nyt on joulukin juhlittu ja myrsky riepotellut vähemmän jouluista maisemaa. Meillä ei (ainakaan toistaiseksi, kop kop) jouduttu verestämään survival taitoja sähköjen puutteessa (mitähän taitoja mä oisin verestellyt, don't have such...), mutta mökillä kuulemma olisi ollut toinen juttu, siellä oli naapuri viettänyt sähköittä tovin jos toisenkin. Puuvahingoiltakin vältyttiin, likeltä liippas, mutta se periks antanut haapa teloi onneks vaan linjoja, ei taloa ja/tai autoja. Melkoinen myräkkä siellä tuntui vieläkin olevan, kun otin äsken pikaisen happihyppelyn leffanpalautuksen merkeissä.

Joulu menikin kuumeisissa merkeissä, tää mun mysteeritauti jatkuu aina vaan. En siis normaalisti kuumeile ollenkaan, mutta nyt on pidellyt viikon verran kummaa on/off -kuumetta. Pienen lihas- ja päänsäryn ja kurkkukivun lisäks ei oo ollut muuta kuin tota kuumetta. (Ja ihan törkee väsymys, mut se ei taida juurikaan poiketa normaalista.) Nenä, poskiontelot, kurkku, korvat ja keuhkot on ronkittu, nielu viljelty ja tulehdusarvot tsekattu. Jälkimmäiset inan koholla, mut muut ok eli huomenna töihin. Olo ei oo järin freesi vieläkään, mutta ei kai se lepäilemälläkään sitten parane, kun ei tästä reilun viikon koomailusta oo ollut moksiskaan.

Oon nyt hiihtänyt viikon pitkälti pyjamassa (aattona tein poikkeuksen ja vaihdoin verskoihin) ja jessus, että oli tuskaa laittaa normivaatteet päälle tänään. Ensinnäkin farkkujen vyötärölle oli käynyt jotain kummaa (ilmeisesti ne voi myös kuivakutistua), eikä se (siinä vaiheessa kuume oli laskussa) jatkuva hikoilu tehnyt olosta järin paljon hehkeämpää. Mulla oli paidanselkä ihan litimärkä, kun pääsin lääkärireissun jälkeen kotiin, innolla ootan huomista töihin menoa... 

Jaahas, nyt taitaa taas tulla vilu, joten kaivaudun tiiviimmin vällyjen alle. Toivottavasti tuuli ei enää heiluttele puita juuriltaan ja sähkötki pian pelaisi pitkin maata. Just kattelin päivällä Facesta, kun yks työkamu tiedusteli josko pääkaupunkiseudulta löytyisi pakastintilaa... Hurjasti tsemppiä kaikille, joille myräkkä on aiheuttanut konkreettisia ongelmia! Tsemppiä myös meille moniongelmaisille, joilla on muuten vaan vaikeeta ja virta vähissä vaikka sähköt pelaisikin... ;D

Aijuu, tein tapaninpäiväksi rieskarullia, jotka on olleet kovasti tykättyjä erinäisissä illanistujaisissa. Mikään oma resepti tää ei toki oo (hei, mikään ei oo, multa ei vaan synny omia reseptejä, kun jo niiden noudattaminenkin on turhan usein turhan haasteellista), vaan kaverilta pöllitty ja pikkasen tuunattu. Joku versio näytti löytyvän myös rieskapuketin kyljestä (Fazerin täysjyvärieska on hyvää ja rullautuu nätisti, tein toisen sortin jostain muusta ja se halkeili ikävästi), näitä soveltelemalla syntynee kivaa napsittavaa vieraille. Tein kahta eri sorttia, lihaisaa ja kalaisaa:

Lihamössö

- kylmäsavuhärkää/kinkkua tms.

- maustettua tuorejuustoa (esim. paprika, taco, aurinkokuivattu tomaatti)

- smetanaa

- yrttejä (esim. basilika, viinisuolaheinä)

- mausteita (esim. musta- ja viherpippuri)

Kalamössö

- kylmäsavukirjolohta

- maustettua tuorejuustoa (esim. yrtti)

- smetanaa

- tilliä

- mausteita (esim. musta- ja sitruunapippuri)

Pilko liha/kala ja yrtit pieneksi ja sekoita kaikki keskenään. Levitä mössö rieskalle ja rullaa, nipsaise kuivat päät pois ja viipaloi rulla osiin (4-6 suupalaa). Anna maustua jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua. Ei vois simppelimpää olla! Rieskapaketilliseen (Fazer 7 kpl = öbaut 30 annosta) menee ½ prk smetanaa ja 150-200 g tuorejuustoa / mössö. Kalaa/lihaa n. 100 g.

