Kalkkis

Oiiiii... Onpas mulla ollut kiva viikonloppu tähän asti ja jatkuu vielä samanmoisena. ♥ Melko massiivisen työviikon päätteeksi Ystävistä parhain oli enemmän kuin tervetullut piristämään mun perjantaita, edellisestä Turun visiitistänsä taas ihan liikaa aikaa. Lähdettiin poikkeuksellisesti ihmisten ilmoille ja käytiin nauttimassa  E. Ekblomilla Jannen kattilan antimista. Kummipoitsuni mammakin liittyi seuraan ja oltiin kaikki tosi tyytyväisiä paikkavalintaan. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi tolkuttomasti, viini oli aivan jumalaista ja palvelu priimaa, suosittelen lämpimästi! Ekblomin terassilla onkin tullut istuskeltua, mutten ollut aiemmin apehtinut siellä. Ton kolmen ruokalajin menun käyn kyllä varmasti vetämässä toistekin, lista vaihtuu viikottain ja koko setti on 29 euroa, eri jees.

Parannettiin taas YP:n kanssa maailmaa johonkin kolmeen asti ja tänään pitäis taas jaksaa keikkua, kun saan pari kamua luokseni kokkailemaan. Listalla on ainakin munakoiso-halloumitornit ja banoffee, pääruoka on a la kamut, joku kasvispastahässäkkä vissiin luvassa. Vähän täytyis vielä jaksaa huushollata ennen heitin tuloa, muuten kämppä suht kunnossa, mutta jostain tota tiskiä tonne keittiöön on taas ilmestynyt vaikka käytiin ulkona syömässä, tiski on tässä kämpässä ehtymätön luonnonvara. Leikin tosiaan aiemmin viikolla kodinhengetärtä ja totesin etikan aika iskemättömäksi kaakeleiden putsauksessa. Mulla on ollut kauheet kalkkijäämät suihkun seinässä enkä oo saanut niitä veke vaikka oon hinkannut ties millä tökötillä. No, etikallapa ei tarvinnut ees hinkata, lorautin sitä vaan sellaisenaan hiukan rättiin ja pyyhkäisin ja ta-daa, kalkit oli historiaa! Vähänks oon martta.

Nyt taidan siirtyä sinne suihkun puolelle ihailemaan niitä kiiltäviä kaakeleita, ollut hitusen hidas aamu ja sain navigoitua vasta tähän sohvalle YP:n lähdettyä. Hiukan ehkä houkuttais pikkiriikkiset tirsat, mut se on niin nähty miten niiden kanssa käy, että yritän kaikin voimin pidättäytyä ton mielihalun toteutuksesta... 

Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa, oo säkin yhtä hyvällä mielellä kuin mäkin! 

PS Onks jotain reseptivapaita allergialääkevinkkejä? Kehitin yllättäen melkoisen reaktion serkun koirasta ja ois kauheen kiva jos moisen sais jotenkin ehkäistyä jatkossa. En oo yhteenkään toiseen karvaiseen kaveriin reagoinut noin tai siis yhtään mitenkään, mut ton turrin jälkeen teki mieli kaivaa silmät lusikalla ulos, se kutina oli jotain aivan järkyttävää. Sopii siis vinkata kommenteissa jos joku lääke on osoittautunut erityisen hyväksi. Tänksis!

Välilätinät

Iltaa. Ja puuh. Oon melko tööt, mutta onneks on toi Nolliksen kysely kannustamassa blogi-aktiivisuuteen. Nolliskin mua niin kainon vienosti ("Mä VAADIN.") tähän kannusti, että täytyy kai ottaa vinkistä vaari. (/Vinkistä vaarin? Kumpi se on? Sanonta, jota en oo ikinä tajunnut, mutta jota sujuvasti käytän. Tai no en nyt tiedä miten sujuvasti, kun en ees oo sanamuodosta varma, mut sujuvasti siis käytän vaikken tiedä oikeaa muotoa ja merkitystä. Jops.)

