Käsipohjaa

Mihin se aurinko jäi? Olin ihan käsityksessä, että tänään sais taas käytellä aurinkolaseja ja herätellä nenänpään pisamistoa, mut tuolla on ihan harmaata. Höh. No, toivotaan että se sieltä vielä päättäis ilmestyä, tänään pitäis ulkoilla kummimussun ja äippänsä kera ja hirveen mieluusti tekisin sen aurinkoisessa säässä. Mut eipä sillä, tossa seurassa nielee kilsoja vaikka alas tulis pieniä mummoja ja männynkäpyjä, iiiiihan liian pitkä aika viime näkemisestä. 

En tiedä mihin nää päivät on muka menneetkin, oon ollut tosi paljon kotona ja hyvinkin epäsosiaalinen, mut ehkä nyt on ollut moisen aika. Jaksaa sit taas olla seurallinen, ens viikolla tiedossa yhtä sun toista kivaa. ♥ Ja ollut kyllä ihan kiva välillä vaan olla, tuntuu että menee toi seuraelämä jotenkin aina niin aalloissa, välillä on joka päivä jotain jo melkein uuvuksiin asti ja välillä ruopataan pohjamutia, kun tuntuu ettei oo mitääääään tekemistä. No, nyt onneks vedin käsipohjaa ihan omaehtoisesti, oli ihan hyvä henkästä välillä ja viettää laatuaikaa sohvan kanssa. 

Ihan hyvä ollut ladata akkuja senkin puolesta, että työrintamalla on luvassa uusia haasteita. Kerrankin kovasti mieluisia, mutta virtaa tulevat viemään joka tapauksessa. Toistaiseksi tuntuu tosi hyvältä, mutta voipi ilmetä pientä tuntien riittämättömyyttä jahka ko. projekti lähtee kunnolla rullaamaan. Siihen asti koitan olla vain innoissani ja iloinen, etenkin siitä, että pääsen hyödyntämään (mielestäni) vahvinta puoltani + että ko. puoli on nyt noteerattu varsin konkreettisesti johdon tasollakin. Jeij. 

Että semmosta. Nyt taitaa olla aika suoria kauppaan, jotta ne kahvitarjoomukset ei jää ihan ajatuksen tasolle. Väitän, että ulkona on ainakin 8,75% kirkkaampaa kuin tätä horinaa aloitellessani. Ainakin. :)

Jos pastillirasian sisältö ulkoistaa itsensä toistuvasti laukun sisätaskuun, niin onks näkemystä mihin ne parittomat sukat menee? Samaan paikkaan mun puhelimen laturin kanssa?