Tein myös lohileipiä, jotka ei tänä vuonna olleet ihan niin hyviä kuin viimeks, kun mulla kävi pientä kämmiä raaka-aineiden kanssa. Jos teet näitä, niin huomioi, että pakastimessa lymyilevät katkaravut eivät välttis enää ole kuosissa (parasta ennen 10.8.2011) ja että jos teet samalla rieskarullia, niin reilu puolet yrttituorejuustosta menee niihin eli osta kaksi purkkia... 

Lohileivät

- saaristolaisleipää, limppua tms.

- kylmäsavukirjolohta (n. 100 g)

- katkarapuja (desi tai kaks, riippuen miten suuri ystävä olet, toimii myös ilman jos se "kyllä mulla taitaa olla pakkasessa yks pussi katkiksia, en viitti ostaa" -pussi osoittautuu parhaat päivänsä nähneeksi)

- punasipulia (n. puolet / maun mukaan / minkä verran jaksat viipaloida)

- sitruunan mehua (pari puristusta puolikkaasta)

- creme fraiche (50-100 g, vähemmänkin jos tuorejuusto ei lopu kesken)

- yrttituorejuustoa (150-200 g)

- mausteita (esim. musta- ja sitruunapippuria)

- tilliä

- jos juokseva hunaja ei ole jähmettynyt tai jos on ja jaksat sen sulattaa, niin pieni loraus hunajaa, toimii myös ilman

- keitettyä kananmunaa, tilliä ja pari katkista koristeeksi

- myllystä ripaus suolaa koristeen päälle

Hienonna kala, sulatetut katkikset, tilli ja sipuli. Sekoita kaikki aineet keskenään ja mausta sitruunalla ja (esim.) pippureilla. Annostele mössö leipäviipaleiden päälle ja koristele kananmunalla ja tillillä, ripsaise hieman suolaa päälle. 

Tää tais olla viime vuonna Pirkassa jonkinlaisena versiona, jota sitten hiukan varioin, alkuperäistä ohjetta en enää löytänyt. Mulla tosiaan loppui se tuorejuusto kesken eli siitä tuli turhan creme fraiche -voittoinen, vaikka yritinkin maustaa sen makua piiloon. Reilusti siis tuorejuustoa ja sitä cremeä lähinnä notkistamaan hommaa, smetanakin käy. Tääkin saa maustua kylmässä mahd. pitkään, mutta leivät kannattaa tehdä vasta viime tipassa etteivät vetisty. 

Tein tapaninpäivän pöytään myös salaattia, joka kuulemma oli hyvää, itse en sitä testinyt. Olisin halunnut tehdä melonisalaatin vastapainoksi joulun vähemmän kevyille herkuille, mutten ollut ihan vissi josko aatonaattona ostettu meloni olis ollut järin freesiä enää tapanina. Korvasin sitten melonin omenapäärynällä ja se näytti toimivan ihan hyvin. Liruttelin omppupärskyn päälle vähän mansikkabalsamicoa (siirapilla saa kivat raidat) ja kulhoon kaveriksi salaattia (salanova), viinisuolaheinää, cashewpähkinöitä, brandy-pähkinä-juustoa, säilykepersikkaa (mehussa), kana- ja pekonikuutioita ja krutonkeja. Sekaan vielä loraus sitruunamaustettua avokadoöljyä ja homma oli pihvi. Eiku salaatti.

Edit 22:43: Jumantsui! Oon jo mooooonta kertaa unohtanut toivottaa tervetulleeksi Maaman, ihanaisten lukijoiden viimeisimmän vahvistuksen. Ole lämpimästi tervetullut, pistän tän huonon emännöinnin ton kuumeilun piikkiin... :)

Joulua!

Ihanaa joulua ihan kaikille!