Täältä siis pukkaa:

1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
Just tällä hetkellä, yhden työjutun totaalisesti ryssineenä, soisin pääseväni taipumuksestani lykätä asioita hamaan tulevaisuuteen odottelemaan kunnes ne räjähtävät käsiin, silmille, reisille, you name it... Mut jahka tästä itseruoskinnasta (pomo saattaa myös heilutella raippaa jahka nähdään) pääsen, niin muistan haaveilla myös siitä, että mun rakkaat sais pikaisesti terveysjeesiä muutaman operaation muodossa, yks toinen rakas sais tulevaisuuteensa selkoa ja että mun oma rakas napa ja sen ympäristö vois myös jatkossa hiukan paremmin, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ja kun nyt toivotaan, niin uus työ, elämä ja lottovoitto on toki tervetulleita myös.

2. Millainen oli vuosi 2012?
Aika tasapaksu, ei mitään erikoista. Tasapaksussa toki hyvää se, ettei tapahtunut muutamaa juttua lukuunottamatta mitään käsittämättömän huonoa, mutta kieltämättä tälle vuodelle toivoisin kurvin tai pari, myönteisessä mielessä toki.

3. Oletko aamu- vai iltaihminen?
En tiedä miten tätä saisi tänne parhaiten alleviivattua mikäli ei ole jo tullut selväksi, että olen ILTAihminen. Tai oikeastaan yö-, mut jos noista pitää valita, niin eh-dot-to-mas-ti ilta.

4. Minne haluaisit matkustaa nyt?
Vaikka minne, pitkälti kaikki käy. Italia olis ihana ja joku lökö-lökö kohde Kap Verde tms. ja Kroatia ja Irlanti ja Australia ja Uusi-Seelanti ja Lontoo ja New York ja Pariisi ja... Onhan noita, en pysty valitsemaan vain yhtä, jos sais valita ihan mitä tahansa.

5. Minkä asian tekisit toisin menneisyydessäsi jos voisit?
Mulle tää rajaaminen on selkeesti melko hankalaa ylivoimaista... Tekisin todella monta juttua todella toisin, ajatuksella ei viitti ees leikitellä ettei suotta tuu paha mieli. 

6. Lempiruoka ja kuka sen valmistaa?
Lempiruoan valmistaa äippä, raaka-aineina kantarellit, jauheliha, kuivattu sipuli ja jotkut sellaiset salaiset ainesosat, jotka multa puuttuu, kun en saa ikinä siitä mössöstä niin hyvää. (Okei, tulee siihen muutama muukin juttu, mausteita, kermaa ja silleen.) 

7. Miten haluaisit viettää eläkepäivät?
Kotona ja kaukomailla, lastenlasten ja sen toyboyn ympäröimänä. 

8. Elämäsi eläin?
Eräs kissaherra, joka oli seuranani* aina 13 ikävuoteen asti. Ei oma, mutta sitäkin rakkaampi.

9. Sielunmaisemasi?
On vielä hakusessa.

10. Tärkein esine kotonasi?
Tjaah. No ehkä tää läppäri, mahdollistaa niin monia juttuja, myös kodin ulkopuolella. Siis, että voi käyttää myös kodin ulkopuolella, mutta tällä myös pääsee kodin ulkopuolelle kotisohvalta käsin.

11. Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?
Muahaha. Jälkimmäinen.


En nyt lähde tätä sen ihmeemmin jakelemaan, mutta sopii napata tästä, jos siltä tuntuu. Vinkkaa kommenteissa, jos lähdit hommaan mukaan! Ja kiitos Nollikselle, tää oli kiva! Ja tässä koko rotla ilman mun välilätinöitä:

1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
2. Millainen oli vuosi 2012?
3. Oletko aamu- vai iltaihminen?
4. Minne haluaisit matkustaa nyt?
5. Minkä asian tekisit toisin menneisyydessäsi jos voisit?
6. Lempiruoka ja kuka sen valmistaa?
7. Miten haluaisit viettää eläkepäivät?
8. Elämäsi eläin?
9. Sielunmaisemasi?
10. Tärkein esine kotonasi?
11. Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?


