Sivut

lauantai 8. lokakuuta 2011

Mää sydän Tallinna

Piipahdin jokunen tovi sitten ihanaisessa Tallinnassa ja ajattelin naputella siitä pari riviä tännekin, koska vastaan tuli muutama kerrassaan mainio paikka. Saavuttiin Tallinnaan puolenpäivän paikkeilla ja suunnattiin siitä hotelliin. Oltiin vissiin jo kolmatta kertaa yötä Radissonissa ja vitsailtiinkin virkailijalle, että oli kuin ois kotiinsa tullut. Tykkään ko. hotellista kovasti, vaikkei se järin omaleimainen olekaan. Kaikki toimii moitteettomasti, huoneet ovat siistit, sijainti hyvä, aamiainen erinomainen ja palvelu hyvää, mutta se miksi olemme päätyneet ko. hotelliin toistuvasti johtuu varmaan pitkälti sen mahtavasta kattoterassista, jolta on melko mellevät näkymät yli Tallinnan. Vai mitäs ootte mieltä:




Oli aikas komee auringonlasku. Harmi, että sää oli siinä määrin viileä, ettei järin pitkään tarjettu siellä terdellä. Jotain osuutta asiaan saattoi olla sillä tosi hyvällä mansikkamargaritakannulla, jota ulkona siemaillessa tuntui, että aivotkin jäätyy. Niin, sen kuudelle suunnatun kannunhan voi myös siemailla ihan kaksin.... Hetki siinä tankattiin, kun baarimikko ei meinannut ymmärtää ettei tarvita kuin kaksi lasia. :D


Ei ollut mikään törkeen paha hinnaltaan, yks yö + matkat 83 € / nassu. Tämä oli Ikaalisten matkatoimiston kautta ja yli liplatettiin Tallinkilla, josta tosin valitettavasti ei tälläkään kerralla oo mitään hyvää sanottavaa. Paluumatkan buffa oli jotain kerrassaan onnetonta, mutta sai siinä ainakin ajan kulumaan, kun istuskeli siellä buffassa.

Suunnattiin heti kamojen huoneeseen heiton jälkeen lounaalle ja löydettiin aivan hurmaava kahvila Reval. Kerrassaan suloinen tunnelma ryyditettynä todella ystävällisellä palvelulla. Lounaaksi nautiskeltiin crepsejä ja Caesar salaatit. Molemmat oli aika pienet annokset eli vain toinen ei olisi vienyt pahinta hiukoa, mutta yhdessä olivat juuri passeli kombo. Hinta ei huimannut päätä eli yhdessä noista tuli normihintainen Suomi-lounas. 


Oli sen verran nälkä, että huomasin napata crepseistä kuvan vasta, kun olin jo huitassut puolet huiviin, kapriksestakin on jäljellä enää varsi. :D Viihdyttiin tuolla varmaan reilu pari tuntia, tunnelma oli kovasti kiva. Jälkkäriks juotiin hyvät kahvit ja herkuteltiin hiukan marengilla (, jonka onnistuin lennättämään pitkin pöytää, kun yritin tyylikkäästi murtaa siitä paloja...).


Oli kyllä mainio paikka, kannattaa piipahtaa jos Tallinnassa on pienen suolaisen tai makean tarpeessa. Toi oli aikas ytimessä (kai, mulla mitään suuntavaistoa oo), ja sen bongaa aikas helposti:


Toi on näköjään ketju eikä mitään käryä missä niistä me mahdettiin olla, mutta ulkoa siis näytti tolta, eiköhän niistä kaikista löydy jotain herkkuja. :) Illalla oltiin ajateltu mennä syömään italialaista, mutta se kyseinen, johon pyrittiin oli täynnä. Ei oltu tehty mitään pöytävarausta, jotta ei oltu siitä aikataulullisesti riippuvaisia (tai näin Ystävistä parhain oli ajatellut, mähän en ollut ees tajunnut moista miettiä), mutta jos johonkin viikonloppuna todella haluaa, niin kannattaa varmaan varata pöytä etukäteen. Siihen ekaan italialaiseen ei siis mahtunut eikä tokaankaan eli Controventoon, joka on aiemmin todettu oikeinkin hyväksi. Mietittiin jo, että meneekö ilta nyt sitten ravinteleita kierrellessä, mutta sitten löytyikin Controventon kanssa samalta kujalta ihana helmi eli Kloostri Ait


