Sivut

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Hirvi, hirvimpi, hirvein

Ette kuulkaas tiedä missä lootusasennossa mää täällä sängyssä kökötän. Muu mökki nukkuu jo (mikä on to-del-la poikkeuksellista, aina oon se viiminen Höyhensaarille suuntaaja, mut kyl noi muut yleensä hiukka pidempään sinnittelee) ja allekirjoittanut yrittää naputella täällä ihan hipihiljaa. Korvatulpat on aika jees, nimittäin tolla viereisessä sängyssä punkkaavalla systerillä. :D Suunnattiin tosiaan möksälle ja sää oli mitä mainioin:

Oli vähän vähemmän kuuma toi moottoritie.




Ja lämpöäkin piisas, paukkuu varmaan pian noi hellerajat...


Väsytti viikon päätteeks ihan simona, on ollut jotenkin normaalia raastavampi työviikko ja olin ihan leipiintynyt jo alkuviikosta. Mökille suuntaaminen ja etenkin se viikonlopun menuun ostoskärryyn organisointi oli kerrassaan haasteellinen projekti, varsinkin kun oli pinna hiukka kireellä. ;D No, onneks oli menovettä matkassa, yleensä en noista energiajuomista perusta niin toimintaperiaatteen kuin varsinkaan maun puolesta, mut tää versio on eri jees: psykologinen vaikutus + äärimmäisen olematon maku samassa paketissa. Normaalisti tuntuu kuin perus-energiajuoman mukana nielis samalla hampaat, mut toi ei tunnu ollenkaan pahalta, kannattaa testiä, jos mielii ainakin kuvitella olonsa pirteemmäks. :)



Reissussa saikin olla särmänä, sillä sarvipäitä tuntui olevan liikkeellä enemmänkin. En nyt tarkoita niitä perjantairuuhkan myötä sarvet tai jonkun muun elimen otsalleen kasvattaneita autoilijoita vaan ihan tuota metsiemme kuningasta eli hirveä. (Vaik oliks karhu se kingi? Niitä ei onneks näkynyt.) Ensin oltiin siskon kanssa tulossa töistä (siis mun töistä, ei olla samassa duunissa, vaan hää ystävällisesti nappas mut kyytiin) ja ihan kilsan päästä meitsin lukaalista patsasteli komea hirvi-herra pienellä vihreällä saarekkeella vallan vilkkaasti liikennöityjen teiden välissä. En siis asu missään korvessa vaan yhdessä Turun suurimmista lähiöistä eli hää oli vähän sosiaalisempi kaveri. Onneks tultiin siinä määrin hiljaa kurvissa, että ehdittiin rauhassa tsekkailla mihin suuntaan herra jolkotteli. Herran kaveri taas oli ilmeisesti ollut asialla, kun mökkireitillä ohitettiin yks auto, jossa oli tuulilasi ottanut suurempaakin iskua. Ilmeisesti ei kuitenkaan ollut pahasti käynyt autossa olijoille, kun yks herra näytti kiikuttavan varoituskolmiota tien poskeen ja joku auto siihen oli apuun pysähtynytkin. Onneksi siinä oli ilmeisesti selvitty ihan säikähdyksellä, tiedä sitten miten sen hirven/peuran/tms. kävi. Sit vielä otettiin ylimääräisiä läpätyksiä parikyt kilsaa ennen mökkiä, kun yks vähän itsetuhoisempi kissa päätti testata montaks elämää on jäljellä ja ryykäs tien yli just meitin edestä. Säikähdyksellä selvittiin, katti myös, mutta sen jälkeen tulikin kyylättyä niitä tienposkia melkoisen kiiluvin silmin.

Huomenna olis tarkoitus suunnata lähipitäjään shoppailemaan. Ihan heti ei uskois että (oottakaas kun googlaan) 12 700 ja rapiat asukkaan kunnasta tekee yleensä kesän parhaimmat shoppailulöydöt. En tiedä mikä taika siinä on, mutta kun sen kerran pari kesässä suunnataan tonne vaan vähän kiertelemään, niin yleensä palatessa takapenkillä nököttää useampikin pussukka. Moni kauppa löytyy myös Turusta, mutta jotenkin tuntuu et just tuolta Tiimarista tai Vapaa valinnasta tekee ne parhaimmat löydöt ja huomaa niiiiin tarvitsevansa ehdottomasti jotain, mitä Turussa ei ole tajunnut kaivata. Niin kauan ihan jees, kun shoppailu keskittyy noihin edellä mainittuihin, mutta valitettavasti tuolta löytyy myös Marimekon myymälä ja se on melko tuhoisa juttu lompakolle... Mut täytyy kyllä sanoa, että yhtäkään sieltä ostettua esim. laukkua en oo katunut ja esim. yks ammoin lukioon hankittu kassi on edelleen reissukäytössä ja aivan priimakunnossa. (Vähän ehkä tässä pohjustan ja perustelen mahdollisia huomisia löytöjä itselleni...)