*Edit... Toi "seuranani" on ehkä hiukan tulkinnanvarainen... Hää ei ollut mikään maailman seurallisin kaveri eli käytännössä seuranani = sieti seurassaan. Toisinaan. Noni, oon siis pienestä pitäen haksahtanut niihin vaikeesti saataviin miehiin. Tää on niin tätä. Mut hei hääkin hiukan pehmeni iän myötä (/ei jaksanut ihan niin vilkkaasti juosta pakoon mun hellyydenosoituksia), tällä track recordilla mulla on joku ihkaoma karvainen herra vuonna 2067. Tai tietty jos käyn väijymässä jossain vanhainkodissa, joku jolla on mittarissa 67+20 vois lämmetä. Tai ei ainakaan pääse kovin äpäkästi karkuun.

So far, so good

Uh... Onpas nyt jotenkin työlästä tää blogivuoteen 2013 siirtyminen... Kauhee tyhjän näytön kammo, mulla ei jotenkaan oo mitään sanottavaa. No, onneks se ei oo ennenkään estänyt naputtelemasta, eiköhän tästä jotain sisällötöntä jorinaa saada aikaiseksi.

Mullehan on tapahtunutkin vaiks mitä, kaikki sellaista, josta oon ajatellut, että ihanaa päästä jakamaan se tänne, mutta sitten homma on jotenkin jäänyt ajatuksen tasolle. Möh. No mut jos ny sitte, pistetääns jakaen, avautuen ja tilittäen, ollos hyvä...

Vuonna 2013 oon tähän mennessä:

- Rakastunut totaalisesti erääseen nuoreen mieheen. Kyseessä on tuore kummipoikani ja oon ihan lääpälläni. ♥ 

- Saanut hurjasti virtaa uusvanhasta ihmisestä. Näin parin vuoden tauon jälkeen yhtä kamun kamua ja oli ihan huippukivaa ja piristävää. Status päivitetty ihkaomaksi kamuksi tän myötä ja jatkossa luvassa toivottavasti hieman nopeammalla syklillä tapahtuvaa yhteydenpitoa. Mulla on paha tapa vähän jännittää uusia / vieraampia ihmisiä, jolloin oon itse valitettavan passiivinen yhteydenpidon suhteen. Kyseinen tyyppi rohkaisi olemaan jatkossa aktiivisempi tai ainakin vastaamaan toisen aktiivisuuteen. Suosittelen muillekin. :)

- Piipahtanut työreissussa Helsingissä ja venyttänyt päivällistreffit Ystävistä parhaimman kanssa aamuyön tunneille asti. Jatkoaika oli huomattavasti parempi idea silloin illalla kuin saapuessani Turkuun seuraavana työaamuna klo 05:50... No, oli sen arvoista kuitenkin, YP tosin saattaa olla toista mieltä, kun päädyin taas tilittämään yhtä sun toista muutaman lasillisen jälkeen. Oon niin raskas. :D

- Todennut yhden elämääni palanneen ystävän kanssa, että piti vuosi 2012 sisällään mitä tahansa, niin hyvää siinä oli ainakin tuo välien kunnostus ja ystävyyden uudistus. 

- Kokenut ammatillista itsevarmuutta. :)

- Kokenut ammatillista epävarmuutta. :(

- Todennut jälleen kerran, että pukki ei tuonut uusia ominaisuuksia ja vuodenvaihteen lupaukset kusi kuus-nolla. 8-16 työpäivä vaan niin ei oo mua varten. Tai ei siis mikään ongelma lopettaa päivää klo 16, mut se kasin aloitus... .. .

