Sivut

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Kesäpesä

Terkut mun kesäolkkarista! (On tää makkarinakin joskus toiminut, kun on ehkä joskus saattanut hitusen ramasta ilta-auringosta nauttiessa.) Siis tää mun partsi, josta oon niiiiiin fiiliksissä ainakin tänään ja varmaan vielä huomennakin. Jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin aika nopsaan alkaa innostus rakoilla, kun täällä on niin hiton kuuma ja noi vehreät amppelit ja asetelmat muuttuneet ihan käkkäröiksi. Sanoinko just pari postausta sitten, etten tänä kesänä kanna vähiä eurojani Plantageniin, kun kasvit aina kärähtää mun pätsipartsilla... No, unohdetaan koko juttu jos tulin jotain semmosta horisseeksi, ehkä pääsin hiukan irti siellä tänään ja nyt on munkin partsilla kesä. ♥ Jos olosuhteet sois (partsilliset ja kukkarolliset), niin tää olis ihan sademetsä ja keidas ja kukkaniitty ja vaiks mitä, mut tälleen olosuhteiden uhrina piti tyytyä vähän hillitympään viherpeukalointiin. Kiva tästä kuiteskin tuli ja ihana kun on se ihan keponen määrä siitepölyä tampattu, imuroitu ja pesty veke. Sovitaanko kaikki lähimännyt ja muut pölisevät, että se loppu nyt ja mun partsille ei enää tarvi tuutata sitä kolmen sentin keltasta kerrosta. Kiitos.

Voi kun tässä on nyt illan viilettyä kiva olla, hyvin tarkenee ja kynttilät luo tunnelmaa. Viikko oli taas töiden puolesta melkoinen ja nyt on aikas zen-olo, kun saa tässä naputella, kuunnella musiikkia, hörppiä teetä ja fiilistellä alkavaa kesää. Jos jotain toivon tulevalle kesälle, niin itselleni kykyä elää enempi hetkessä ja nauttia siitä. Aika menee niin käsittämättömän nopeesti ja mulla on paha tapa vaan hukkua rutiineihin, muhia töissä ja jossain välissä todeta, että aijaa ja katos hitto, nythän onkin jo syyskuu, mihis se kesä meni. Toivottavasti nyt huomais olla vähän enempi messissä.

Oi että, nyt on kyllä niin ihanan raukea olo ja hyvä mieli. Toivotaan kuitenkin ettei tää partsi taas palvele makkarina, vähän turhankin tyynnyttävä toi kynttilänvalo. Ihan parhaita kyllä nää kesäillat, nytkin just täydellinen hämärtyvä hetki. Eilen tulin just käpyttelemästä näihin aikoihin ja oli aivan ihana ilta ja keli. Tällä kertaa jopa älysin ottaa hupullisen paidan enkä ollut kävelevä buffetpöytä ilmeisen verenhimoisille hyttysille. Pari iltaa sitten yks metsäisempi osuus oli aika tuskanen, oon varmaan ollut vinkee näky, sellanen kävelevä tuulimylly. Mut mikä etenavuosi nyt on? Ihan tolkuttomia lonkeroita tullut vastaan, eilen kaks ihan jättimäistä tyyppiä, joista toinen oli sisiliskon kokoinen. Sai oikein puntata, että sai hänet siirrettyä tapaturma-alttiilta pyörätieltä vähän rauhallisemmille luikertelumaille.

Jeps, eipä mulla muuta tähän hätään. Käyn hakemassa toisen kupin teetä ja jatkan alkavan kesän fiilistelyä. Tai sit oon kerrankin fiksu ja jatkan fiilistelyä sängystä käsin. Hmmm... 





PS Ei muuten kannata riisua samalla, kun raportoi puhelimitse huoltomiehelle rikkinäisestä hissistä just ennen suihkuunmenoa. Saattaa käydä niin, että siinä vaiheessa, kun oot jo valmis astumaan kylppäriin kysyy huoltomies lukiko siellä hississä jotain valmistajaa tai numeroa. Gnrh. Riisuminen on puhelimessa paljon näpsempää kuin pukeminen, testattu on.
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oi ihanuutta, kommentit on parhautta! ISO kiitos, tykkään! :)