Acata

  

 

 

Keskiaikaista hissimusaa suolatussa sängyssä

Mikä on tehokkain tapa selättää joulustressi? Viettää vaan joulunalusviikon kuumeessa, niin ei tarvitse stressata lahjaostoksia, joulusiivousta tai leipomuksia. Eikä hirveesti mitään muutakaan.
Tällä viikolla on mm. :

- Kuunneltu Pulssin totaalisen jäätävää jonotusmusaa. Se oli joku täydellisen epävireisten soitinten kombo keskiaikaisella hissimusateemalla. Vain säkkipilliversio ois voinut olla pahempi. (Sitä torin tuntumassa toisinaan musisoivaa säkkipillistiä ei muuten oo näkynyt hetkeen. Sääli, niin ilo korville ollut hää.)

- Pakoiltu hyvännäköistä lähikaupan miestä hyllyjen välissä. Miks se on aina vuorossa, kun mun ostoskori ei kestä katseita (= eineksiä + herkkuja)? Tällä viikolla oli vielä epäviehättävyyden maksimointi päällä, kun siihen mikroriisipuuro/maksalaatikko/kingis/kinuskimunkki/limu-komboon oli vielä yhdistetty varsin autenttinen kuumeluukki eli harmaankalpea hipiä, megalomaaniset (siis jos ihminen on nukkunut suurimman osan viikkoa niin miten voi näyttää vastikään haudasta revityltä??) silmäpussit ja linttaan nukuttu tukka. On kyllä edelleen mysteeri tää mun sinkkuus...

- Vietetty 70% viikosta kotona ja tästä 99% sängyssä. Tai no, ehkä siellä jääkaapilla on kuitenkin mennyt prosentuaalisesti hiukan enemmän aikaa.

- Katottu kaverilta ikuisuuslainassa ollut Gilmoren tyttöjen kutoskausi. Kuviteltu viimeiseen jaksoon ja viimeiseen ottoon asti, että kyseessä on vimppa kausi. Ihmeltelty, että hiukan tää jäi kesken ja todettu pienen guuglauksen jälkeen, että kausia on kaikkiaan seitsemän. (Oon muuten tota sillon tällön ykköseltä seurattuani pitänyt sitä sanailua paikoitellen vähän turhan nokkelana ja paikoitellen tosi ärsyttävänä, mutta pienessä kuumepöhnässä ja ilman tekstitystä toimi ihmeen hyvin.)



I'm afraid that the ultimate gift ship has sailed. A while ago. It's probaly in Fidji by now.

- Todettu, että Stockan läpi oikaisu pienessä kuumepöhnässä aatonaatonaattona ei ole hyvä idea.

- Tapeltu to-del-la takkuavan netin kanssa. Laiminlyöty tästä syystä myös Bloggeria.

- Kuolattu Javier Bardemia. Katsottu siinä ohessa Eat Pray Love, joka ei ollut elokuvana ihan niin huono, kuin mitä siitä oli lupailtu. Katsoin tosin Director's cutin, tiedä sitten millanen se teatteriversio on ollut. Kirja on kyllä jakanut aika hyvästi ihmiset kahtia. Mulla oli se lomalukemisena kevätreissulla ja sinne rantsulle sopi ihan täydellisesti. Pidin siis, mutta esim. toinen työkavereista ei päässyt alkua pidemmälle ja toinen ei kehdannut sanoa että inhosi sitä, totesi vaan ympäripyöreesti ettei ehkä ollut ihan hänen juttunsa.

Penelopella on kyllä aika rankkaa. Ressu on niin ruma ja lahjaton ja sit vielä tollanen mölli miehenä.

Sääliks käy.

- Pahoiteltu melko voimallista valkosipulin löyhkää melko söpölle lääkärille. Kaottu nieluviljelyssä.

- Saatu vallan ilahduttava hymy aamubussissa kanssamatkustajalta. Hää tais vähän flirtata tai sit hällä oli vaan roska silmässä. Huono näkö ainakin, jos ei muuta, meitsi kun tihkui sitä aamukahdeksan 'tulen töihin eilisessä meikissä ja tukassa ja kuumeessa, kun pakko saada pari hommaa hoidettua' -glamouria. Hymy oli sitäkin ilahduttavampi.