- Tykästynyt kovasti Clipperin Rise & shine -teehen (taipuuko tee noin?). Kun sitä vielä joku tulis kaatamaan kurkusta alas heti kellon soidessa ennen kuin ehdin painaa torkkua ja kaivautua syvemmälle vällyihin. 

- Yrittänyt muistaa, että niihin asioihin, joihin en voi vaikuttaa, ei kannata tuhlata energiaa. Tärkeintä olisi oppia kohdistamaan se energiansa niihin vaikutuspiiriin sisältyviin juttuihin.

- Päättänyt yritää olla enemmän läsnä, takertua vähemmän pikkujuttuihin ja katsella enempi sitä metsää kuin puita.


Kuva täältä.

Maailmanlopun merkit

Sori kaverit... Älkää ampuko viestintuojaa, mutta nyt näyttäis pahasti siltä, että se maailmanloppu tuleekin vasta tänään. Jotkut maailmanlopun merkit ainakin on ilmassa, sillä allekirjoittanut heräsi jos seiskalta ja nyt on jo riisipuurotkin muhimassa uunissa. O.o Siinä määrin poikkeuksellista, epäluonteenomaista ja erikoista, että eiköhän tänään jotain muutakin mullistavaa tapahdu. Ei tiätty haittais vaiks olis jotain muutakin kuin se maailmanloppu. Mun puolesta vois vaikka olla tän mun monivuotisen saamattomuuden loppu ja jatkossa luontainen varhainen herätys. Jooko?

Eilinen sujui kaikinpuolin rauhallisissa merkeissä, apehdittiin hyvin ja ähkyyn asti ja vaan oltiin, se on kyllä parasta. Tää päivä on perinteisesti sellanen pyjamapäivä, hiihdetään vaan kaikki aamutakeissa ja mussutetaan suklaata joka käänteessä. Parasta sekin. 

Huomenna tuleekin sukua kylään ja ajattelin taas vaihteeksi tekaista Hellapoliisin Banoffeen, se on niin äärimmäisen simppeli, että onnistuu jopa multa. Oon vielä hiukan oikaissut tosta eli teen herkun ihan normaaliin piirakkavuokaan ja laitan vain puolet banaaneista. Tulee ihan tarpeeks banaaninen mun makuun vaikka jättää päällisen banskut veke, säilyykin sitten nätimpänä, kun se tummuva banaani ei näy sieltä kerman ja keksimurujen alta. Kannattaa testiä, niin herkkua ja eri näppärää, kun vaan paranee vanhetessaan eli sen voi tehdä valmiiksi odottelemaan jääkaappiin jo hyvissä ajoin. Ne Bastogne-keksit myös tekee kivaa jouluisuutta, yks tota maistanut työkamu kysyikin onko mausteena piparimaustetta vai mistä jouluinen maku tulee.

Välipäiviksi pitäis virittäytyä töihin, mutta se ei oikeestaan tee tiukkaakaan, kun suurin osa on vapaalla ja ne vähät töissä pakertavat pääsääntöisesti erittäinkin leppoisalla tuulella. Johonkin väliin pitäis vielä mahduttaa treffit yhden Turussa sukuloivan ystävän kanssa + käydä tervehtimässä ekaa kertaa toisen ystävän viikko sitten maailmaan tullutta maailman parasta joululahjaa. Kuvista päätellen nuoriherra on varsinainen hurmuri ja varmasti taas kohtalokas tälle mun orastavalle vauvakuumeelle. Hiukan ehkä pääsin taas irti Stockan lastenosastolla ja tulokkaan lahjapussista löytyy nyt öbaut puolet Teddy Kompanietin valikoimasta. Mutku ne on niin ihkuja! En vaan voinut vastustaa kiusausta... (Myöskään sen 4-6 kk:n ikäisille tarkoitetun pyjaman suhteen... *köh* *kasvunvaraa*)

Jeps, mutta nyt täytyy varmaan käydä kurkkaamassa sitä mun puuroa. Oikein oivaa joulupäivän jatkoa kaikille, olkoon se täynnä yhdessäoloa, jouluherkkuja, kynttilänvaloa, lepoa ja nautiskelua!

