Pili pili pom

Ihii, ihanainen lauantai. <3 Äärimmäisen poikkeuksellisesti heräsin samaan aikaan kuin muutkin ja painelin heti aamu-uinnille (, joka on ihan mahtava tapa aloittaa aamu, minkä tosin muistaa aina vasta sillon kun on jo päässyt sieltä jorpakosta veks). Aamiaiseksi tankkasin munakokkelia ja rahkaa O'lightilla (mango/appelsiini on ihan ykköshyvä rahkan / turkkilaisen kanssa, jos päättää viis veisata aspartaameista ja muista vähemmän luonnollisista ainesosista) ja sitten ehkä vähän surffailin täällä. Sitten olikin aika suunnata kohti suurta metropolia teho-shoppailun merkeissä. Reissu oli ihan super-onnistunut ja poiki perheen parissa vietetyn laatuajan lisäksi mm. kesäkukat mökille, jumalaisen oloista kosteusvoidetta ihanasta bling-bling-kemikaalio-kosmetologi-myyn myös koruja ja laukkuja-putiikista (, rasvasta raporttia jahka oon ehtinyt sitä tovin käytellä), vähemmän ylellistä kosteusvoidetta halpahallista, kuivaharjaushanskat reisikraatereiden siloitteluun, siskolta ylisöpöjä possu-nessuja, hyvää ja halpaa nerver seen -suklaata halpahallista sekä tiddidi-dii-di-dii: sen ihanaisen kesäkassin vuosimallia 2011! Tykkään, että kesäkassissa on pikkasen jotain jujua, kun muun aikaa vuodesta kassit on melko perinteisiä mustia nahkalaukkuja ja tässä yksilössä on sitä jotain, vai mitäs ootte mieltä?

Okei, hää ei ehkä oo tässä ihan valokuvauksisimmillaan...

Tästä ehkä välittyy paremmin se juju, eli alla on kirjava kangas ja päällä kuviorei'itettyä (teko-) nahkaa:

Ihunainen on hän, trust me.

Mitäs sit muuta? No, reissussa tuli myös syötyä hyvin ja - jipii - saan kasvatettua ruokavinkki-kaupunkien määrää yhdellä! Vautsi, nythän niitä tosiaan on koossa jo neljä (Tku, Hki, Tre + rumpujen pärinää.... KAUTTUA!!!). Apehdittiin eri hyvästi paikallisessa kebabbilassa, joka mielukuvituksellisesti taisi olla nimeltään Kauttuan Kebab, tai jotain vastaavaa. Palvelu oli ihan loistoa (siskokin sai lounaspöytään sisältyneen jälkkärin vaikka ottikin listalta), ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi:

Jos oikeen oisin yrittänyt, niin oisin ehkä vielä saanut tungettua lautaselle jotain.

Lounaspöytä oli vallan runsas ja listallakin piisasi vaihtoehtoja. Jos joku siis eksyy Kauttualle, niin kannattaa apehtia siinä kasvihuoneen näköisen Kauttuan liikekeskuksen tuntumassa olevassa kebulassa. 

Illallakin syötiin hyvin, grillissä muhi broiskun ja makkaran lisäksi myös juustoleipää, enkä voinut vastustaa sitä, vaikka hiilaripommi onkin. Todistettavasti lautasella oli myös vihriää, ainakin kokonaiset kolme kipaletta:

Grilliherkkujen lisäksi tarjolla oli myös hyvää juomaa:

Tulipas varsinainen taidekuva, oikeesti pullo näyttää tältä.

Kerrassaan positiivinen tuttavuus tää argentiinalainen Septiembre, ei mikään varsinainen ruokajuoma, mutta ihan loistava kesäiseen seurusteluun. Kerrassaan kaunis pullo, joka on just passeli vieminen esim. mökkivierailulle. Suosittelen!

Niin oltiin kyllä ansaittu pienet iltaherkut, sillä kasattiin sitä katosta enemmän tai vähemmän kaatosateisessa säässä. Kaikki projektithan kannattaa aloittaa iltaseiskalta, kun on ensin shoppailtu koko päivä (sillonkin kaatosateessa) ja väki on vireimmillään. Allekirjoittanut vielä onnistui niksauttamaan niskansa oikealta puolelta heti aamusta niin, että päätä käännellessä tuli huono olo ja jo auton pienikin tärinä oli tuskaista. Olikin sitten hyvä ojennella niitä ruuveja ja muttereita sinne yläilmoihin, kun ei pystynyt kääntämään päätään ylös. Tästä huolimatta homma eteni hämmentävän sujuvasti ja äänijänteitäkään ei juuri päästy harjoittamaan. Sakki on kokonaisuudessaan vielä täällä eli kukaan ei poistunut paikalta katostappeja paiskoen. Meistä on vissiin tullut vanhoja, kun ei enää jakseta niin lämmetä. ;D Mut homma bueno siis, märkää puuhaahan se oli, mutta katos on nyt pystyssä ja huomenna se täytyy enää viritellä ja viilata paikoilleen + pingottaa katto kohilleen. Toppis jo visioi miten Roomaa ei rakennettu päivässä ja meidän torppaa ei ikinä, kun oltais jo ekana päivänä nirhattu toisemme. :D Ihmeiden aika ei kuitenkaan oo ohi eli meillä katos nousi ilman suurempia kiroiluja, joten ehkä mekin vielä joskus emännöidään Toppiksen kanssa itse pykättyä hotellia. LOL.

Siinä tää päivä sit tais ollakin, niskakipu hiukan himmensi päivän autuutta, mut onneks sekin talttui huomattavasti, kun läträsin siihen Feldeniä ja nakkasin huiviin parit Buranat. Niin raastavia kyllä tollaset niksahdukset, ei mitään käryä missä se meni, yhtäkkiä vaan aamulla hokasin, että pään liikuttelu ei ookaan ihan iisiä. Väsyttää ihan hirmusti tollanen vaiva ja vähän hävettää, kun vasta jonkun prakatessa huomaa arvostaa toimivia jäseniään. Olin jo ihan rikki yhtenä päivänä tuskaillusta krempasta, moni kärsii kivusta koko ikänsä ja tekee se sen ihmeemmin valittamatta ( toisin kuin joku, jonka perhe oli hyviiiin tietoinen niskavaivasta... .. .). Täytyis taas hetkeks keskittyä arvostamaan sitä mitä on, eikä aina haikailla vielä parempien juttujen perään.

No juu, nyt alkoi taas juttu lipsua syvällisemmän puolelle eli korjataan kurssi äkkiä ja painutaan pehkuihin. ;D Oikein hyvää yötä ja toivottavasti sädehtivää sunnuntaita (voi lukea rivien välistä, että Esteri on taas visiiteerannut näillä nurkilla ihan vaan hetken turhan pitkään ja tiiviisti...)!

Loppuun vielä kuva-arvoitus:

Siian mätiä vai ihan jotain muuta?

PS Otsikon ei siis ole tarkoitus olla mitenkään elimellinen, vaan viitata tämän päivän sataa sataa ropisee -tunnelmiin.

PS 2 Just huomasin, että korvatulpin varustautuneen siskon lisäksi tästä huoneesta löytyy myös hyttynen. Ou zoi.