- Syöty pahimpaan makeannälkään kettu-karkkeja. Ei ne olleetkaan ihan niin pahoja. Ihan.

- Saatu keskiviikkona postiluukusta mahtuakseen liian iso paketti, joka täytyy noutaa yhdestä Suomen (siis Suomen, ei pelkästään Turun) ruuhkaisimmasta postikonttorista. Onneks oisin ollut tiistaina ja torstaina kotona sitä vastaanottamassa.

- Häröilty siskolle puhelimeen vastattaessa. Keräilin puhelimen soidessa sen verran syvästä koomasta etten ollenkaan tajunnut onko tulossa työ-vai henkilökohtaisempi puhelu. Se näytössä vilkkuva siskon kuva siis ei antanut tarpeeks vinkkiä.

- Suolattu popcornien lisäksi myös sänky. (Mitä ikinä oireita tää tauti onkaan pitänyt sisällään, niin makuaistin ja / tai ruokahalun menetys ei oo niihin kuuluneet...)

- Oltu jostain syystä kaiken kaikkiaan yllättävän hyvällä tuulella. Ja vain kaksi päivää töissä. Hmmmm.

- Peruuteltu menoja ja lykätty työjuttuja ens viikolle. Hyviä välipäiviä mulle!

- Mietitty tapaninpäivän menyytä, kellään mitään hyviä jouluisia drinksuvinkkejä? Lämpösiä on netti pullollaan, mut viileempiä joulutunnelmia tuli vastaan vähän vähempi. Täytyy ehkä ottaa suhteet käyttöön ja tiedustella asiaa ammattilaiselta - toisilla on tuttavapiirissä lääkäreitä, asianajajia, pankinjohtajia yms. ihan joutavia, paljon pidemmälle pääsee kun kamu on baarimestari. 

- Syöty lukuisia Strepsilsejä.
 

- Todettu, että tukan voi kuumeessa nukkua todella jännästi pystyyn. Siis aivan päälaelta. Siis aivan pystyssä. Päälaelta. WTF?

No joo, olihan tässä. Nyt taidan valua tästä risti-istunnasta kyljelle ja heittää Bridesmaidsin pyörimään. Oli hiukan hintsu toi lähiärrän anti, mut tähän koomaan toi on varmaan ihan passeli. Ja siinä on näköjään Gilmoren tyttöjen Sookie, niin pysytään teemassa.

Mut pysykääs muut terveenä, niin mäkin yritän parantua aatoksi.

Edit 03:35: Se Bridesmaids oli ehkä huonoin leffa ikinä. Jotenkaan mulle ei tosta kannesta käynyt ilmi toi genre eli joku ihme feminiiniversio pissakakkahuumorista. Hyi hitto miten huono leffa, en ymmärrä miks ees jatkoin katsomista ekan kymmenen minuutin jälkeen. Ziisös.

(Maailman epäseksikkäin mies täältä ja pariskunta täältä.)

Good stuff

Oi mikä viikko takana! Oon ollut ihan hurjan hyvillä fiiliksillä kiitos ihanien ystävien. Torstaina näin työreissussa Ystävistä parhainta ja oli taas ihan parhainta. Taas jäin miettimään josko oon ihan väärässä kaupungissa, kun toi Hki vaan väläyttelee kaikkea ihanaa siellä piipahtaessa. Oli perinteisen mahtava ilta ja haikein mielin suuntasin Turun junaan.

Eilen näin toista ystävää ja sain jopa suoritettua pientä joulushoppailua. Hyvin pientä, silllä rakkaimpien kanssa on sovittu, että tänä jouluna nautitaan toisistamme, ei materiasta. Muutaman puketin olin pakotettu hankkimaan tahoille, joilta joulumuistamista on odotettavissa. Ärsyttää hankkia jotain vain sen takia ettei itse olis paketitta, kun toinen ojentaa lahjaa, vihaan niitä Ai sori, en tajunnut että vaihdetaan lahjoja -tilanteita yli kaiken.

Tää jäikin nyt lyhkäseks Ystävät on parasta huumetta -purkaukseks, takkuaa netti ihan totaalisesti ja mennyt tovi tässä säätäessä. Nyt pakko painua suihkuun sillä illan suunnitelmissa glögi tai kaks Turun yössä. Uuuu.