Kuvitus täältä, täältä, täältä ja täältä.

  

Joulua!

Tunnelmallista, tuoksuvaa ja taianomaista joulua!

♥

Voiiiiiii.... Ollut ihan mahtavin ystäväviikko. Tai oikeestaan pari viikkoa. Tai kai aina on enempi vähempi ystäväviikko, mutta nää pari viikkoa on olleet jotenkin erityisen mahtavat. Parhautta. ♥

Näillä erityisen ystävällismielisillä ja ystäväorientoituneilla viikoilla oon:

Juhlistanut itsenäistä Suomea seurueessa, josta olin suurimman osan nähnyt yli vuosi sitten. Voi kun lämmitti mieltä nähdä pari erityisen ilahtunutta ilmettä, kun saavuin (vain tunnin myöhässä, *köh*) paikalle. Oi. ♥ 

Tarjoutunut avuksi yhdelle ystävälle, jonka iloisen yllättynyt ilme tämän kuultuaan oli kerrassaan korvaamaton. Itse nakkikaan ei ollut paha, päinvastoin, mutta erityisen hyvä mieli tuli siitä, että pystyi olemaan avuksi. Ystävälle. ♥ 

Liikuttunut huomatessani miten innoissaan ystävät ovat olleet yhdestä allekirjoittaneen kohdalle osuneesta hyvästä jutusta. Lämmittänyt melkein enemmän se myötäelo ja -ilo, kuin se itse juttu. Niisk. ♥ 

Tippaa on linssiin nostanut myös huomata miten vähän pienemmät ystävät, lempparitytsyt ja -poitsu juoksevat nykyään halaamaan ja sopottavat hengästyneen innostuneesti kuulumisiaan. Löööv. ♥ 

Räkättänyt tälläkin viikolla vedet silmissä Erittäin hyvän ystävän kanssa yhtä sun toista, hitto että se ihminen voi tuoda ihan loputtomasti iloa mun elämään. Eilen jouduin puremaan sormea melkoisella voimalla etten olisi ulvonut naurusta töissä. Se tukahtunut puhina varmaan tosiaan oli normaalimman kuuloinen ratkaisu. Heh. ♥ 

Seurannut lämmöllä miten tärkeän ihmisen ääneen tulee erityistä lämpöä tämän puhuessa itselleen tärkeistä ihmisistä ja asioista. Todennut olevani tärkeä myös. ♥ 

Melko varautuneena ihmisenä paljastanut itsestäni ystävälle jotain arkaa ja haavoittuvaa ja epätäydellistä ja selvinnyt siitä hengissä. Hitto että luottamus on pelottava juttu. Jumantsui. ♥ 

Fiilistellyt illan kesäisen Helsingin reissun kuvia kaihoillen. Ollapa siellä. Ystävistä parhaimman kanssa. ♥ 

 

Plussaa ja miinusta

Tykkään...

...  kynttilänvalosta ja kuumasta glögistä. Ja tästä viltistä.

... puoliarkillisesta talouspaperista. Suhtauduin siihen alkuun todella epäluuloisesti, mutta nyt en voi ymmärtää miksi kukaan käyttää ehdoin tahdoin tuplamäärän paperia, kun 99,9 prosenttiin paperitarpeista riittää se puolikas arkkia.

... siitä, että aamulla ei soi kello. Parhautta. 

... mun uudesta neuletakista. Se on sellanen halittavan ihana, jonka sisään voi upota. Lähdin ostamaan pipoa, palasin neuletakin kanssa. Ja laukun. Ja huivin. Eiks ne nyt oo aika sama asia?
 
