Hau!

Lomalaskurissa toka päivä suoritettu ja nyt tää alkaa pikkuhiljaa tuntumaan todelliselta, kun ei huomenna tarvitse mennä töihin. Aika jees. :) :) Tänään oon vaan elbaillut, lueskellut lehtiä laiturilla, syönyt, käynyt käpyttelemässä, syönyt, möllöttänyt telkkaa, syönyt, uinut ja tota, ööö, venttaas, aijuu: syönyt. Huomenna pitäis suunnata kaupunkiin eikä kiinnostais yhtään. Mökillä aika ja aikataulut vaan katoaa niin totaalisesti, että kun saan sen moodin päälle, en lähtis täältä millään. Homma ei paljon tätä stressittömämmäks voi mennä, tää on todellisuuspakoa parhaimmillaan. Ja ehkä vielä hiukan riipii se, että huomenna palailen sivistyksen pariin niinkin pätevästä syystä kuin kynsihuollon takia. Neiti! Mökkinaapurille en ees kehdannut tota sanoa, totesin vaan ympäripyöreesti, että on "menoa"... :D

Avara luonto vol. 2.

Tää kaveri tuli vastaan rantakivikossa, mahtaakohan hää olla pieniin päin, 

kun on hiukan pullea? 

(Paitsi että jos toi on se kriteeri, niin meitsi odottaa viitosia... :D)
 

Jatketaan eläinlinjalla, sillä pakko mouhota tännekin, kun jo ääneen lueskelin ko. artikkelia perheelle. Hyvässä terveydessä (viimeisin numero) oli juttua avustajakoirista. Siellä oli ihan uskomaton tapaus, Disney, joka teki omistajansa puolesta vaikka mitä. Hää avitti kaupassa ostokset korista hihnalle ja sieltä kassiin + antoi kassaneidille kortin ja otti sen takaisin kuitin kera. Kotona hää siivos eli työnteli tuolit pöydän alle ja vei kaukosäätimet, pyykit yms. paikoilleen - omistaja oli pyytänyt, että hää siivoais omat lelunsa, mutta Disneypä huushollasi myös omistajansa "lelut" kuntoon. Ko. hoitsu myös aavisti ennalta kipukohtauksen ja tuli lämmittämään omistajaa ja kerran päänsärkykohtauksen yllättäessä hää oli painanut kuonollaan ensin toista ja sitten toista omistajansa ohimoa 15 min - fysioterapeutin mukaan hää oli painanut aku-pisteitä! Aika huimaa!! Niin nostan hattua a) noille arjen sankareille + b) heille, jotka ko. apureita kouluttavat. Ihan uskomatonta!

On se eläimen vaisto kyllä jotain ihmeellistä. Mua on siunattu ihosairaudella ja viime kesänä, kun iho oli erityisen huonossa kunnossa, kyläilin kamun luona paljain jaloin. Heitin koiruus tuli heti nuolemaan mun jalkapöytiä ja hoivasi niitä useamman minuutin. Hää kuulemma aina menee "parantamaan" jos jollakulla on joku pipi tms. Olihan se toisaalta hitusen ällöä (enempi ehkä kävi sääli sitä haukkua, kun nuohos mun vähemmän freesejä hellevarpaita... ;D), mut toisaalta ihan uskomattoman liikuttavaa, kun hän täysin pyyteettömästi yritti parantaa mun vaivan. Aikas ihkua. <3 Eläimillä on myös uskomaton taito toimia stressinpurkajina. Olin kerran äärimmäisen stressaavan viikon jälkeen menossa kamun luo viikonlopuksi koiravahdiksi. Mietin sinne raijautuessani, et tääkin vielä, mieluummin olisin vetänyt levyksi kotona ja nukkunut koko viikonlopun yli. No, enpä ollut ehtinyt viettää kuin puolisen tuntia koiruuksien kanssa (yksi kummassakin kainalossa paijattavana), niin stressi oli byegones ja mieli huomattavasti parempi. Kurjuus ettei nykyinen elämäntilanne salli karvaisempia kavereita, olis moinen ihan ihana.

Nyt lupsuu simmut siihen malliin, että taidan vetää levyksi ja uneksia niistä karvaisemmista kamuista. Oivaa alkavaa viikkoa, toivottavasti mahd. moni viettää sitä loman merkeissä!!!

PS Oisko jotain vinkkiä mitä tehdä tiistaina päivällä? Illaks mulla varmaan onkin menoa, mutta päivään ois kiva kehittää jotain ohjelmaa. Pitäisköhän ottaa itteään vihdoin niskasta kiinni ja tutustua Turun tän hetkiseen kulttuuritarjontaan... Hävettää myöntää, mutten vielä juurikaan oo hyödyntänyt tätä kulttuuripääkaupunkiutta ja nyt ollaan jo puolessa välissä. Hmmm, se vois todellakin olla ens viikon to do -listalla, täytyy soittaa yhdelle töistä vapaalle kamulle, jonka kanssa näistä kulttuurivelvoitteista oli jossain vaiheessa huterasti juttua. Mut muitakin vinkkejä otetaan vastaan!!! :)