Shoppailun lisäksi luvassa on myös hieman haasteellisempi osuus, ainakin perhesovun kannalta. Tarkoitus olis pystyttää uunituore terassikatos paikoilleen ja kokemus on osoittanut, että noi projektit kuluttaa paitsi hermoja, niin myös äänijänteitä. Katotaan josko ollaan vielä puheväleissä siinä vaiheessa, kun päästään (toivottavasti) nauttimaan pystytetystä katoksesta. No, onneks tiedän oman paikkani eli mun funktio lienee sama kuin laiturinlaitossa eli olla tiellä. Ihan jäätävällä ja vuosi vuodelta pahenevalla korkean paikan kammolla varustettuna ihmisenä oon iso hyöty, kun esim. pingotetaan sitä katoksen kattoa paikoilleen... No, voin sit keskittyä ojentelemaan niitä just vääriä ruuveja ja muttereita muille yläilmoihin. Mut pitäkääs peukkuja, että huomisiltana meillä on paitsi a) ihan sikahieno katos pystyssä, pelkkä katoskin riittää, sikahienosta voidaan tinkiä siinä vaiheessa, kun ohjeet viimein otetaan käteen ja todetaan, että homma on mennyt ihan käteen ja b) ollaan vielä puheväleissä ja kaikki samalla tontilla eli kukaan ei ole lähtenyt raivopäissään ajamaan kohti Turkua ja reitille osuvia hirviä. Onks vastaavat projektit muissa perheissä yhtä hajottavia?

No juu, nyt täytyy ehkä alkaa keräämään voimia huomisia haasteita varten. Edellä mainittujen ohella saa peukuttaa, että löydän jonkun kivan kesäkassin. Oon edelleen äärimmäisen hämmentynyt siitä etten tuonut viime reissusta yhtään kassia, aikaisemmin niitä on reissun aikana saattanut siunaantua vaikka kolme. Nyt ei kuitenkaan löytynyt sellasta juuuust sopivaa eli pistän nyt toivoni sinne Marimekkoon ja toivon, että sieltä ale-laarista löytyis jotain ihkua. 

Oikein oivaa lauantaita, olkoon se ihan ihana!

11 kommenttia:

  1. "Sit vielä otettiin ylimääräisiä läpätyksiä parikyt kilsaa ennen mökkiä, kun yks vähän itsetuhoisempi kissa päätti testata montaks elämää on jäljellä" Ohohohhhhohhoohoh :DD Niiiiiin Acetamaisesti kirjoitettu :DD

    "No, voin sit keskittyä ojentelemaan niitä just vääriä ruuveja ja muttereita muille yläilmoihin"
    Hahahahahahahah :DD Perustetaan joskus yhdessä hotelli ja rakennetaan se ite :D Mä istun kattoparrulla ja pommitan sua kaikilla niillä D-parruun kuuluvilla muttereilla, joita yrität antaa minulle istuessani vasta A-parrun päällä :) Ja siitä suivaantuneena sä potkaiset tikkaat nurin ja jään istumaan orrelle koko yöksi :) Hyviä yhteistyökumppaneita :D

    Ps. Söin tänään munia!

    VastaaPoista
  2. Saattais sulta se vasara tipahtaa alas ihan vahingossa siinä vaiheessa, kun olisin nykässyt tikkaat veke...

    VastaaPoista
  3. PS No ylläri! :D Mut niin mäkin, kokonaiset kolme kipaletta kokkelin muodossa.

    VastaaPoista
  4. Keitettynä ykköstä, juustomunakkaassa kyl hyvä 1,2:nen!! :)

    VastaaPoista
  5. Lähemmäs 10 min keitettynä ihan ykköstä, paistettuna kakkosta ja toi kokkeli tulee aika hyvin siinä kakkosen rinnalla, kun siihen jotenkin niin taas tykästyin, kun sain kamun luona ylihyvän aamupalan, jossa myös tota kokkelia.

    VastaaPoista
  6. Mulla tänään hiilarit 49g!! Alin, mitä on ollu kertaakaan :) Ja maha täynnä eikä turvota eikä oo sellaista hillitöntä käymisreaktiota ;) Jee, dieetti alkaa aamulla :)

    VastaaPoista
  7. OMG!!!!!!!!!!!!!! Oon ikionnellinen jos jää sataan, toi 49 on ihan huikeeta!!! Vau ja onnittelut, pistäs ruokalista jakoon! :) Nyt oikeesti sinne nukkumaan, öitä ja juhlitaan tätä lisää huomenna!! :)

    VastaaPoista
  8. PS Joku saattoi vetää töissä tylsyyteen ja nälkään askillisen Sisuja... Hiilarit ja laksatiiviset vaikutukset kohillaan... .. . XD

    VastaaPoista
  9. Sisut on mahassa vähä ku hiiva pullataikinassa :)

    Mulla romahti hilsut, kun jätin aamupuuron pois ja syön tilalla kermaisen mustikka-smoothien :) Siitä onkin ohjeistus jossain mun postauksessa :)

    VastaaPoista
  10. Juu, hyvin kävi, kupli ja nostatti. :/

    Muistankin nähneeni sen astetta tuhdimman juoman ohjeen, täytyy syynätä! En millään pääse siitä sun äksidentistä yli eli toivotellaan nyt voimia täälläkin! Au. :(

    VastaaPoista

Oi ihanuutta, kommentit on parhautta! ISO kiitos, tykkään! :)