Kloostri Ait on todella sympaattinen paikka, jossa mainion sekalainen "eri paria" sisustus ja kävijäkunta ilahduttavan paikallista. Siellä läppäarskoilla (siis sellaset silmälasit, joissa on ne arskaläpät, mikähän niiden virallinen nimitys mahtaakaan olla?) varustautunut pianisti pimputteli ikivihreitä ja sali oli puheensorinaa täynnä. Ruokalistalta löytyi useampiakin potentiaalisia vaihtoehtoja, ei mitään erityistä gourmeeta, mutta oikein hyvää, täyttävää ja maittavaa rehtiä ruokaa. Alkupalat oli todella jees eikä pääruoaksi valkkaamassani lohi/muna/perunapaistoksessa ollut mitään moittimista. Jälkkäriksi johonkin pötsiin mahdutettu tyrni-creme brulee vei kielen mennessään. Paikka ei ollut ollenkaan hinnalla pilattu, tonne varmasti tulee mentyä toistekin.


Ei, lautasella ei aiheuta tuhoa pienimuotoinen tornado, vaan Ystävistä parhain kaapii jumalaisten munakoisorullien jämiä erittäin maukkaaseen leipään. Kannattaa testata! Siis Kloostri Ait:ia, toki myös munakoisorullia ja voi niitä luonnonkatastrofejakin koittaa saada aikaiseksi, ainakin myrsky vesilasissa on vallan simppeli toteuttaa. ;)

Meillä oli melko pikainen piipahdus tällä kertaa ja koska lauantaille oli suuria suunnitelmia Helsingissä, niin ei kovin myöhään Tallinnan yössä humpattu. Tai siis ei humpattu at all, vaan kotiuduttiin kiltisti puolenyön paikkeilla ja mentiin aikaisin nukkumaan. Aamulla olikin Radissonin kerrassaan monipuolisen aamiaisen vuoro ja sitten sataman Rimin kautta paattiin.


Aiemmilla reissuilla hyväksi on havaittu myös nämä:
- Kehrwiederin hurmaava kahvila, jossa mainioita itsetehtyjä jätskejä, esim. olut-, pihlaja- ja Vana Tallinn -makuja, valikoima vaihtelee ja toiveita otetaan vastaan. Tämä on ketju, ainakin siitä "pääaukion" viereiseltä kujalta löytyy kiva paikka, jossa ihana sisäkujan terassi.
- Afrikan kitchen, jossa maukasta afrikkalaista ja hyvät jälkkärit. Hiukan syrjässä, mutta mainio tunnelma.


Oijoi, nyt tuli taas ikävä Tallinnaa ja Ystävistä parhainta, joka oli ihan parasta mahdollista matkaseuraa. <3 Toivottavasti pääsis tonne taas pian!


4 kommenttia:

  1. Tallinna on kyllä ihana paikka, oon jopa asunut siellä kuukauden. Reval on tosi kodikas paikka, tykkään siitä. Jos joskus tekee mieli kokeilla toista hotellia, suosittelen St. Olavia joka sijaitsee aivan keskustassa ja hintaa on jotain neljäkymppiä per yö. On niin persoonallinen hotelli, että ansaitsee oman postauksensa :D

    Voi Acata, minkä teit, nyt iski ikävä vanhaan "kotiin" :D

    VastaaPoista
  2. Oon niiiiin kateellinen sulle tosta kuukauden Tallinna-visiitistä!!! :) Se on musta ihan mahtava paikka ja haluaisin joskus perehtyä siihen paremmalla ajalla. Toi St. Olavi kuulostaa tosi hyvältä (ja hinta erityisen hyvältä), tattis vinkistä! Se Radisson ei tosiaan oo persoonallisuudella pilattu, mutta se kattoterassi on kallistellut vaakaa sen puolelle. :) Mun täytyy sit pyytää sut "paikallisoppaaks", kun seuraavan kerran Tallinnaan suuntaan. :)

    VastaaPoista
  3. Ei silloin ehtinyt muuta tekemään kuin töitä, olin opiskelijavaihdossa siellä 1995, vähänkö oon jo vanha. Tallinna on muuttunut niistä ajoista tosi paljon, musta siellä on nykyään vähän liiankin "hienoa" ja kallista.

    Noi ketjuhotellit on kyllä siitä hyviä, että tietää mitä saa. Koska oon ollut eri hotelleissa töissä niin yritän aina etsiä jotain pieniä ja kodikkaita asuinpaikkoja.

    VastaaPoista
  4. Juu, tyyristynythän toi on melkoisesti, mutta vielä löytyy ihanan symppiksiä paikkoja. <3 Ketjuissakin on etunsa, mutta onhan persoonallisuus aina plussaa ja se Olavi kuulosti kokeilemisen arvoiselta! :)

    VastaaPoista

Oi ihanuutta, kommentit on parhautta! ISO kiitos, tykkään! :)