Sivut

maanantai 22. elokuuta 2011

06:50

Oijoi. Onpas vaan ihanuutta kuunnella hyvää musaa kynttilänvalossa ja antaa raukeuden hiljaa hiipiä paikalle käsi kädessä pimeyden kanssa. Ulkona sininen hetki ja sisällä suloinen hämärä. <3


Eilen pisteli kyllä luonto komeintaan mökillä ja oli niin sääli suunnata sieltä kaupunkiin. Kerrassaan rakastan noita aurinkoisia päiviä, joissa on jo aimo annos syksyn kirpeyttä. Voi kun olis viikonloppuna hyvä ilma, olis tarkoitus viettää iltaa porukassa ja sään salliessa kamujen terassilla. Pitääköhän ottaa pitkikset ja villasukat, että tarkenee? :D


Tänään oli taas niin ihana aloittaa aamu äipän (juu, käytän vanhustyövoimaa) keräämillä mustikoilla, parhautta. (Ja ei, äiti ei ole vanhus, mutta 'aikuistyövoima' ei näyttänyt ollenkaan niin kivalta.) Se olikin se aamun ainoo positiivinen hetki, oli taas niin peruskaoottista, että ihme että pääsin töihin ees puol ysiks. Noi aamut niin ei oo mua varten. Jään aina vuodeks torkuttamaan tai parhaimmillaan painan torkunkin veke ja sit herään tunnin myöhässä (yleensä 06:50, se on ilmeisesti mun sisäisen kellon mielestä passeli hetki) ja valmiiks perketin pahalla päällä. Oli niin ihana pari viikkoa sitten, kun kävin aamulla lääkärissä ja just missasin bussin töihin, niin olin pakotettu käymään aamukahvilla. Oli jotain niin ihanaa aloitella aamu ihan rauhassa, hörppiä kahvia ja syödä karjalanpiirakkaa munavoilla ja selailla laiskasti iltapäivälehteä. Tahtoo tollasen aamun joka aamu! Onhan meillä joo liukuva työaika, mut ehkä ne ei ihan kauheen hyvällä kattois jos meitsi ilmaantuis aina vasta kympin jälkeen pelipaikalle. Hmmm, täytyy ehkä testata. :D


Sinällään kiva viikko, että edessä ei oo ihan hurjasti ohjelmaa. Mulla on jotenkin niin laiskanlötkee olo, että tekee vaan mieli hengailla täällä sohvannurkassa kynttilänvalossa. Ja toihan siis on ihan uutta... XD No, mut nyt tekee erityisesti mieli vaan käpertyä viltin alle ja nauttia alkavasta syksystä. Tänään siis vaan olla öllötin ja söin. En oikein jaksanut inspiroitua kaupassa, joten päivästä muodostui jämäpäivä. Lauantaisesta karppipizzasta jäi hiukan salamia ja juustoraastetta ja sitten huomasin yhden mozzarellan vetelevän vimosiaan vielä tällä viikolla. Kaikki sekaisin siis ja kruunuvihannespussi vuoan pohjalle, pieni loraus kermaa, mausteita + juustoraasteet päälle ja hyvää tuli:

Before  
After
Hyvää oli ja ah niin simppeliä. Eilen testailin Toppiksen kehumaa pannuleipää ja hyväähän se oli. Simppeliä myös, ne on ilmeisesti ne mun peruspilarit. (Pakon sanelemaa, simppeli is all I can do...) Pannuleivän alkuperäinen ohje löytyy täältä, kannattaa kokeilla, paistettu juusto ei voi olla pahaa... :D



Jälkkäriksi massutin hämmentäviä laku/salmiakki namuja, joissa on vaan 8 g hiilaria / 100 g. Paitsi että tossa on minimaalisesti hiilaria, niin siinä on 6 g / 100 g protskua ja huikeat 64 g / 100 g ravintokuitua. Pussi on kooltaan 90 g, mutta se kyllä kestää (jopa mulla!!), sillä noi on jotenkin niin sitkeitä, että menee aina tovi, kun yhtä karkkia muljuttaa hampaista irti. Pussissa myös on maininta, että tuon ravintokuidun johdosta tuotetta tulee nauttia pieniä määriä kerrallaan - uskon, masussa on jo ton kolmasosa pussin jälkeen sellanen olo, että ravintokuitua on nautittu. Mut ihan ok noi on huomioiden vähähiilarisuuden ja korkean ravintokuidun. Kauheen monessa kaupassa toi ei oo silmiin osunut,  tai sitten mulla on vaan ollut silmää niille sokerisimmille tapauksille. Ton löysin Valintatalosta ja Stockallakin oon mielestäni moisia nähnyt. Ehkä.


Tjoo, oiskohan sitten syöty tarpeeks? Taidan heittäytyä henkilkohtaisen enkan pariin ja suunnata makkarin puolelle jo ennen yhtätoista. Painaa simmu siinä määrin, että on toimittava heti jos ei mieli herätä tästä sohvalta muutaman tunnin päästä käsi puutuneena ja niskat solmussa. Öitä! <3

3 kommenttia:

  1. Noissa on varmaan sitä arabikumia muka kuituna ;) Samoin ku Sisuissakin on ravintokuitua enemmän ku ruisleivässä ku siellä on sitä kumisettii, mitä saa sanoo kuiduks :)

    Ihana toi sun tekstin alku, suorastaan hengitin samaa ilmaa ja hämäryyttä sun kaa (en tekohengityksenä, koska palkeet toimii vielä jotensakin hyvästi!)

    VastaaPoista
  2. oih, hyvä kun muistutit :D Itselläkin on tuo pannuleipä vielä testaamatta! mutta hyvältä se kyllä näyttä :)
    Nuo Nellie Dellisit voisi muuten kiinnostaa, mutta ymmärtääkseni niissä on makeutusainetta. Joten jää multa kaupan hylylle.

    VastaaPoista
  3. Toppis: Jotain kumia tuntui olevan, kun niin tehokkaasti takertuivat hampaisiin... :D Mut eka karkkipussi ikinä, joka on kestänyt kolme (!!!) päivää!

    Oi, tattis! <3

    Berry: Kannattaa testiä, oon syönyt sitä jo monesti tällä viikolla ja tänään maistatin sitä töissäkin ja työkamut olivat tohkeissaan. Juu, ne Nelliet taitaa olla melkoisia koodikasautumia eli eivät järin luonnonmukaisia. :(

    VastaaPoista

Oi ihanuutta, kommentit on parhautta! ISO kiitos, tykkään! :)