Ugh

Guaaaah... Räpsähti sitten toi vimonen lomaviikko käyntiin. En ota tätä kovin hyvin. ;D On taas ollut turhan paljon aikaa tuumailla mikä olis tärkeintä ja toi kyseinen työ ei keiku ihan listan kärjessä... Mut joo, en jaksa (taaaaaas) marista siitä, maristaan siis jostain muusta. :)

Lueskelin mökillä siskon Kodin kuvalehteä, jota oon aina pitänyt ei ihan niin mun -lehtenä, aatellut vaan etten oo (vielä) tarpeeks pullantuoksuinen tälle lehdelle. No, mökkilaiturilla toi on kyllä iskenyt kumman hyvin, oon näemmä tuominnut ko. julkaisun turhan hätäisesti. Tai sitten musta on vaan tullut vanha. Siis vielä vanhempi. Ehkä nyt on saavutettu joku lakipiste, josta mä livun Kodin kuvalehteä lueskellen salakavalasti kohti ET-lehteä. Mulla on jo maku (siis makuaisti) muuttunut jotenkin oudosti, mulla on joku ihme kookosbuumi (en oo aikaisemmin pitänyt kookoksesta) ja mustaviinimarjakin on tehnyt paluun vuosien jälkeen, tarpeeks monta vuotta ilmeisesti kulunut siitä, kun lapsena sitä tuli korvista, kun kaikki mehut oli aina omien puskien herukoista. Ja yhtenä vanhuusoireena näemmä tullut tää taipumus jaaritella ja eksyä aiheesta...

Mutta siitä Kodin kuvalehdestä... Niissä (selailin useammankin numeron) oli montakin hyvää juttua, näin lomalla se lukijoiden oma palstakin, missä esittelivät puutarhatonttujaan meni ihan täydestä. Joo, mä oon vanha. :D Mutta se mikä erityisesti iski oli ton lehden sellainen mutkaton elämänläheisyys ja se, että jokaisessa numerossa oli kivasti taviksia eikä pelkkiä juttuja julkkisten jääkaapin, käsilaukun tai pään sisällöstä. Yks juttu jäi erityisesti mietityttämään. Suorat sanat! -palstalla (okei, vähän nää vois miettiä noiden palstojen yms. nimiä... :)) haastateltiin vapaaksi kirjailijaksi jättäytynyttä psykologi Hannele Törröstä*, joka puhuu nalkuttamisen periytymisestä ja siitä miten me naiset ei oikein osata nauttia ja vaan olla (okei, selkeestikään ei mulla ihan akuutti ongelma *bloggaa sängystä, krhm*).

"Muistan, kuinka minua otti päähän, kun pikkupoikani ja ex-mieheni lojuivat sohvalla. Tajusin, että minua pännii vain siksi, että lepääminen on minulle itselleni vaikeaa."

Törrönen myös kertoo kasvattaneensa poikansa antamalla näiden leikkiä.

"Paljon leikkiä, vähän telkkaria, ei harrastuksia. Kaikki kolme päätyivät taideyliopistoihin, joten leikkivät he vieläkin. Järkyttävintä ajassamme on se, miten rauhatonta lasten elämä on. Lapsuus hujahtaa matkalla harrastuksiin. Nykylapset muistavat lapsuudestaan vain vanhempien niskan auton takapenkiltä."

En sano että kannattaisin mitään nollatoleranssia harrastusten suhteen, mutta tossa on kyllä vinha perä. Olen pakotettu (on se välillä aika pakkopullaa) seuraamaan kollegan useamman kerran päivässä jälkikasvun kanssa käytäviä "mitä teit, mitä söit, onko läksyt tehty, mitä tuli kokeista, mitä meinaat nyt tehdä, minne, miksi, kenen kanssa, täkä, täkä, täkä" -keskusteluja ja tuntuu että niiden lasten elämä on niin ohjelmoitua, että vessassakin täytyy varmaan käydä tietyn aikataulun mukaan. Kumpikin ala-asteikäinen lapsi harrastaa useampaa lajia yhteensä öbaut 15-20 tuntia viikossa + viikonloppujen pelit päälle. Jokaisessa lajissa pitäisi olla paras ja koulumenestyksen kiitettävää, joka aineessa, tottakai. Käy kyllä surku niitä poikia, ainakin sivusta seuraavalle (en siis toki voi tietää miten kokevat tilanteen todellisuudessa) toi vaikuttaa kauhean rankalta ja lapsuuden ilo ja huolettomat leikit tuntuvat olevan aika vähissä, kun kaikki on pelkkää suorittamista. No, heistä varmaan kasvaa tulevaisuuden johtajia ja huippu-urheilijoita, mutta oma ajatus ainakin on pitää omat lapset, jos moisia suodaan, lapsina mahdollisimman pitkään. Aikuisena ehtii sitten kyllä suorittaa senkin edestä. Ugh, suuri kasvatusasiantuntija on puhunut.

Mjoo... Mulla se lepäily ja nautiskelu ei tosiaan oo ongelma... Koitan nyt siirtyä siitä lepäilystä kohti nautiskelua ja suuntaan jokirantaan nauttimaan jonkun herkkukahvin ja lepuuttamaan silmää jokimaisemissa. Sanokaa jooko tolle Esterille, että sen ei oo ihan pakko tulla tällä kertaa mukaan...

*Törrösen jutun voi lukea kokonaisuudessaan täältä. (Auttaa muuten jos ottaa siitä hausta näköjään oletuksena olevan reseptihaun palluran pois... ;D)