...  kookosöljystä. Ei tunnu pakkasetkaan iholla kuivuutena, kun sutii tota pintaan säännöllisesti.

... tosta lumesta. Oli ihan huippukaunista, kun käpyttelin kamujen luota kotiin. Ja hiljaista. Ja vähemmän pimeetä. 

... hymyilevistä ihmisistä. Ovat tosin valitettavan harvassa.

... 2,5-vee lempparipoitsusta. Parhautta, kun hää varta vasten roudaa tuolin viereen, katsoo kauniisti silmiin ja hymyilee ujosti. Lööv.

... siitä, että Cittarista saa piilarinestettä. On ehkä saanut jo kauankin, itse bongasin moisen putelin vasta tovi sitten. (Toki vasta sen jälkeen, kun olin kituutellut yhden viikonlopun mökillä minimaalisella nestetipalla, kun en ehtinyt ajoissa optikolle.)

... puhtaista lakanoista. Puuvillasatiiniset on ihanimmat. 

... ystävän yllätyksenä ja pyytämättä leipomasta limpusta. Muuten vaan -lahjat on parhaita. 

... kukista. Että voi yksi kimppu saada ihmisen hyvälle tuulelle. Vielä kun löytäisin jostain sellaisen leikkokukkaveitsen, niin sais nyrhittyä ne imupinnat hiukan ammattimaisemmin.

... possuista. Syökää kanaa!

... Sokos Wiklundin alakerran kahvilan* take away -mukeista. Ei polttanut yhtään sormia ja kannen suutuntuma oli hyvä.

... Fröbelin palikoista. Palikoiden tuotantoon tänään varsin intensiivisesti tutustuneena täytyy nostaa hattua siitä, miten antaumuksella hommaansa tekevät. Lempparipoitsu on ihan fani.



En tykkää...

... löysistä sukista. Ei oo mitään raastavampaa kuin, että sukka lähtee kiertymään kengässä niin, että pian kantapää on jalkapöydän päällä tai koko kantapää paljaana sukan valuttua kohti varpaita. Argh.

... yli-itsevarmoista ihmisistä. Ei tarvi olla koko ajan äänessä ja aina ei voi olla oikeessa.

... mainosjakeluista. Selaan ehkä promillen luukusta tipahtavasta mainospeestä, mutten kuitenkaan pysty laittamaan sitä ei mainoksia -tarraa oveen, jos siellä kuitenkin joskus ees kerran olisi jotain mielenkiintoista.

... aurajuustosta. Enkä vuohenjuustosta. Sitä raclette-juustoa en pysty ees maistamaan, haisee mädäntyneiltä jaloilta.

... saamattomuudesta(ni). 

... huonosta käsihygieniasta. Nestemäisen käsisaippuan pitäis olla lakisääteinen juttu, ei oo kauheesti ällöttävämpää kuin henkilö, joka ei pese käsiään kunnolla. Kyllä vaan jaksaa loputtomiin hämmentää ne leidit**, jotka vessakäynnin jälkeen vaan käyttää kädet vesihanan alla sekunnin verran, mikä pointti siinä on?

... hämyreistä.

... siitä, että unohdan aina puhtaat pyykit koneeseen ja bongaan ne siinä vaiheessa, kun yritän silmät ristissä navigoida sohvalta sänkyyn. Gnrh. Eiks vois olla jotain ripustusautomaattia?

... pölyjen pyyhkimisestä. Kaikki pluttaus (tiskaus, vessan ja lattian pesu) menee, mutta pölyjen pyyhintä on kyllä niin arsesta. Imurointi myös.

... siitä, että mun vuorokausirytmi on just näin olematon.



*Näitä saattaa olla käytössä muuallakin, en vaan oo vielä bongannut.
**Ehkä miehetkin tekee näin, havainnointia tullut suoritettua pitkälti vain naisten veskissä.