Sivut

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kaikki hyvä loppuu aikanaan...

...sairasloma, mökkiviikonloppu, mun lempparivartalovoide... Oisin voinut lilliä mökillä taas ihan loputtomiin, kun mökkimoodiin perjantaina sujuvasti solahdin. Sunnuntain perusangstia ja ahdistusta sentään hillitsee aika roimasti, se että aamukammassa on jäljellä vaivaset viis piikkiä... .. . Oon vielä taktisesti buukannut ens viikon enempi vähempi täyteen yhtä ja toista eli en pysty vetäsemään mitään perinteistä 60 tunnin yritän epätoivoisesti jäädä lomalle -työviikkoa. Kjäh. 



Vähemmän kjäh on se, että oon ens viikon kahdestaan samassa huoneessa yhden turhan äänekkään kollegan kanssa. Hää on muuten jees, mutta hällä on melko raskas tapa lukea sähköpostejaan ja mutista jotain jatkuvasti puoliääneen. Ei niin paha, kun meitä on normit neljä jakamassa sitä melusaastetta, voi pyöritellä kahden muun kanssa sermien takana silmiään ja jättää ne mutinat noteeraamatta. Ei vaikuta ollenkaan niin tylyltä, jos ei kukaan meistä kolmesta reagoi niihin "Mitä tässäkin nyt on... siis voi että... mutinaa... mmm... ääni laskee niin hiljaiseksi ettei sitä voi kuulla... enää ei kuulu mitään... kunnes taas hetken päästä homma alkaa uudestaan" -raastavuuksiin, mutta kun ollaan kahdestaan huoneessa, niin tuntuu jotenkin tosi epäystävälliseltä päästää ne toisesta korvasta ohi vaikkei hää vissiin niin kauheesti siihen vastakaikua odota. Kai. 

Yleensä kahdestaan ollessa en kehtaa olla hiljaa vaan huikkaan sinne toiselle puolelle huonetta sermin taakse, että sanoitko jotain ja jään sitten ihan ääliönä kuuntelemaan hiljaisuutta. Hää on sitten jo niin keskittynyt siihen viestiin, jota alkoi ääneen lukemaan, ettei kuule mitään ympäriltään.  Toinen vaihtoehto on, että hää vastaa jotain, mutta niin hiljaa, ettei sitä muutaman metrin ja parin sermin taakse ja printterin hurinan yli kuule eli teen sen virheen, että nostan persiini penkistä ja lyllerrän hänen koppiinsa kurkkaamaan mistä oli kyse, vaikka tiedän 99,9 % varmasti ettei mistään, kun hää vaan mutisee itsekseen ja mä vaan yritän olla kohtelias. Hrngh. Ja tämän tiedostaen teen ton yhä uudestaan.


Jor, jos sitten siirtyis tonne makkarin puolelle, niin olis ees hiukan iisimpi toi huominen... Mut argh, pitääks huomenna laittaa jotain julkisiin tiloihin sopivaa päälle, oon valunut verskoissa ja pyjamahousuissa ja lörötopeissa viimiset puoltoista viikkoo... :/


Savagen ihanat tipuset täältä.


2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tää viikko mennään vain ja ainoastaan sen ajatuksen voimalla... ;)

      Poista

Oi ihanuutta, kommentit on parhautta! ISO kiitos, tykkään! :)